*

Matti Villikari

Huomioita Evan presidenttiehdokkaille järjestämästä vaalitentistä

 

Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA, järjesti ensimmäisen vaalitentin presidenttiehdokkaille https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/presidentinvaalien-ensimmai...

 

RKP:n Nils Torvalds oli ainoa, joka ilmoitti kannattavansa Naton jäsenyyttä ilman edeltävää kansanäänestystä.  Muut ehdokkaat suhtautuivat kielteisesti tai eivät ilmoittaneet kantaansa.

 

Istuva presidentti, Sauli Niinistö, onnistui jälleen salaamaan kantansa.  Jotakin voidaan kuitenkin päätellä hänen repliikistään: ”Natojäsenyys, JOS sellaista presidentti ja hallitus haluaisivat”

 

Tässä lyhennelmä Niinistön vastauksesta kansanäänestyksen tarpeellisuudesta.

(aikajanan kohta 15:20) 

 

Naton säännöissä sanotaan, että kansan enemmistön tulee kannattaa jäsenyyttä.   Natojäsenyyden osalta esitän samanlaista kansanäänestystä kuin meneteltiin EU kohdalla, ensin neuvoteltiin tulos ja ennen kuin se vietiin Eduskuntaan, kysyttiin kansalta.   Jos joku keksii paremman keinon, niin olkoot sitten se toinen tapa.

 

Natojäsenyys, jos sellaista presidentti ja hallitus haluisivat, sitä he lähtevät nimenomaan ajamaan, ottavat sen poliittisen tehtävän ja tämä kansan mielipide on tietyllä tavalla vasta sitten jälkikäteen eli ennen kuin Eduskunta tekee lopullisen ratkaisun.  Minä varoittaisin sellaisista päätöksistä Naton osalta ja muuallakin jossa huomattava osa kansaa saisi syviä haavoja, ei Suomen yhteiskunnalla ole varaa siihen.  Nato-työryhmän mukaan Natojäsenyys on Suomen historian merkittävin päätös ja jos me siinä ”runttaamme”, voi kysyä, mitä tästä yhtenäisestä kansasta jää jäljelle”

 

Yleensä on ymmärretty niin, että ensin järjestettäisiin neuvoa antava kansanäänestys HAKEMUKSEN JÄTTÄMISESTÄ.   Tämän perusteella, Eduskunta tekisi päätöksen hakemuksen jättämisestä.

 

Tarkoittaako ” ensin neuvotellaan  tulos ” sitä, että JOS joskus tulee sellainen presidentti ja hallitus, jotka lähtevät ajamaan jäsenyyttä, hakemus jätetään ja JOS siihen saadaan myönteinen vastaus,  kysytään kansalta ennen kuin jäsenyydestä päätetään Eduskunnassa.”

 

 Tämä tarkoittaa sitä, että ellei jäsenyyttä kannattavaa presidenttiä tai hallitusta tule, hakemusta ei jätetä.   Kansalta kysyttäisiin vasta sitten kun Natolta on tullut myöntävä vastaus.  Jos Niinistö tarkoittaa tällaista menettelyä, se on uusi, en ole sitä aiemmin kuullut häneltä, enkä keneltä muualtakaan.

 

Niinistö ajaa kovasti EU:n puolustusyhteistyötä, mutta koska enemmistö EU:n jäsenistä on Natossa, kiinnostus näiden osalta on ollut vähäistä.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Todellakin, koko neuvoa-antavan kansanäänestyksen menettelytavat ja etenemisjärjestys ovat olleet täysi mysteeri tähän mennessä.

Nyt Sauli Niinistön mukaan se menisi näin:

1. Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto toteavat Natoon liittymisen tarpeellisuuden.
2. Toimivaltaiset tahot Suomen puolelta neuvottelevat liittymissopimuksen Naton kanssa.
3. Neuvoteltu sopimus julkistetaan ja kansa äänestää, neuvooko se hyväksymään vai hylkäämään sopimuksen.
4. Eduskunta tekee asiassa päätöksen suuntaan tai toiseen (ilman että kansanäänestys sitoo päätöstä).

Siis sopimuksen sisältö (millä ehdoilla Natoon liitytään) olisi tiedossa ennen neuvon äänestyttämistä kansalta.

* * *

Toisaalta, Niinistö korostaa sitä, että tosipaikan tullen liittoutuminen tapahtuu, oli jäsenyyttä tai ei, jos taustalla ovat yhtenevät intressit Suomen ja Naton välillä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Niinistö peräsi kovasti myös sitä, että jäsenyydellä pitää olla kansan enemmistön tuki. Sillä tiedolla, mitä kansalle on liittoutumisesta kerrottu, on vaikea muodostaa kantaa ja yleinen periaate on, kun ei tiedä, on parasta vastustaa. Presidentti pelkää sitä, että liittoutuminen voisi jakaa kansaa ja aiheuttaa ”syviä haavoja”. Ehkä niitä haavoja voisi tulla patologisesti suomettuneille , mutta onneksi tuo osa kansasta on jo hyvin pieni vähemmistö.

Yleensä, kun tehdään tärkeitä hankintoja, kysytään käyttökokemuksia niiltä, jotka ovat hankinnan jo tehneet. Tässä liittoutumisasiassa näin ei menetellä. Päinvastoin, asiallisen tiedon jakaminen halutaan kaikin tavoin estää. Tuntuu kuin turvalaitteista kysyttäisiin suosituksia rosvoilta.

Ehkä tämän presidentinvaalin tärkeimmäksi teemaksi saadaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Toivon, että Natosta voitaisiin keskustella muutoinkin kuin toteamalla, "asia ei ole ajankohtainen juuri nyt". Jos tavoitteena on uskottava puolustus, Nato ei voi vähentää uskottavuutta siitäkään huolimatta, että 5.artikla ei toimisikaan niin hyvin kuin uskotaan.

Tietääkö joku minkälainen kansanäänestys liittoutumisesta järjestettiin Montenegrossa?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Oman käsitykseni mukaan Montenegrossa ei pidetty mitään kansanäänestystä siitä asiasta, vaikka jotkut etenkin NATO-vastaiset puolueet sitä vaativat:

https://en.wikipedia.org/wiki/Montenegro%E2%80%93N...

Kyseisen linkin mukana olevan aikaviivan mukaan Montenegron liittymisprosessin meni käytännössä melkein vuosi. Montenegro teki liittymisprotokollan 19.05.2016 ja Montenegrosta tuli NATO:n jäsen 05.06.2017.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Nimen omaan, poliittisista syistä Suomen kansa on aktiivisesti haluttu pitää tietämättömänä NATO:sta ja sen toimintaperiaatteista, eikä sitä koskevaa tahallista disinformaatiota ole pyrittykään oikaisemaan valtiovallan taholta. Niinpä edelleen näkee nettikeskusteluissa (mm. Uudessa Suomessa) avointa valehtelua, jonka mukaan NATO:n jäsenmaana "Suomi joutuu sotimaan USA:n sotia", "Suomi joutuu antamaan alueensa Venäjään kohdistuvan hyökkäyksen käyttöön", "USA saa vapaasti tuoda Suomeen kaikkia aseitaan, ydinaseet mukaan lukien" ym. hölynpölyä.

Ennen EU:n jäsenyyttä kansalle pyrittiin aktiivisesti tiedottamaan, mikä EU on ja miten se toimii – NATO:n suhteen asia on täsmälleen päinvastoin. YLE välttää visusti haastattelemasta NATO:n pääsihteeriä tai Pohjois-Euroopan NATO-maiden johtavia poliitikkoja ja heidän tähänastisia kokemuksiaan jäsenyydestä. YLE ei koskaan edes yritä oikaista valhepropagandaa NATO:sta tai sen ja Suomen välisestä isäntämaasopimuksesta (MOU).

Montenegrossa ei nähtävästi kuultu sitä hevosmiesten tietotoimiston Suomessa 2016 totena kertomaa varmaa tietoa: juuri nyt Nato ei ota uusia jäseniä. Niinpä Montenegro haki jäsenyyttä ja sai sen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tässä Niinistön esittämässä menettelyssä on järkeä. Venäjä on ilmoittanut toimenpiteistä, jos Suomi LIITTYY Natoon. Siihen ei tietääkseni Venäjä ole ilmoittanut reagoivansa jos Suomi HAKEE jäsenyyttä. Näin Suomen liittymispäätöksen ja täysjäsenyyden välinen aika poistuu käytännössä. Kun Eduskunnan taululla näkyy äänestystulos, Suomi on täysjäsen tai ei ole.

Tietenkin Venäjä yrittää vaikuttaa Naton jäseniin, etteivät hyväksyisi Suomea ja tietenkin suomalaisiin kansanedustajiin etteivät hyväksyisi jäsenyyttä, mutta se on sitten toinen juttu eikä estä meitä jättämästä jäsenhakemusta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jos Suomi ehtii liittyä, Venäjän reaktio tulee myöhässä – kaikki sen vastatoimilla vihjailuhan pyrkii luomaan ennalta ekäisevää pelotetta, jotta Suomi ei edes uskaltaisi hakea jäsenyyttä.

Jos prosessin päätteeksi eduskunta päättää liittää Suomen Natoon, ylimitoitetulla varustelullaan ja epäonnistuneella voimapolitiikallaan itsensä jo taloudelliseen ahdinkoon ajanut Venäjä joutuu suorastaan naurettavaan tragikoomiseen tilanteeseen, jos se lähtee toteuttamaan uhkaustaan.

Moninkertaistaako Venäjä silloin Suomeen maalitettujen Iskanderiensa määrän, vaikka hyvin tietää aikuisten oikeasti, että Nato on puolustusliitto eikä Suomen liityttyä siihen mikään uhkaa Venäjää sen enempää kuin ennenkään? Tekeekö Venäjä ylimääräisen varustautumis- ja uhoamiskierroksen Suomea vastaan panemalla samalla "leipään puolet petäjäistä", jotta konkurssi ei tule välittömästi ylimääräisten kulujen takia?

On sanomattakin selvää, ettei Suomi tällöin peruisi Nato-jäsenyyttään saman tien, tekipä Venäjä millaisia temppuja hyvänsä – nehän vain varmistaisivat liittymispäätöksen oikeaksi. Kauanko Venäjä jaksaisi aktiivisesti odottaa Naton hyökkäystä Suomen kautta kohotetussa sotilaallisessa valmiudessa, kun viikko, kuukausi ja vuosi toisensa jälkeen Suomen vastaisella rajalla kuluisi ikävystyttävän tapahtumaköyhyyden vallitessa?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Venäjän uhoaminen on käsittääkseni koskenut sitä aikaa, jolloin
Suomi on jättänyt jäsenhakemuksen, mutta ei vielä ole Naton jäsen. Miten Venäjä toimisi tällä välillä?

Kuten aiemmin totesin, Niinistön ehdotus on järkevä; JÄSENYYSPÄÄTÖKSEN JA JÄSENYYDEN AIKAERO ON 0 SEKUNTIA.

Suomen natovastaistenkaan ei pitäisi vielä hakemuksen jättämisestä pistää herneitä nenään. Ainahan lopullinen päätös voidaan estää neuvoa-antavalla kansan äänestyksellä, JOS jäsenyys on ylipäätään tarjolla.

Jos kansa neuvoisi, ettei jäsenyyttä hyväksytä, se olisi epäluottamus läntisille kumppaneillemme, mutta sehän on jo todettu mielipidetiedusteluissa. Ehkä se pitäisi sanoa vielä selvemmin kansanäänestyksellä?

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kansan äänet menisivät eri lailla kuin gallupeissa. Ei kansa aivan tyhmä ole.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Venäjän pitäisi myös ymmärtää, että Naton jäsenenä Suomi pääsisi vaikuttamaan Naton päätöksiin ja Suomen esitykset eivät varmasti Venäjän turvallisuuden kannalta olisi huonoja.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #8

On vaikea tietää, mikä osa Venäjän Nato-pelosta on aitoa, mikä teeskenneltyä maskirovkaa. Kyllähän mm. Nato-Venäjä -neuvostossa toiminta sekä Venäjän itsensä tekemä tiedustelu on osoittanut Venäjälle selvästi Naton luonteen demokratioiden puolustusliittona, mutta "turvallisuusuhkan" kokemisen teeskentely palvelee ja oikeuttaa kotimaiselle yleisölle Putinin militaristisen ja autoritäärisen hallinnon vallassa pysyttelyä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset