Matti Villikari

Voiko puolustus olla uhka?

 

Esipuhe

 

"...näen sotilasliitot, oli ne mitä tahansa, jokaisen itsenäisen valtion turvatakuuna oman itsenäisyyden säilyttämiseksi ja valtion rajojen sisällä olevan kansan halusta säilyttää itsemääräämisoikeus omiin arvoihinsa ja elämän muotoonsa."

 

Pertti, valitettavasti se, että sinä tai minä, jotka uskomme sotilasliitto Naton tarkoituksen olevan noin kuin kuvasit, ei riitä.

 

Valtaosa suomalaisista uskovat samoin kuin Venäjä, eli että sotilasliitto Nato on "hyökkäysliitto" ja vakava uhka Venäjälle.  

 

Tästä taitaa tulla niin pitkä juttu, että jatkan sitä eri kirjoituksena.

 

On virkistävää kuunnella punaisten laulujen sanomaa vuosikymmenten takaa.  Hyvää vappua.

 

************* 

 

Voiko puolustus olla uhka?

 

 

Naton laajeneminen Venäjän rajalle on venäläisten mielestä vakava uhka.  

Venäjän laajeneminen Naton rajalle ei ole uhka niin kauan kun Venäjän sotavoimat pysyvät omalla puolellaan rajaa.  Ei edes arsenaalin keskittäminen länsirajalle näytä kovin paljoa huolettavan Naton eurooppalaisia jäseniä,  Baltiaa lukuun ottamatta.

Ohjukset ja lentokoneiden tukikohdat voivat olla tuhansien kilometrien päässä rajasta. Naton ei edes tarvitse tuoda joukkoja Venäjän rajalle ollakseen uhka.  Riittää kun tulee uusi jäsenvaltio.  

Alueen valtaus ja haltuunotto on eri asia.  Siihen tarvitaan maajoukkoja, joiden vahvuus pitää olla moninkertainen puolustajaan verrattuna. 

 

”Hyökkäysliitto” Natolla ei ole läheskään hyökkäykseen riittävää määrä maajoukkoja Venäjän rajalla.  Mitä Venäjä pelkää ja onko huoli aiheellinen? 

Venäjän joukkojen määrä puolustukseen riittää varsin hyvin.  Sen sijaa voi olla , että Venäjän joukkojen määrä invaasioon ei  riitä jos Nato vielä lisää puolustustaan rajalla. Ohjuspuolustuskin on näköjään hyökkäysase ja uhka Venäjälle. 

 

Entä jos Suomi ja Ruotsikin liittyisivät Natoon?  

Venäjän sotilaallinen vaikutusvalta Itämeren alueella vähenisi oleellisesti.  Sotilaallinen vaikutusvalta Suomen 

Naton laajeneminen Venäjän rajalle on venäläisten mielestä vakava uhka.  

Venäjän laajeneminen Naton rajalle ei ole uhka niin kauan kun Venäjän sotavoimat pysyvät omalla puolellaan rajaa.  Ei edes arsenaalin keskittäminen länsirajalle näytä kovin paljoa huolettavan Naton eurooppalaisia jäseniä,  Baltiaa lukuun ottamatta.

Ohjukset ja lentokoneiden tukikohdat voivat olla tuhansien kilometrien päässä rajasta. Naton ei edes tarvitse tuoda joukkoja Venäjän rajalle ollakseen uhka.  Riittää kun tulee uusi jäsenvaltio.  

Alueen valtaus ja haltuunotto on eri asia.  Siihen tarvitaan maajoukkoja, joiden vahvuus pitää olla moninkertainen puolustajaan verrattuna. 

 

”Hyökkäysliitto” Natolla ei ole läheskään hyökkäykseen riittävää määrä maajoukkoja Venäjän rajalla.  Mitä Venäjä pelkää ja onko huoli aiheellinen? 

Venäjän joukkojen määrä puolustukseen riittää varsin hyvin.  Sen sijaa voi olla , että Venäjän joukkojen määrä invaasioon ei  riitä jos Nato vielä lisää puolustustaan rajalla. Ohjuspuolustuskin on näköjään hyökkäysase ja uhka Venäjälle. 

 

Entä jos Suomi ja Ruotsikin liittyisivät Natoon?  

Venäjän sotilaallinen vaikutusvalta Itämeren alueella vähenisi oleellisesti.  Sotilaallinen vaikutusvalta Suomen ja Ruotsin suhteenko?  Aivan varmasti.  Jos Suomen armeijasta tulisi ”uskottava” se olisi uhka Venäjälle, puhumattakaan että tuo nykyinen 1340 km pitkä ”rauhan raja” muuttuisi taikaiskusta ”sodan rajaksi”, kiiluvasilmäisiä vihollisia erottavaksi rajaksi.

 

Jos vain Ruotsi jäisi Naton ulkopuolelle

Ruotsi olisi iittoutumaton ja  puolueeon saareke.  Toivooko Ruotsi, että Suomi kuten aina,  ja nyt myös Nato, tarjoaisivat heille ilmaisen suojakilven?   Ehkä Ruotsissa niin ajatellaan.

Eikö venäläisten sotakoneiden hyökkäysharjoitukset Gotlantiin ja tunnistamattomien pienoissukellusveneiden toiminta saaristossa huoleta yhtään?

 

Ajatellaan tilannetta Venäjän kannalta.  

Suomenlahden pohjois- ja eteläranta olisi Naton hallitsemia.  Eteläisen Itämeren länsiranta ja Tanskan salmien pohjoisranta olisi suurelta osin sotilaallisen lilliputin ja puolueettoman valtion hallinnassa.  Kaliningradin sotilastukikohdasta Venäjä kovin helposti luopuisi.  Sotilastukikohtien saaminen Juutinraumasta, Öölannista ja Gotlannista olisi Venäjälle hyvin  tarpeellista.  On omituista, ettei Venäjä vielä ole pyytänyt Ruotsilta alueita vuokralle.  Kriminaalinen offensiivinkin voisi olla mahdollista.   Alueensa puolustukseen Ruotsi saattaisi saada Natomaiden apua mutta taistelutoimet käytäisiin Ruotsin varmasti alueella.  Ennalta ehkäisevää suojaa Nato ei liittoutumattomalle Ruotsille anna.

 

Naton merkitystä Suomelle selvitelleen työryhmän puheenjohtaja, Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen johtaja François Heisbourg,  kertoi mielenkiintoisen tiedon;  Naton turvatakuu olisi voimassa jo jäsenyyden hakuprosessin aikana.   Tämä parantaa oleellisesti jäsenyyttä hakevien asemaa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Anteeksi, lihavointi oli tarkoitus vain otsikoihin.

Vieläkin anteeksi, niin kuin nyt on ollut tapana julkisesti pyytää,

pyydän nyt siis anteeksi sitä, etten huomannut eroa otsikon ja leipätekstin välillä, otsikko on todella lihavoitu mutta eroa tuskin huomaa.

JK.

vieläkin selitystä,lihavointi on selvästi näkyvissä kun selaimen zoomaus on 100% tai alempi. Minä, puolisokea mies. käytän selaimen zoomausta 150% tai enemmän, jolloin lihavointi häivyy lähes olemattomiin.

Anteeksi, anteeksi .....

No pahus sentään, alussa myös copy-paste virheitä mutta asia selvinnee..

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Tilanne on hyvin mutkikas. Yritin hahmottaa sitä seur. jutussa:

http://leomirala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215878-v...

Tämän tyyppistä analysointia pitää jatkaa. Fraasit eivät auta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Leo, asia muuttuu yksinkertaiseksi heti kun ruvetaan kunnioittamaa rajoja ja YK:n peruskirjaa.

Pekka Iiskonmaki

Suomelle puolustautuminen on todettu uhkaksi, koska sota on aina vaarallista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eikö kuitenkin ole tosiasia,että jo hyvin pitkään on sodittu vain puolustukseksi. Milloin pitää tuhota puolustukseksi sitten "vihollisen" jokin uhka,mutta missään nimessä sitä ei kutsuta hyökkäykseksi.

Toimituksen poiminnat