Matti Villikari

Päättyikö kylmä sota?

  • Uuden tsaarin vaakuna
    Uuden tsaarin vaakuna
  • 1300 km Suomen rajaa voi olla uhka
    1300 km Suomen rajaa voi olla uhka
  • Hornetit korvaavaa kalustoa testataan jo
    Hornetit korvaavaa kalustoa testataan jo


Kun NL hajosi ja "kylmä sota" päättyi, monet itäblokin maat liittyivät nopeasti läntiseen puolustusliitto Natoon.   Varsinaista uhkaa ei ollut mutta Natoon liityttiin ”varmuuden vuoksi”.  Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen NL:sta irtautuneet ja itsenäistyneet valtiot olivat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Latvia, Liettua, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä, Venäjä ja Viro.

Pitkään näytti siltä, että Venäjästä tulisi "normaali" eurooppalainen valtio. Monet Euroopan maat vähensivät puolustusmenojaan, Ruotsi jopa luopui asevelvollisuusarmeijasta.

Kun entinen KGB agentti Putin valittiin presidentiksi, tilanne muuttui.  Putin arvioi NL:n hajoamisen geopoliittiseksi katastrofiksi. Vuosina 2005 – 2010 Venäjällä ilmestynyt neliosainen “Uusi Venäjän doktriini” määritti Venäjälle kaksi kaikenkattavaa strategista tehtävää. Aluksi pitää palauttaa Venäjän imperiumi, mutta lopullisena tavoitteena on nousta Yhdysvaltojen tilalle globaaliksi maailmanmahdiksi.  Putinin mukaan tämä oli mahdollista vain vahvan armeijan avulla. 

 

NL:n jäljiltä Puna-Armeijan kalusto oli vanhentunutta.  Käynnistettiin massiivinen asevoimien kehitysohjelma.

Venäjän varustautuminen johti siihen, että  Euroopan maat ryhtyivät jälleen varustautumaan.  Se ei johtunut siitä, että Euroopan maiden hallitukset olisivat tehneet  päätöksen valmistautua hyökkäämään Venäjälle.   

 

****

 

Nato on määritelty viholliseksi Venäjän sotilasdoktriinissa.  Naton uhka Venäjälle on täysin tuulesta temmattu väite, jota Kreml hokee sisäpoliittisista syistä.

Kreml tarvitsee ulkoista uhkaa sisäpoliittisista syistä.  Ulkopoliittisista syistä johtuen on hankalaa nimetä suoraan jokin valtio tällaiseksi uhkaksi.  Nato sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti, siinä ei syytetä mitään tiettyä valtiota hyökkääjäksi, ei edes Yhdysvaltoja.

 

Venäjän sotilasdoktriini pitää  Natoa hyökkääjänä.  Tarkastellaan siis hieman tätä väitettä.  Natoon kuuluu tällä hetkellä 29 valtiota.  Naton päätöksentekosääntönä on konsensus eli yksimielisyys. Natossa ei siis äänestetä eikä tehdä enemmistöpäätöksiä. Jokainen jäsenmaa osallistuu päätöksentekoon tasa-arvoisesti.

On typerää kuvitella, että Naton kaikki 29 jäsenenä päättäisivät yksimielisesti hyökkäyksestä Venäjälle.   Siitä huolimatta suomalaiset Naton vastustajat uskovat Kremlin propagandaa ilman mitään kritiikkiä.  Vanhan propagandaohjeen mukaan mitä suurempi valhe on, sen varmemmin se uskotaan. 

 

Kremlin propaganda menee läpi valitettavan monelle suomalaiselle. Tuskin Suomen ulkopolitiikka muuttuisi vihamieliseksi Venäjälle vaikka olisimme Naton jäsen.  Venäjä on kertonut reagoivansa mikäli Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Jos se reagointi on esim. materiaalin ja joukkojen siirtoa Suomen rajalle, ei se haittaa, kunhan ne pysyvät siellä. Mielenkiintoinen kysymys on sitten mistä ne joukot siirretään? Jonkun toisen Natomaan rajalta, vai peräti Kiinan rajalta?

 

***** 

 

Donald Trump kertoi perustavansa avaruuspuolustusjoukot.  Tämä vaikuttaa Reaganin "tähtien sota" -hankkeelta vaikka virallisesti kerrotaankin joukkojen torjuvan avaruudesta tulevaa uhkaa.

Putinin asialistalla Helsingissä oli mm. pidättäytyminen avaruuden aseistamisesta.  Trump näyttää vähät välittävän Putinin toiveesta.  Miten Venäjällä suhtaudutaan noihin Trumpin avaruusjoukkoihin? Riittävätkö rahat varustautumiseen tällä kerralla?    Eivät tietenkään riitä ellei koroteta veroja ja supisteta sosiaaliturvaa ja eläkkeitä.   Kansannousu siitä seuraisi joten ovat taas puun ja kuoren välissä.

 

****

Venäjän liittotasavaltaan kuuluu 21 tasavaltaa. Nimellisesti autonomisilla tasavalloilla on oma perustuslakinsa, presidenttinsä ja parlamenttinsa.

Turvallisuudesta (=armeija) ja  ulkopolitiikasta vastaa Kreml (federaatio).  Lisäksi Putinin alaisuudessa on 300 tuhannen miehen joukot, jotka on perustettu vastaamaan sisäisestä turvallisuudesta.

Ei Venäjälle tarvitse hyökätä.  Venäjä voi hajota aivan omatoimisesti, riittää kun nämä 21 tasavaltaa saavat täyden itsenäisyyden.

Kun Venäjän liittovaltiolta loppuvat rahat, on hyvin todennäköistä, että tasavallat ottavat ohjakset omiin käsiinsä ja yrittävät selviytyä ilman Kremliä.  Siinä vaiheessa taloudellista apua varmaankin tarjotaan monelta taholta (esim. Kiina) niille tasavalloille, joilla on runsaita luonnonvaroja.

 

*****

 

Machiavellin mukaan ihmiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: eräät ymmärtävät kaiken omilla aivoillaan, toiset vasta selittämisen jälkeen ja lopuille ei asia selviä sittenkään.

Mietitään vielä omilla aivoilla mitä Nato hyötyisi hyökkäyksestä Venäjälle, miten päätös tehtäisiin ja miten ”sotasaalis” jaettaisiin.  Jos kaikesta huolimatta nykyiset 29 jäsentä tekisivät hyökkäyspäätöksen, Naton jäsenenä Suomi 100% varmuudella olisi vastaan ja torppaisi hankkeen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Samuli Karjalainen

Odotahan eläkeuudistuksen kunnolla iskettyä Venäjän kansaan. Ukraina ilmeisesti ottaa ensimmäisen iskun. Putin yrittää Turkin ja Itämeren kaasuputkien avulla pohjustaa Ukrainan miehitystä. Suomihan on jo taipunut ja Ruotsin mielipiteistä Putin ei välitä. Ukrainan jälkeen on vuorossa Valko-Venäjän liitos takaisin kotiin ja sitten olemme vuorossa me liittoutumattomat. Venäläiset eivät hyväksy hautaan asti raatamista elleivät saa pistää muistakin kärsimään.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

"On typerää kuvitella, että Naton kaikki 29 jäsenenä päättäisivät yksimielisesti hyökkäyksestä Venäjälle." Kukaan ei tämmöistä kuvittele eikä Venäjäkään. Kyse on siitä, että kun Natolle on luotu sotilaallinen voima, johon kuuluu huomattava määrä kalustoa ja joukkoja, niin tuota voimaa voidaan liikuttaa ja keskittää koko Nato-alueen sisällä. Jossakin vaiheessa sitä voidaan suhteellisen nopeasti keskittää halutuille Venäjän vastaisille alueille. Kun tähän tarkoitukseen luodaan koko ajan infrastruktuuria ja poistetaan joukkojen liikkeiltä hallinnollisia, organisatorisia ja käytännöllisiä esteitä ja velvoitetaan isäntämaat huoltamaankin joukot ja kaluston, niin jossakin vaiheessa Nato on teknisesti ottaen iso ja yhtenäinen armeija, joka voidaan alistaa yhtenäisen komennon alle. Eikä tarvita 29 maan joukkoja, vaan muutama iso maa sekä tarvittavat isäntämaat Venäjän rajalla riittävät operointiin.

Se, että tällä hetkellä Naton joukkojen liikkeitä rajoittavat jäsenmaat, on tietenkin hyvä ja Venäjän kokemaa uhkaa hillitsevä asia, mutta kyseessä on kuitenkin päätöksentekojärjestelmä, joka voi muuttua hyvin nopeasti. Kriisin uhatessa Naton joukot joko kokonaisuudessaan tai riittävin osin voidaan alistaa yhtenäisen komennon alle. Nato-Schengen tyyppisen järjestelmän avulla joukkojen keskitys sotilaallisesti tarkoituksenmukaisiin kohteisiin on sitten mahdollista. Ehkä joku yksimielisyys-pykälä estää tällä hetkellä tämän skenaarion, mutta millonka pykälät ovat sotajoukkoja pidätelleet.

Sotilaskaluston ja joukkojen käytön rajoittaminen vain puolustukselliseen toimintaan ei perustu teknisiin tai sotataidollisiin seikkoihin, vaan kaikkia sotavoimia voidaan ja pitää käyttää myös hyökkäyksiin, kuten vastahyökkäyksiin ja motitukseen ym. Sodan sytyttyä käsitteet puolustaminen tai hyökkääminen muuttuvat enemmän tilannekohtaisiksi taktisiksi käsitteiksi. Sodassa on aina tarkoituksena vastustajan voimien murskaaminen siinä määrin, ettei niistä koidu enää vaaraa eikä haittaa omille pyrkimyksille. Rauhantilan staattisuus saa monet kuvittelemaan, että sotilaallinen voima on olemassa vain puolustamista varten. Tietenkin on olemassa linnoitusvarustuksia tai erityistä torjuntakalustoa, mutta se ei muuta isoa kuvaa.

Jos Suomi on osa Naton toiminta-aluetta (ehkä on jo?), niin se tarjoaa erinomaisen tukialueen Venäjän isoja asutuskeskuksia uhkaaviin pihtiliikkeisiin nyt kun Baltia ja Puola ovat Natossa ja kohta kenties Ukrainakin. Myös Suomenlahti olisi kokonaan Naton hallussa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

#2

”Jos Suomi on osa Naton toiminta-aluetta (ehkä on jo?), niin se tarjoaa erinomaisen tukialueen Venäjän isoja asutuskeskuksia uhkaaviin pihtiliikkeisiin nyt kun Baltia ja Puola ovat Natossa ja kohta kenties Ukrainakin. Myös Suomenlahti olisi kokonaan Naton hallussa.”

Totta, rajanaapureiden alueet voivat olla erinomaisia toiminta-alueita uhkaaviin pihtiliikkeisiin. Liittoutumaton Itävalta on lähes kokonaan Naton piirittämä ja pääkaupunkia Wieniä voidaan uhata helposti käyttäen tukialueena Tsekin, Slovakian ja Unkarin alueita.

*****

”kaikkia sotavoimia voidaan ja pitää käyttää myös hyökkäyksiin, kuten vastahyökkäyksiin ja motitukseen ym. Sodan sytyttyä käsitteet puolustaminen tai hyökkääminen muuttuvat enemmän tilannekohtaisiksi taktisiksi käsitteiksi.”

Nato ei ole valtio, eikä sillä ole omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Naton armeijaa voi verrata EU:n ”armeijaan”. Sitä ei ole olemassa, on vain jäsenten armeijat, jotka voivat toimia yhteisen johdon alaisuudessa silloin kun johonkin jäsenmaahan on hyökätty. Sen paremmin EU kuin Natokaan ei tee hyökkäyspäätöstä. Sen sijaa EU:n tai Naton jäsenvaltio voi tehdä hyökkäyspäätöksen, mutta silloin se toimii yksin, ilman Naton tai EU:n tukea.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Kyse on siitä, että kun Natolle on luotu sotilaallinen voima, johon kuuluu huomattava määrä kalustoa ja joukkoja, niin tuota voimaa voidaan liikuttaa ja keskittää koko Nato-alueen sisällä. Jossakin vaiheessa sitä voidaan suhteellisen nopeasti keskittää halutuille Venäjän vastaisille alueille."

Kiitos pitkästä aikaa parhaasta "Naton uhkaa" selventävästä kommentista.

Kyllä Natolle on luotu sen jäsenmaiden kansallisista asevoimista koostuva yhteensä merkittävä sotilaallinen voima (jota kylläkin purettiin ja ajettiin alas NL:n hajottua), mutta Nato on siviilipoliitikkojen johtama organisaatio.

" jossakin vaiheessa Nato on teknisesti ottaen iso ja yhtenäinen armeija, joka voidaan alistaa yhtenäisen komennon alle."

"Jossakin vaiheessa sitä [voimaa] voidaan suhteellisen nopeasti keskittää halutuille Venäjän vastaisille alueille."

Nämä ovat siviilien päätettävissä olevia asioita, jos he saavuttavat tuon sisältöisen konsensuksen. Ei noin menetellä syvän rauhan aikana eikä huvin vuoksi, vaan Pohjois-Atlantin liitto mobilisoi artikla 5:n mukaista yhteen jäsenmaahan (ja samalla kaikkiin) kohdistuvaa hyökkäystä tai sen vakavaa uhkaa torjumaan.

Kyllä voidaan voimaa keskittää Venäjän naapurimaahankin, aina rajalle saakka – jos Venäjä käyttäytyy uhkaavasti tai avoimen vihamielisesti / provosoivasti Naton jäsenmaata kohtaan. Totta kai Natossa tiedostetaan sekin, että Venäjä on Yhdysvaltain rinnalla kokonaan omassa luokassaan strategisena ydinasevaltiona, eikä sitä tämän "henkivakuutuksensa" takia voida lyödä sotilaallisesti pelkillä maavoimien keskittymillä. Nämä voidaan pyyhkäistä olemattomiin pelkillä taktisilla ydinaseilla, joskin eskalaation riski MAD-asteelle on tällöin aivan todellinen.

"Ehkä joku yksimielisyys-pykälä estää tällä hetkellä tämän skenaarion, mutta millonka pykälät ovat sotajoukkoja pidätelleet."

Jos puhutaan länsimaisista oikeusvaltioista, niin pykälät ovat pidätelleet sotajoukkoja aina, varsinkin vielä rauhan aikaa elettäessä, ja valtuudet voiman käyttöön on pitänyt aina saada ensin kansanedustuslaitokselta.

– Venäjä ei ikinä ole ollut länsimainen oikeusvaltio, vaan autoritäärinen vallan keskittymä, joten tätä voi ymmärrettävästi olla siellä vaikea käsittää vailla omaa kosketusta vallan kolmijakoon ja oikeusvaltion asettamiin rajoituksiin, jotka koskevat jopa valtionpäämiehen toimia. Ei tulisi kysymykseenkään, että mitkään tuomarit rajoittaisivat Putinin vallankäyttöä, kuten he rajoittavat Trumpia.

Mitä tulee puolustukseen ja hyökkäykseen taistelulajeina, olen samaa mieltä siitä, ettei niitä voi nykyisessä sodankäynnissä erottaa toisistaan paitsi aivan aloitusvaiheessa, jossa vain toinen osapuoli voi käyttää asevaikutusta ensimmäisenä (mitä kylläkin hämärtävät hybridisodankäynnin monet muodot).

Tyypillisesti miinat ovat puolustusaseita puhtaimmillaan, esim. Suomen itseltään kieltämillä jalkaväkimiinoilla on todella vaikea hyökätä.

Kaikki Venäjän rajanaapurit ovat niin tukialueen asemassa Venäjään kohdistuvaan hyökkäykseen nähden kuin yhtä lailla myös itse Venäjän hyökkäysuhkan alaisia. Onneksi on olemassa sopimukset luottamusta vahvistavista toimista, kuten Open Skies -lennot ja oikeudet tehdä tarkastuksia paikan päällä.

Se, mikä teoriassa voi johtaa Nato-joukkojen keskitettyyn käyttöön, ei tapahdu silmänräpäyksessä, vaan Naton organisaatiosta johtuvalla viiveellä, konsensus-menettely mukaan lukien. On täysin Venäjän itsensä vallassa pysäyttää sotilaallisen jännityksen kiristäminen ja käydä kaiken aikaa dialogia Naton kanssa, jos se haluaa käyttää peruutusvaihdetta. Nato-osapuoli 29 jäsenmaan siviilien päätöksenteollaan ei ole se, joka lähtee kiristämään jännitystä mobilisoimalla ensimmäisenä voimiaan offensiivisesti Venäjää vastaan, ja kuten kirjoitat, ei Venäjäkään aikuisten oikeasti sellaista kuvittele (vaikka sen sisäpoliittinen teatteri tarvitseekin "piiritetyn linnoituksen" kulissit kotimaiselle yleisölle).

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Vuosina 2005 – 2010 Venäjällä ilmestynyt neliosainen “Uusi Venäjän doktriini” määritti Venäjälle kaksi kaikenkattavaa strategista tehtävää. Aluksi pitää palauttaa Venäjän imperiumi, mutta lopullisena tavoitteena on nousta Yhdysvaltojen tilalle globaaliksi maailmanmahdiksi.  Putinin mukaan tämä oli mahdollista vain vahvan armeijan avulla."

Lähde?

Konsensus ei tarkoita yksimielisyyttä,vieläkään ja silti rakensit sen varaan kaiken. Esimerkiksi käy vaikka libya..eivät kaikki kannattaneet naton sekaantumista konfliktiin,mutta sinne silti mentiin.

"Siitä huolimatta suomalaiset Naton vastustajat uskovat Kremlin propagandaa ilman mitään kritiikkiä."

Lähde moiselle höpötykselle?

Palaan loppuihin kohtiin jahka vastailet näihinkin ensin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

#3

”Aluksi pitää palauttaa Venäjän imperiumi, mutta lopullisena tavoitteena on nousta Yhdysvaltojen tilalle globaaliksi maailmanmahdiksi” Lähde tälle tiedolle on Vuosina 2005 – 2010 Venäjällä ilmestynyt neliosainen “Uusi Venäjän doktriini” .

” Putinin mukaan tämä oli mahdollista vain vahvan armeijan avulla." Lähde on kirjoittajan haastattelu.

"Siitä huolimatta suomalaiset Naton vastustajat uskovat Kremlin propagandaa ilman mitään kritiikkiä." Lähde on kirjoittajan haastattelu.

Konsensus tarkoittaa yhteisymmärrystä ja yksimielisyyttä.

Naton päätös vastata myönteisesti YK:n pyyntöön oli yksimielinen. Kysymyksessä ei ollut Naton operaatio vaan YK:n päätöslauselman 1973 mukainen siviilien suojelu. https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_71652.htm

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Lähteenä toimii sinun haastatteluko?

Olet oikeassa..konsensus tarkoittaa yhteisymmärrystä,mutta ei vieläkään yksimielisyyttä.

Kyllä..ei se poista sitä etteikö se olisi nato-operaatio,jos ottavat kerran tehtävän itselleen. Silloinhan se todellakin on sen virallinen operaatio. Ei se selittelemällä siitä muutu.

Katso NATO Operation Unified Protector

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #11

Lue YK:n päätöslauselma 1973.

Kai ymmärrät, että jos Nato hyväksyy YK:n pyynnön, kysymyksessä on YK:N päättämästä operaatiosta, jonko Nato koordinoi ja johti. Tähän YK:n operaatioon osallistui mm. Ruotsi. https://yle.fi/uutiset/3-5336139.

"Following the Qadhafi regime’s targeting of civilians in February 2011, NATO answered the United Nations’ (UN) call to the international community to protect the Libyan people. In March 2011, a coalition of NATO Allies and partners began enforcing an arms embargo, maintaining a no-fly zone and protecting civilians and civilian populated areas from attack or the threat of attack in Libya under Operation Unified Protector (OUP). OUP successfully concluded on 31 October 2011."

Taivutan vielä kerran rautalangasta käsitteen "konsensus". Jos tehdään päätös jostakin asiasta niin että kaikki ovat samaa mieltä ja hyväksyvät päätöksen, sitä sanotaan konsensuspäätökseksi - bonimai? Jos vaikka yksi on eri mieltä, kysymyksessä ei ole konsensus vaan enemmistöpäätös. Konsensus tarkoittaa siis sitä, ettei kukaan ei ole eri mieltä asiasta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

En ymmärrä..minusta libyassa natolla oli aivan selkeä operaatio eikä se toiseksi muutu,jos sellaista on pyydetty.

Enkä ole yksin mielipiteineni,kun lukee kansainvälisiä uutisia.

"March 31, 2011 - NATO announces that it has taken sole command of air operations"

Mikäli johto on natolla ilmaiskuissa niin kyllä..se on naton operaatio selkeästi.

Ketä siis syytetään tästä:

"April 30, 2011 - Gadhafi speaks on state TV and says he is ready to negotiate a ceasefire but that he will not step down.

- Gadhafi's youngest son, Saif al-Arab, and several grandchildren are killed in a NATO airstrike in Tripoli."

YK?

"October 31, 2011 - The National Transitional Council elects Abdurrahim El-Keib as acting prime minister, with the support of 26 of the 51 members who voted. NATO announces the official end of its mission in Libya."

What mission? Eihän Nato missään operaatiossa eli tehtävässä ollut?

www.nato.int/cps/en/natolive/71679.htm

Naton operaatio yk:n mandaatilla.

Jos nato itse sanoo libyan olleen heidän operaationsa niin miksi ihmeessä sinä kiellät sen?

Tuo ei ole enään tervettä asennoitumista natoon.

Wikistä jälleen:

Konsensus-päätöksenteko on päätöstentekoprosessi, jossa ei ainoastaan tyydytä enemmistön haluamaan lopputulokseen, vaan pyritään myös ottamaan huomioon vähemmistöön jäävien vastustus ja sisällyttämään se lopputulokseen, luoden hyväksyttävimmän ja parhaan mahdollisen päätöksen (konsensus = yhteisymmärrys, jonkinasteinen yksimielisyys).

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #14

OK. Naton johtama ja operoima YK:n päätöslauselman 1973 mukainen siviilien turvaamistoimi. Ero on siinä tehtiinkö päätös siviilien turvaamisesta Natossa vai YK:ssa. Se tehtiin YK:ssa. Ellei YK olisi pyytänyt Natolta apua, tuskin kaikki Naton jäsenet olisivat tehneet konsensuspäätöksen mennä turvaamaan siviileitä Libyaan, vai mitä arvelet.

Tähän Natojohtoiseen operaatioon osallistui myös muitakin kuin Naton jäseniä, mm. Ruotsi.

PS. Muutoin olen sitä mieltä, ettei Naton pitäisi osallistua YK:n tehtäviin omalla nimellään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Sitten jää epäselväksi se haastattelu.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #17

Mikä siinä oli epäselvää?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #18

Mistä haastattelusta on kyse?

Edit: anteeksi..olit jo laittanut sen.

Mitä tuo kirjoittajan haastattelu tarkoittaa lähteenä? Tarkoitatko sitä ohjelman kirjoittajaa tms.?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #19

Kirjoitin blogissa: "On typerää kuvitella, että Naton kaikki 29 jäsenenä päättäisivät yksimielisesti hyökkäyksestä Venäjälle. Siitä huolimatta suomalaiset Naton vastustajat uskovat Kremlin propagandaa ilman mitään kritiikkiä. Vanhan propagandaohjeen mukaan mitä suurempi valhe on, sen varmemmin se uskotaan."

Halusit tietää lähteen ja vastasin "kirjoittajan haastattelu". Haluatko, että kerron vielä tarkemmin mikä se lähde on?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #20

Olisi se mukava tietää jotta voin lukea myöskin

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Villikari on koostanut hyvin yhteen vääriä käsityksiä, joita tarkoituksellisesti pidetään yllä ja joihin jotkut halukkaasti haluavat uskoa.

Venäjä ei ole puolustuskannalla. Päinvastoin, se on lähtenyt voimapolitiikalla hakemaan itselleen kuulumattomia etuja heikompiaan saalistamalla.

"Heikkous provosoi". Näin lausui USA:n entinen puolustusministeri D Rumsfeld. Lausuma kuvaa hyvin saalistajavaltioiden asennetta heikompia naapureitaan kohtaan.

Nato tuo vastavoimaa Venäjälle - siksi Venäjä Natoa vastustaa.

Käyttäjän anakonna kuva
antti salmi

Miksi suomi ei voi neuvotella hyökkäämättömyys sopimusta
Venäjän kanssa

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sellainen on jo periaatteessa olemassa. Valtiosopimus Suomen ja Venäjän välillä 90-luvun alusta.

Toisaalta sopimuksilla ei ole mitään virkaa Venäjän imperialismin yhteydessä. Se nähtiin jo 30-luvulla, jolloin Suomella oli hyökkäämättömyyssopimus voimassa Neuvostoliiton kanssa, mutta niinpä vain ilmestyi piippalakkeja torrakoineen Antinpäivänä 1939 rajan yli.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Nämä kahdenväliset sopimukset ovat yhtä tyhjän kanssa. Toista on moninkeskeisten sopimusten kanssa, yhden sopijaosapuolen temppuilu ei kaada systeemiä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Blogitekstissä on paljon täyttä asiaa!

Veikeä juttu noin yleensä: yksinapainen (USA:n ympärille ryhmittynyt) maailma ärsyttää niitä, joiden mielestä voimalle on aina oltava vastavoima, eikä kukaan saa yksin sanella maailman menoa. Samaan aikaan toiset pitävät uhkana polarisaatiota, koska voimakeskittymien välinen jännite voi purkautua hallitsemattomasti.

Kreml on keksinyt tulkita Naton homogeeniseksi supervallaksi, joka ahmii alleen yhä uusia alueita, kuin maastopalo myötätuulessa. Baltia kärähti jo, Ukrainassa savuaa, eikä pohjoismaiden paloturvallisuudestakaan oikein tiedä. Tietysti vastuullinen palokunta (lue: valta-asemaansa takertuva hallinto) haluaa pysäyttää tämän laajenemisen!

Läntisestä näkökulmasta Nato on vapaiden kansakuntien yhteisö, johon maa voi liittyä halutessaan varmistaa demokraattisen elämänmuodon ja valtiollisen systeemin säilymisen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Oli muuten jo nähtävissä 2000-luvun alussa, että vituisk meni koko Venäjänmaan kehitys, kun Putin valtasi TV-kanavat ja alkoi se hirvittävä sotaintoilu joka paikassa. No Vanäjän nykyisessä ulkopolitiikassa kysymys on sisäpolitiikasta, että silleen. Odotelkaamme parempia aikoja ja kai se USA:ssakin presidentti vaihtuu.

Toimituksen poiminnat