Matti Villikari

Ahvenanmaan demilitarisoinnin perusteet ovat vanhentuneet

  • Kastelholman "fästinki"
    Kastelholman "fästinki"

Huomautus:  Poistan kommentit, jotka eivät noudata US-Puheenvuoron sääntöjä.

 

Aiheeseen liittyvää:

IS: ”Venäjä on jo Ahvenanmaalla”   https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005849831.html

Jussi Niinistö: ”Ei demilitarisointi ainakaan helpota Ahvenanmaan puolustamista”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/249797-hs-jussi-niinisto-vihjaa-muutoks...

 

******

 

”Kylmän sodan asetelmien purkautuessa ja erityisesti Saksan yhdistymiseen tähtäävien neuvottelujen edetessä keväällä 1990 Suomen ulkoasiainministeriössä kiinnitettiin huomiota tarpeeseen arvioida Pariisin rauhansopimuksen 1947 ja yya-sopimuksen 1948 ajanmukaisuutta. Niihin oli sisällytetty toisen maailmansodan jälkitilanteeseen kuuluneita määräyksiä, jotka eivät vastanneet perustavasti muuttuneita olosuhteita.

Rauhansopimuksen sotilasartiklat olivat tarkoitetut ennen kaikkea estämään Saksaa aseistautumasta uudelleen käyttämällä apuna entisiä liittolaismaitaan. Lisäksi Iso-Britannia oli halunnut asevoimien rajoituksia Neuvostoliiton valtapiiriin lukemilleen maille, joihin kuului myös Suomi.

Suomi oli hankkinut jo kylmän sodan aikana rauhansopimuksen allekirjoittajamailta tulkintoja, jotka mahdollistivat muun muassa ilmatorjuntaohjusten hankkimisen. Nyt sotilasartikloista haluttiin päästä eroon kokonaan, koska ne leimasivat tarpeettomasti Suomea yhä toisen maailmansodan hävinneisiin valtioihin kuuluvaksi ja antoivat kuvan, että Suomi olisi vain rajoitetusti itsenäinen.

Rauhansopimukseen oli kirjoitettu näkyville ajatus, että puolustusvoimia koskevat rajoitukset olivat tilapäisiä ja poistettavissa YK:n jäseneksi liittymisen jälkeen turvallisuusneuvoston kanssa tehtävällä sopimuksella. Suomen valtiojohto ei kuitenkaan halunnut ryhtyä aikaa vieviin neuvotteluihin YK:n tai allekirjoittajamaiden kanssa vaan päätti, ilmoitettuaan asiasta Neuvostoliitolle ja Isolle-Britannialle, että sotilasartiklat olivat vanhentuneet. Päätöksen julkistamiseen tuli tilaisuus, kun Saksan yhdistymissopimus allekirjoitettiin syyskuussa 1990.

 

Hallituksen tiedonannossa 21.9.1990 todettiin:

 ”Sen jälkeen kun Saksa on yhdistynyt ja sen täysivaltaisuus palautettu, Suomen hallitus katsoo, että Pariisin rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat määräykset ovat menettäneet merkityksensä.

Rauhansopimuksen III osan muut Suomen täysivaltaisuutta rajoittavat määräykset eivät vastaa Suomen asemaa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä ja osanottajavaltiona Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa. Sen vuoksi hallitus toteaa myös niiden menettäneen merkityksensä.

Poikkeuksen muodostavat atomiaseet, joiden hankkimisen rauhansopimuksen 17. artikla kieltää. Suomi on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita myös liittymällä vuonna 1969 ydinsulkusopimukseen.

Rauhansopimuksen III osan määräysten merkityksettömiksi toteaminen ei muuta Suomen harjoittaman turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteita.”

Pariisin rauhansopimusta 1947 ei siis hallituksen päätöksellä kumottu eikä myöskään juridisesti muutettu, vaan kyseessä oli poliittinen tulkinta sotilasartikloiden vanhentuneisuudesta, mikä käytännössä tarkoitti niiden mitätöimistä.

Lähteitä:  Mauno Koivisto, Historian tekijät. Kaksi kautta II (1995), s. 359-365; Unto Vesa (toim.), YYA. Aika ja sopimus (Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, tutkimuksia 81, Tampere 1998); Pekka Visuri, Idän ja lännen välissä - puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (Fenix-kustannus, Espoo 2010), s. 22-23 ja 105-107.”

 

Yllä oleva teksti kopio sivulta

http://www.maailmanmuutos.fi/smm/2/smm2laat2131.htm

 

 

******

 

Suomi voisi myös omalla päätöksellään lopettaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin. Kysymys olisi siis poliittinen tulkinta sotilasartikloiden vanhentuneisuudesta myös Pariisin rauhansopimuksen 5 artiklan osalta.   Aikaisempi, 1940 tehty sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista on vahvistettu rauhansopimuksen 5. artiklassa seuraavasti: ”Ahvenanmaan saaret jäävät demilitarisoiduiksi nykyisin vallitsevan tilanteen mukaisesti.”

Näin ollen voidaan katsoa että aikaisemmat sopimukset , jotka koskevat Ahvenanmaan demilitarisointia, on korvattu  Pariisin rauhansopimuksella, kun ne on siellä vahvistettu.  Jos Suomi tulkitsee Pariisin rauhansopimuksen myös tältä osin vanhentuneeksi, se olisi vastaava poliittinen tulkinta kuin Hallituksen tiedonannossa 21.9.1990.

 

Korostan, että tämä on pelkästään teoreettinen mahdollisuus, eli eräänlainen optio.  Se, miten käytännössä toimitaan, on täysin eri asia.

 

Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevan sopimuksen (28.01. 1922)  7.artikla:

" Jos Ahvenanmaan saaria taikka niiden kautta Suomen mannermaata vastaan suunnattu äkillinen hyökkäys saattaisi vyöhykkeen puolueettomuuden vaaran, on Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi, siksi kunnes Korkeat Sopimuksentekijät tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saattavat puuttua asiaan puolueettomuuden arvossapitämiseksi. Suomen on heti ilmoitettava tämä neuvostolle."

Tässä puhutaan "äkillisestä hyökkäyksestä" ja ottaen huomioon nykyiset tekniikat, kysymys on muutamasta tunnista, korkeintaan parista päivästä.

Sopimuksen mukaan "on Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi".

Ymmärtävätkö ahvenanmaalaiset, että Ahvenanmaalla asuvat  suomalaiset ovat myös vastuussa hyökkääjän torjumisesta? Tämä voi olla aika haasteellista ahvenanmaalaisille ilman koulutusta ja torjuntaan soveltuvaa kalustoa. 

Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat ovat kyllä velvolliset asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvelemaan vastaavasti luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa, mutta tällaista palvelumahdollisuutta ei ole toistaiseksi järjestetty. Asevelvollisuuden suorittamisesta eivät kuitenkaan ole vapaat ne henkilöt, jotka kaksitoista vuotta täytettyänsä ovat muualta Suomesta muuttaneet Ahvenanmaan maakuntaan, vaikkapa heillä olisikin Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Kotiseutuoikeuden omaava voi kuitenkin vapaaehtoisena suorittaa asevelvollisuutensa (ItsehallintoL 34 §).

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Pitäisikö varustautua sotimaan kun elämme rauhallisimpia aikoja sotiemme jälkeen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ei se vielä ole sodanjulistus, jos varautuu siihen että maahamme hyökätään. Rauhallisimia aikoja, hmm... Tsetsenia, Georgia, Krim, Ukraina, Syyria, Jemen, Afganistan... Ei sekään ole aivan kohtuuton toivomus, että ahvenanmaalaiset osallistuisivat saartensa puolustamiseen.

Mitä tulee alueisiin, joiden demilitarisointi tasapuolisesti vaikuttaisi Itämeren tilanteen rauhoittumiseen, ehdotan Ahvenanmaan lisäksi Suursaarta, Saarenmaata, Kaliningradia, Bornholmia, Ölantia ja Gotlantia.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Lindgrenin kanssa on turha väitellä. Hän todennäköisesti elää rauhallisimpia aikoja vaikka Venäjä ajaisi tankeilla Turun kauppatorille ja tuhoaisi kaiken elollisen matkan varrelta. Kun ymmärrys ei riitä tajuamaan varautumisen etua verrattuna housut kintuissa yllätetyksi tulemisen mahdollisuuteen, vaikeaahan se on.

Järkevä keskustelu loppuun yleensä silloin kun kysyy miten hän varautuu mahdollisuuteen että Venäjä kaikista Suomen toimista huolimatta tulee väkisin rajan yli. Näiden Venäjä-pellervojen ainoa argumentti yleensä on että näin ei tapahdu tai pitää tehdä kaikki ettei näin tapahdu. He eivät tajua kysymyksen muotoa. Vähän sama asia kuin että mitä teet tikkarille jos se kaikista varotoimista huolimatta putoaa suusta paskakasaan. Katsot tikkuun asti paskaan uponnutta nekkua ja sanot: ei se putoa tai pitää tehdä kaikki että se ei putoa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #3

#3

Mutta kun kaikki eivät ole varmoja minkälaiseen sotaa tulisi valmistautua.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #4

No ainakin sellaiseen jossa Venäjä hyökkää laittomasti Suomeen ja alkaa tappaa kaikin kuviteltavissa olevin tavoin suomalaisia ja täällä oleskelevia ihmisiä. Sillehän emme mahda mitään jos se yllättäen päättää ydinpommittaa maan tuhkaksi mutta onko sillä enää siinä vaiheessa väliä?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #4

Totta. Nykyisin on niin monenlaisia sodankäynnin muotoja. Aina ei edes tiedä, että sota tai ehkä vain kiusanteko, on meneillään. Kun tuo Airiston Helmen juttu tuli, lähes välittömästi toteutui palvelun estohyökkäys valtion eri laitoksiin. Tekijöitä ei edes tavoiteta kun viranomaisilla ei vielä ole tarvittavia välineitä (=tiedustelulaki).

Kysymyksesi, mihin pitää varautua, on aiheellinen. Ehkä alueen puolustaminen on ainakin selviö.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #3

Kiitos vastauksesta
Tiedät ehkä enemmän Suomen puolustuksesta mutta minun uskoni on että yli 80 vuotta ei ole ollut merkityksetöntä puolustuslaitokselta.
Suurvaltaan turvautumisesta ei ole aikaisempaa näyttöä itse olemme kuitenkin lopuksi itsenäisyyden ansaiseet
Suurvallat eivät ole itsenäisyydestämme kiinnostuneet oletko ajatellut?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #12

Ja yksin yrittämällä suomalaisia tapettiin massoittain, maa- ja vesialueita vietiin ja lopuksi jouduimme maksamaan ryöstöstä.

On helppo Lindgren vastustaa Natoa kun kiikkutuoli-ikäisenä ei tarvitse osallistua mahdolliseen sotaan. Hengenmenetyksen uhka on suurempi niillä jotka joutuvat tekemään sen likaisen työn.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Ahvenanmaa on ongelmallinen paikka. Sen asukkaat ovat irtisanoutuneet alueensa puolustamisesta ja ylipäätään minkään alueen puolustamisesta, eikä Suomen armeijan millään joukko-osastolla ole sinne asiaa. Paitsi jos jonkun muun maan joukko-osastot nousevat maihin kysymättä saammeko tulla kun on se demitalitarisointi -sopimus.
Kun ahvenanmaalaiset itse eivät miehittäjälle mahda mitään, Suomen on ratkaistava, antaako olla vai uhrataanko joukoittaan suomalaisia rannikkojääkäreitä Ahvenanmaan rantakivikkoihin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#7

Ahvenanmaa on ongelmallinen paikka. Sen asukkaat ovat irtisanoutuneet alueensa puolustamisesta ja ylipäätään minkään alueen puolustamisesta,…..

ooo

Voidaan kuitenkin sanoa, että hyvinhän Ahvenanmaalla on mennyt, ovat rauhassa saaneet kehittää luotsilaitosta yms.
Aseistukseen menevät rahat ovat säästyneet ihmisten hyväksi , elintason kohottamiseksi ja siviilielämään.

Myöskään tämä sotilaallinen tyhjiö ei ole täyttynyt, vaikka
sieltä mm. voi valvoa ja hallita Pohjalahden suuta, koko pohjoista Itämerta ja väyliä Tukholmaan.

Koulun historiantunnit tuli lintsattua tehokkaasti, mutta eikö Ahvenenmaa selvinnyt vähin menetyksin II :ssa maailmanodassa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Suomen on ratkaistava, antaako olla vai uhrataanko joukoittaan suomalaisia rannikkojääkäreitä Ahvenanmaan rantakivikkoihin."

Ahvenanmaa on osa Suomea. Aivan vastaavasti voit kysyä että uhrataanko joukoittain suomalaisia sotilaita
- Savon ja Karjalan metsiin
- Lapin kairoille
- Pohjanmaan lakeuksille
- Helsingin betonikerrostaloille
yms. vai antaako olla.

Ahvenanmaalaiset eivät ole päättäneet alueen demilitarisoinnista. Se on päätetty aivan heiltä kysymättä ja päänsä yli. Toki saat olla vapaasti sitä mieltä, että paloja Suomesta saa senkun vain ottaa.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Janne hyvä, ymmärrän näkökulmasi vaikka se seisoo erittäin hataralla pohjalla. Savon, Karjalan, Lapin, Pohjanmaan ja Helsingin pojat ovat aina puolustaneet omia tilkkujaan. Sen sijaan pelkään - olen siitä jokseenkin varma, että jos vieras sotavoima tunkeutuu Ahvenanmaalle, Oolannin pojat siirtyvät joukoittain Tukholmaan seuraamaan, kuinka savolaiset, karjalaiset, lappilaiset, pohjalaiset ja helsinkiläiset pojat selviävät Ahvenanmaan rannoilla yrittäessään ottaa saaria takaisin ahvenanmaalaisille.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Siviiliväestön olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan poistua sotatoimialueilta.
Minä puutuinkin ajatukseesi siitä että osia Suomesta annettaisiin pois tuosta vain taistelematta, "antamalla olla". Ahvenanmaan strateginen sijainti varmistaa sen että mahdollisuuksien mukaan ei varmsti annettaisi olla.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Ahvenanmaalaiset eivät ole päättäneet alueen demilitarisoinnista." Siksi Ahvenanmaan Maakuntahallinto, joka ei ole sopimuksen osapuoli, ei voi myöskään päättää sen lopettamisesta tai jatkamisesta.

Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevan sopimuksen (28.01. 1922) 7.artikla on Suomea (koskee myös ahvenanmaalaisia) velvoittava:

"....Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi..."

Vuoden 1922 sotatekniikalla hyökkäyksen valmistelu olisi Suomessa havaittu viikkoja tai kuukausia ennen H-hetkeä. Nyt kysymys on tunneista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen puolustusvoimilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet toteuttaa sopimuksen mukainen velvoite.

Ahvenanmaan demilitarisoinnin perusteet ovat vanhentuneet tästäkin syystä. Varsinainen syy oli aikanaan estää Saksan varustautuminen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Miten olisi, jos vaikka annettaisiin ahvenanmaalaisille oikeus itse järjestää puolustuksensa ja omilla varoillaan. Saisivat itse päättää ja arvioida uhkat.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

"Miten olisi, jos vaikka annettaisiin ahvenanmaalaisille oikeus itse järjestää puolustuksensa ja omilla varoillaan. Saisivat itse päättää ja arvioida uhkat."

Olen itsekin pohtinut samaa. Ahvenanmaalle omat kodinturvajoukot, johon voi hakeutua sekä naiset että miehet. Suomen armeija saisi ainakin muutaman tunnin aikaa vastatoimille kun ahvenanmaalaiset joukot laittaisivat miehittäjälle kampoihin. Ahvenanmaalaiset tuntevat omat saarensa, luotonsa ja väylänsä. Siellä he taistelisivat kuin mannersuomalaiset metsissään.

Joku sopimus vuodelta miekka ja kilpi. Sanokaa joku toinen, lähes 100 vuotias valtiosopimus, jota tänäkin päivänä orjallisesti noudatetaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Voidaan jatkaa demilitarisointia, jos se koskee vain miekkoja!! :)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Huom! Julkisuuteen on pari päivää sitten vuotanut ihan vakavanoloisesti perusteltu ehdotus, jossa Itämeren turvallisuuspattitilannetta pyritään purkamaan varsin luovalla ulostulolla, jolla äkkipäätä-ajattelun jälkeisen harkinnan mukaan saattaa olla jopa jonkinlaista momentum-flowtakin muassaan: Ahvenanmaalta annetaan Venäjälle määräajaksi vuokralle ja tarkan Nato-valvonnan alaiseksi pikku läntti laivastotukikohdan käyttöön siihen julkisen linkkitiedon mukaan sinisilmäisesti suhtautuvien siviilien naapurustoon, ja tätä vastaan saadaan sopimuksen mukaisesti Viipurin lääni, Petsamo ja Sallan itäosat ym. Suomen alkuperäiset alueet takaisin omaan hallintaan ja omistukseen Naton turvatakuilla. - Ks. Luottamustiekartta 2020: Venäjän Ahvenanmaan-tukikohta, Suomi Natoon 1920-rajoin http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261994-l...

Toimituksen poiminnat