Matti Villikari

KATEUS on voimavara oikein käytettynä

Kuuntelin tänään radio-ohjelmaa, jossa haastateltavana oli ahvenmaalainen Stefan Lindfors.  Harvoin olen kuullut niin lyhyessä ajassa niin hyvää arviota suomalaisuudesta.

 

Vaikka mannersuomessa yleisesti suomenruotsalaiset yhdistetään Ruotsiin, Stefanin oman kokemuksen mukaan suomenruotsalaiset ja myös ahvenanmaalaiset käyttäytyvät täsmälleeen samoin kuin ”junttisuomalaiset”.

 

Kateudesta  Stefan kertoi kuvaavan esimerkin. ”Jos Amerikassa ystävä tulee uudella hienolla autolla, amerikkalainen ajattelee, onpa hieno, minun pitäisi kanssa ponnistella, että voisin ostaa samanlaisen.  Suomalainen ajattelee, ei varmaan ole hankittu rehellisin keinoin, toivottavasti tuo kaara hajoaa (voi jopa edesauttaa hajoamista).

 

Niin, kateus voi olla positiivista tai negatiivista.

 

Miksi sitten ruotsalaiset menestyvät?  Siihen Stefanilla oli selvä vastaus.  Svedut tekee tiimityötä.  ”Ensteks ne diskuteeraa hel..tin kauan (suomalaisten mielestä)  mutta sitten kaikki skulaa".  

Suomalaiset pärjää urheilussa yleensä yksilölajeissa, hiihto, juoksu, F1, mutta jalkapallo ja lätkäkin on heikkoa.  Suomalaiset futis- ja  lätkäpelaajat menestyvät kyllä ulkomaisissa joukkueissa hyvin jostain syystä, siis osaamisesta eikä taidoista  ole puute.   

 

Tämä aihe on juuri nyt hyvin ajankohtainen kun mietitään kuinka Suomen talous saadaan kuntoon.

 

Pitäisikö yrittää muuttaa kateus positiiviseksi, niin, että jos tuo, miksi en sitten minäkin!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Epäilen että suurin osa Suomalaista kateutta kohdistuu tasa-arvoon suunnilleen "miksi tuokin saa/on kun minäkin saan/olen" tästä on lähtenyt ajatus ettei kaikilla voi olla oikeutta samaan valintaan, kohteluun tai päätökseen kuin tällä toisella henkilöllä. Pitävät itseään tasa-arvoisempina kuin muita.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Suomalaisen kateuden erityispiirre on se että suomalainen kadehtii ihmisiä joilla menee huonommin kuin itsellä:työttömiä,kerjäläisiä,turvapaikanhakijoita jne.

Urheilussa suomalainen on vuosien saatossa menestynyt lajeissa joissa täytyy pitää kypärää päässä: lätkässä, formulassa, mäenlaskussa jne. Mistäköhän tuokin kertoo ?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuo on vain typerä tulkinta. Ongelma on vain se että yhdelle annetut tukiaiset pitää jonkun muun selkä märkänä tienata. Parasta siinä on se että kiitoksen sijaan saajilla on vielä paha tapa vittuilla.

Jos menet kaverisi kanssa oluelle ja tänä piffaa sinulle bissen niin miten reagoit? Vittuiletko hänelle siitä että hänellä olisi ollut varaa ostaa sinulle myös konjakkia vai sanotko kohteliaasti että kiitti? Ja kummalla reaktiolla kaveri tarjoaa sinulle mielellään vielä ensi kerrallakin?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Entäpä tilanne jossa kaveri tarjoaa sinulle vain piene bissen ja ottaa itselleen isomman, ja kun kysyt miksi niin vastaus on "koska hän maksoi"?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Kuka on niin itsekeskeinen *usipää oluen tarjoavalle kaverilleen että kehtaa kysyä "miksi"?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #13

Utelias joka haluaa tietää miksi sai pienemmä kuin minkä kaveri osti itselleen. Tilanne laittaa myös miettimään kaveruutta ja sitä mitä se tarjonnut hänestä ajattelee. Kyse on vain ihmisellisyyden piirteestä mikä on hyvin korostunut pienillä lapsilla mutta kantaa joillan läpi koko elämän.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Tuohon selittelyyn kiteytyy paljon ihmisen ääliömäisyyttä.

Yksi antaa sinulle jotakin ja sinä tulet katkeraksi. Kokonaishyvinvoinnin kannalta olisi parempi olla antamatta. Jäisi katkeruus syttymättä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Ympäristö vaikuttaa vahvasti ihmisen psygologiaan ja käyttäytymiseen. Ehkä olisi ollut järkevämpää että tarjonnut kaveri olisi ystävyyden osoituksen merkiksi joko ottaa molemmille isot tai pienet. Tällä seikalla on iso välitys näiden kavereiden väliseen suhteeseen.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Stefan Lindfors näkee suomalaisuuden harvinaisen tarkasti. Tasapäistävä yhteiskuntamme ja huono suomalainen itsetunto ei kestä erilailla ajattelevia, todellisia osaajia ja luovaa innovatiivisuutta. Tosin yksi syy tällaiseen suomalaisuuteen, ovat juuri Stefanin kaltaiset pienen kielivähemmistön etuoikeutetut.

Sitä varsinkaan että joku kertoo osaavansa jotakin muita paremmin, suomalainen ei voi sietää, varsinkaan jos se pitää paikkaansa. Kyllä rapajuoppo saa kehua itseään vaikka kuinka paljon, koska jokainen tietää hänet tyhjänkehujaksi. Eikä hän näin loukkaa kenenkään itsetuntoa osaamisellaan tai paremmuudellaan.

Mutta jos joku todella osaa jotakin paremmin kuin muut, häneltä yritetään vetää matto alta tai saada hänet muuten kompastumaan keinolla millä hyvänsä. Ja jos tätä ei kyetä tekemään, niin ainahan tosiosaaminen voidaan ohittaa kuriositeettina tai vaikkapa kieltää noituutena. Varsinkin jos se osaaja on väärästä sosiaaliluokasta, eikä privilegioita nauttivasta "yläluokasta".

Miten meistä onkin tullut tällainen kateellinen paskakansa ja varsinkin näistä etuoikeutetuista pienistä marginaalipiireistä?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Nälkäkin on voimavara oikein käytettynä.

Annetaan rahvaan nälästä kurnivalle mahalle mahdollisuus laittaa Suomen talous kuntoon.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jatkuva näläntunne johtaa lopulta aliravitsemukseen ja kuolemaan, ei ole järkeväälaittaa kansaa nälkäisenä töihin ruokansa eteen sillä muuttuvat pian raakamaisiksi ja luulaihoiksi. Niinkuin nälkä niin väsymyskin on yhtä hyvä voimavara, mitä me kaikki tekisimmekään ansaitaksemme unta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ja toisaalta nälkä lähtee naimalla. Kyllä kansa tietää.

Erkko Korppaanmäki

Suomalainen suhtautuminen muiden menestykseen on samanlaista kuin venäläisten. Myös suomalainen virkamieshallintokulttuuri ja asenne kansalaisiin periytyy venäjän vallan ajalta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tsaarin virkamiehet edustivat keisaria ja keisarikunnan etuja. Englannissa valtion virkamies (civil servant) on kansan palvelija. On siis eroa siinä kenen etua virkamies edustaa.

Toimituksen poiminnat