Nato http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132718/all Sat, 17 Nov 2018 19:08:01 +0200 fi Venäjän GPS-häirintää on Suomessa tutkittava alueloukkauksina http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264344-venajan-gps-hairintaa-on-suomessa-tutkittava-alueloukkauksina <p>Kirjoitin torstaina 15.11.2018 blogikirjoituksen otsikolla &rdquo;<em>Mikä on Suomen puolustuskyky Venäjän elektronista sodankäyntiä vastaan?</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264202-mika-on-suomen-puolustuskyky-venajan-elektronista-sodankayntia-vastaan"><u>US-blogi 15.11.2018</u></a>). Epäilin kirjoituksessa Puolustusvoimiemme kykyä elektroniseen sodankäyntiin Lapissa tapahtuneen Venäjän GPS-signaalihäirinnän vuoksi.</p><p>Kirjoitustani kommentoi kovin sanoin Pekka Toveri. Hänen kommentit olivat mielenkiintoisia ja ne ovat luettavissa tuosta blogikirjoituksesta. Toveri esitti kommentit yksityishenkilönä eikä minkään organisaation tai työnantajan edustajana.</p><p>On kuitenkin syytä kertoa, mikäli Uudessa Suomessa oleva profiili on aito ja mihin nimi viittaa <a href="https://www.facebook.com/ptoveri"><u>Facebook</u></a>-tilin ja <a href="https://twitter.com/ptoveri?lang=fi"><u>Twitter</u></a>-tilin osalta, Pekka Toveri on Puolustusvoimien ja Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystön palveluksessa. Hän on sotilasarvoltaan prikaatikenraali ja toimii tällä hetkellä Suomen puolustusasiamiehenä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vuosina 2016-2017 hän toimi erityistehtävissä Pääesikunnassa.&nbsp;</p><p>Pekka Toveri on siis kuitenkin kirjoittanut kommentit blogikirjoitukseen omalla nimellään ja edustaa vain omia mielipiteitään, ei minkään muun tahon.</p><p>Jos profilointini ei ole oikea, Pekka Toveri ottanee yhteyttä Washingtonista kommentoimalla tätä blogikirjoitusta, jolloin poistan edellä kirjoitetun hänen profilointiin liittyen.</p><p>Tämä blogikirjoitus on vastaus Pekka Toverin esittämiin argumentteihin. Olkoon samalla myös viesti Puolustusvoimille.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Käsitellään nyt itse otsikkoon kirjattua asiaa.</p><p>Onko Venäjän GPS-signaalihäirintänä ilmentynyttä elektronista häirintää tutkittava alueloukkauksena?</p><p>Venäjä on siis suorittanut todennettuna vähintään kahteen eri otteeseen Norjan ja Suomen alueella sellaista radiosignaaleihin perustuvaa elektronista häirintää, josta sekä Norjalle että Suomelle on syntynyt haittaa. GPS-paikannus ei ole toiminut. Häirinnät ovat tapahtuneet viime syksynä Venäjän Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä ja tänä syksynä Naton Trident Juncture -sotaharjoituksen yhteydessä.</p><p>Itse häirinnästä ei liene kenellekään epäselvyyttä ja sen ovat todenneet virallisesti tapahtuneeksi tämän syksyn osalta Norjan puolustusministeriö ja Suomen ulkoministeriö, viime syksyn osalta mm. Norjan puolustusvoimien edustajat.</p><p>Kyse oli siis elektronisesta sodankäynnistä. Sodankäynti-sana kuulostaa dramaattiselta, elämmehän rauhan aikaa.</p><p>Kyse on nimenoman sotatoimista silloin, kun maahan tunkeudutaan haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Oleellista on siis haitan ja vahingon aiheuttaminen ja erityisesti tuohon päämäärään pyrkivistä tietoisista toimista. Muutoin kaikkien maiden radiosignaalit liikkukoot ilmojen halki vapaasti niin kuin on sovittu.</p><p>Kahdelta suomalaispoliitikolta on tullut vahva viesti, että Venäjän tämän syksyyn GPS-häirintää pitäisi Suomessa tutkia alueloukkauksena. He eivät ottaneet kantaa asian tutkintaan, mutta ilmaisivat mielipiteensä, että GPS-häirintään Suomen tulisi suhtautua samalla vakavuudella kuin ilmatilaloukkauksiin.</p><p>&rdquo;<em>Matti Vanhanen vaatii, että Lapin gps-häirintään pitäisi suhtautua samalla vakavuudella kuin ilmatilaloukkauksiin</em>&rdquo; oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005893678.html"><u>HS 9.11.2018</u></a>).</p><p>&nbsp;&rdquo;<em>Lentoturvallisuus on Suomelle korkean profiilin asia. Tämän tausta on selvitettävä ja varmistettava, että ongelma ei jatku tai toistu. <u>Kuten ilmatilan loukkaukset</u>, myös nämä on jul[k]istettava</em>&rdquo;, kirjoitti ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Vanhanen <a href="https://twitter.com/VanhanenMatti/status/1060778088991260672"><u>Twitter</u></a>-tililleen.</p><p>Olen Matti Vanhasen kanssa täysin samaa mieltä. Radiosignaalein tapahtuvat häirintätapaukset on tutkittava ja julkistettava. Tuo on suomalaispoliitikon asettama haaste nimenomaan Suomen Puolustusvoimille.</p><p>Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut samoilla linjoilla Matti Vanhasen kanssa.</p><p>&rdquo;<em>Niinistö: Lentoliikenteen GPS-signaalin häirintä selvitettävä</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ylen sivuilla (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10503012"><u>Yle 11.11.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Pitää selvittää miten on häiritty ja kuka on häirinnyt. Uskon, että on <u>teknisiä laitteita</u>, <u>joilla pitäisi saada selville häirinnän lähde</u>, ja sitten ilmoittaa meidän käsityksemme siitä aika tiukastikin</em>.&rdquo;, Niinistö totesi Pariisissa.</p><p>Aamulehden jutussa Niinistön kanta oli vielä selkeämmin ilmaistuna, mistä signaalihäirinnästä on kyse. &rdquo;<em>Jos tänne tunkeudutaan jollakin sähköisillä signaaleilla, <u>ei se paljon poikkea alueloukkauksesta.</u></em>&rdquo;, Niinistö totesi (<a href="https://www.aamulehti.fi/a/201299421"><u>AL 11.11.2018</u></a>).</p><p>Olen Sauli Niinistön kanssa täysin samaa mieltä. Radiosignaalein tapahtuvat häirintätapaukset on tutkittava, häiriön synnyttäjä on saatava selville ja vastatoimiin on ryhdyttävä tiukastikin. Tekniset laitteet tutkintaan liittyen on suomalaispoliitikon asettama haaste nimenomaan Suomen Puolustusvoimille.</p><p>On huomattava, että Suomen kansalaisille syntyy enempään harmia GPS-signaalin häviämisestä kuin siitä, että joku venäläishävittäjä koukkaa muutaman minuutin Suomen ilmatilassa. Enkä yhtään vähättele tällä vertauksella ilmatilaloukkausta tapahtuneena rikoksena.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Häiriötä ja vahinkoa Suomelle aiheuttava signaalilähetystoiminta on siis tulkittava alueloukkaukseksi.</p><p>Vanhanen ja Niinistö Suomen korkeimman tason ulkopoliittisina päättäjinä ovat oikeassa. Kyse on siis samasta asiasta, jos vieras ilma-alus loukkaa Suomen ilmatilaa tai merialus Suomen merialuetta.</p><p>Kysymys kuuluu, kuka tutkii elektronista häirintää rikoksena ja millä tahoilla tutkimisessa on rooli.</p><p>Alueloukkaukset on kirjattu aluevalvontalakiin (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000755"><u>Aluevalvontalaki, 18.8.2000/755</u></a>). Aluevalvontalakia muutettiin viimeksi vuosi sitten ja muutoksessa tarkenettiin mm. vihamielisen toiminnan torjumista (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170428"><u>Laki aluevalvontalain muuttamisesta, 428/2017</u></a>). Palaan tuohon termiin myöhemmin.</p><p>Lakiin on kirjattu yksiselitteisesti, mitä kuuluu kullekin viranomaistaholle. Myös, mitä kuuluu Puolustusvoimille.</p><p>Venäjän harjoittama signaalihäirintä pohjoisimman Lapin GPS-verkossa ilmenneenä paikannushäiriöinä on lain 34 &sect;:n tarkoittamaa vihamielistä toimintaa. Vihamielisellä toiminnalla laki tarkoittaa kyseisen pykälän kohdan neljä mukaan:</p><p>&rdquo;<em>4) vieraan valtion tai tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän Suomen alueella oleviin, valtakunnan turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin oikeudettomasti kohdistamaa tiedustelua ja <u>elektronista häirintää</u></em>&rdquo;.</p><p>Elektroninen häirintä on siis yksiselitteisesti kirjattu aluevalvontalakiin ja se on siis Suomen laissa kiellettyä. Elektroninen häirintä on siis rikollista toimintaa.</p><p>Kohdassa 5 on puolestaan kirjattu elektronisesta häirinnästä:</p><p>&rdquo;<em>5) vieraan valtion tai tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän aluevalvontatehtävässä olevaan suomalaiseen valtionilma-alukseen tai valtionalukseen oikeudettomasti kohdistamaa <u>elektronista häirintää</u></em>&rdquo;.</p><p>Laki ei myöskään siis salli harjoittaa elektronista häirintää suomalaisia sotilasilma-aluksia kohtaan, jotka toimivat esimerkkisi aluevalvontatehtävissä tai muissa sotilaallisissa tehtävissä.</p><p>Vihamielisen toiminnan torjumisesta laki kirjaa selkeästi ja ilmoittaa tahot, joille se kuuluu (34 &sect;):</p><p>&rdquo;<em><u>Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen</u> tehtävänä on ryhtyä viivytyksettä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnan turvallisuutta välittömästi ja vakavasti vaarantavan vihamielisen toiminnan torjumiseksi. Tällöin on tarvittaessa käytettävä sellaisia 33 &sect;:ssä tarkoitettuja voimakeinoja, joita toiminnan vaarallisuus ja muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina. <u>Toimenpiteeseen ryhtymisestä on viipymättä ilmoitettava puolustusministeriölle.</u></em>&rdquo;</p><p>Vihamielisen toiminnan torjuminen on siis aluevalvontalaissa kirjattu vain Puolustusvoimien ja Suomen Rajavartiolaitoksen tehtäväksi, ei muiden viranomaisten tehtäväksi.</p><p>Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos eivät nyt ole onnistuneet tehtävässään, koska häirintää on tapahtunut. Suomen ulkoministeriö on nyt myös virallisesti todennut tapahtuneen häirinnän: &rdquo;<em>GPS-häirintä tuli Venäjän alueelta</em>&rdquo; (<a href="https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/gps-hairinta-tuli-venajan-alueelta?p_p_auth=fKJo1fZ4&amp;curAsset=0&amp;stId=44227"><u>UM 15.11.2018</u></a>).</p><p>Ulkoministeriön tiedotteen perusteella kyse on nimenomaan lain tarkoittamasta elektronisesta häirinnästä.</p><p>Miksi Puolustusvoimat ja Suomen Rajavartiosto eivät onnistuneet heille laissa määritetyssä tehtävässä?</p><p>Puolustusvoimat pyrkinyt laistamaan vastuutaan Venäjän GPS-häirintätapauksessa. Myös puolustusministeriö on laistanut vastuutaan asiassa, kun luetaan aluevalvontalain 23. pykälää:</p><p>&rdquo;<em><u>Puolustusministeriö</u> johtaa ja sovittaa yhteen aluevalvontaviranomaisten toimintaa tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, jollei puolustusvoimien ylipäällikön toimivallasta muuta johdu</em>.&rdquo;</p><p>Elektroninen häirintä on siis jo nyt voimassa olevan lainsäädännön perustella sellaista alueellisen koskemattomuutta loukkaavaa toimintaa, jonka estämien kuuluu Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. Lainmuutosta asiassa ei tarvita, jotta Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voisivat estää häirintätoimet.</p><p>Aluevalvonnan toimeenpano on selkeästi kirjattu aluevalvontalakiin (24 &sect;):</p><p>&rdquo;<em><u>Sotilasviranomaisten</u> tehtävänä on huolehtia aluevalvonnan toimeenpanosta sekä aluevalvontaviranomaisten yhteistoiminnasta</em>.&rdquo;</p><p>Puolustustilalaissa (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911083"><u>Puolustustilalaki, 22.7.1991/1083</u></a>) sotilasviranomaisella tarkoitetaan joukkoyksikön tai vastaavan komentajaa. Sotilasviranomaista ei ole mielestäni kirjattu lainsäädäntöön yksiselitteisesti. Mikä on sotilasviranomainen? Ottamatta kanta puolustusministeriöön tai Rajavartiolaitokseen, ainakin Puolustusvoimat on sotilasviranomaistaho.</p><p>Puolustusvoimat eivät voi vetäytyä vastuustaan Suomeen kohdistuvasta elektronisesta häirinnästä. Sen torjunta kuuluu Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin.</p><p>Tärkeä sana tässä on häirintä. Jos signaalit eivät ole häiriötä tai vahinkoa aiheuttavia, ei kyse ole elektronisesta häirinnästä.</p><p>Kenelle sitten kuuluu lain tarkoittaman vihamielisen toiminnan rikostutkinta, joka on suoritettu elektroninen häirinnällä?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Alueloukkauksien samoin kuin muu Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkaamisen tutkinta kuuluu Suomessa rajavartiolaitokselle ja kyse on rikostutkinnasta (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180108?search%5Btype%5D=pika&amp;search%5Bpika%5D=alueloukkaus%20rajavartiolaitos#highlight1"><u>Laki rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa, 30.1.2018/108</u></a>).</p><p>Esimerkiksi vahingollinen GPS-häirintä on <u>alueellisen koskemattomuuden loukkaamista</u> ja sen tutkinta kuuluu siis Suomen Rajavartiolaitokselle. Alueellisen koskemattomuuden loukkaamista ei ole rajoitettu vain ihmisiin tai fyysisiin sotilaslaitteisiin. Alueloukkaus ja alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen ovat samanveroisia.</p><p>Kun nyt ulkoministeriö on todennut GPS-häirinnän tapahtuneeksi, on Rajavartiolaitoksen aloitettava rikostutkinta aluevalvontalain säädösten (35 &sect;) perusteella. 34 &sect;:n mukainen vihanmielinen toiminta on myös rikostutkinnan alaista toimintaa lainrikkomuksena.</p><p>Puolustushallinto - siis sekä Puolustusvoimat että puolustusministeriö - on pyrkinyt olemaan GPS-häirintäjupakan ulkopuolella, vaikka niillä on selkeä lainsäädännön asettama velvoite asiassa viranomaistoimijoina.</p><p>STT kysyi puolustusministeri Jussi Niinistöltä, miksi GPS-häirintäasiasta ja siihen liittyvästä selvittelystä ollaan niin vaitonaisia.</p><p>&rdquo;<em>Asiaan liittyy kansalliseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia.</em>&rdquo;, Niinistö vastasi (<a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Ven%C3%A4j%C3%A4n-Suomen-suurl%C3%A4hettil%C3%A4s-on-pyydetty-keskusteluihin-gps-h%C3%A4irinn%C3%A4n-takia-%E2%80%93-T%C3%A4m%C3%A4-on-nyt-se-diplomaattinen-kanava-jota-pitkin-edet%C3%A4%C3%A4n/1284965"><u>KSML 16.11.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Turvallisuuteen liittyviä näkökohtia</em>&rdquo; ei ole kirjattu lainsäädäntöön toimina, joiden perustella Puolustusvoimilla tai puolustusministeriöllä olisi oikeus kieltäytyä velvoitteistaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Katsotaanpa, miten Puolustusvoimat on toiminut tähän saakka ilmatilaloukkausasioissa. Lainsäädännön perusteella Puolustusvoimien toimintaan ilmatilaloukkausasioissa ei ole huomautettavaa.</p><p>&rdquo;<em>Epäilty ilmatilaloukkaus Suomenlahdella</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ilmavoimien sivuilla elokuussa 2017 (<a href="https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/epailty-ilmatilaloukkaus-suomenlahdella"><u>Ilmavoimat 1.8.2017</u></a>). Ilmavoimat epäili kahden espanjalaisen F-18-hävittäjäkoneen loukanneen Suomen ilmatilaa tiistaina 1.8.2017 aamulla kello 9 Upinniemen eteläpuolella.</p><p>Ilmavoimat havaitsi tapahtuman ja tiedotti asiasta puolustusministeriötä ja Rajavartiolaitosta. Rajavartiolaitoksen tehtävä oli sen jälkeen selvittää asiaa ja tiedottaa tutkinnasta.</p><p>&rdquo;<em>Rajavartiolaitos on saanut valmiiksi 1.8.2017 Upinniemen eteläpuolella tapahtuneen alueloukkauksen esitutkinnan</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ilmavoimien sivuilla elokuussa 2017 (<a href="https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/rajavartiolaitos-on-saanut-valmiiksi-1-8-2017-upinniemen-etelapuolella-tapahtuneen-alueloukkauksen-esitutkinnan"><u>Ilmavoimat 8.8.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Rajavartiolaitos esitti syyttäjävirastolle esitutkinnan rajoittamista perustuen esitutkintalain säädöksiin. Tapauksessa ei ole mahdollista saada tietoon rikoksesta epäiltyjen henkilötietoja eikä täten nostaa ketään vastaan syytettä. Syyttäjä on päättänyt lopettaa esitutkinnan.</em>&rdquo; oli Rajavartiolaitoksen loppupäätös.</p><p>Asia meni niin kuin lainsäädäntö kirjaa.</p><p>&rdquo;<em>Tunnistuslento pimeällä on näyte ilmapuolustusjärjestelmän toimivuudesta</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ilmavoimien sivuilla helmikuussa 2017 (<a href="https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tunnistuslento-pimealla-on-nayte-ilmapuolustusjarjestelman-toimivuudesta"><u>Ilmavoimat 13.2.2017</u></a>). Lokakuussa 2016 ilmavoimat julkaisi syyspimeällä otetun tunnistuskuvan Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla loukanneesta venäläisestä Suhoi SU-27 -hävittäjäkoneesta (kuva 1).</p><p>Rajavartiolaitoksen esitutkintojen mukaan kaksi erillistä Venäjän ilmavoimien SU-27-hävittäjää ylittivät Suomen aluevesirajan Porvoon edustalla klo 16:42 ja 21:33 sekä lensivät Suomen ilmatilassa noin minuutin ajan. Valmistuneet esitutkinnat eivät edenneet syyteharkintaan vaan ne päätettiin tutkinnanjohtajan päätöksellä, sillä asiassa ei voida nostaa syytettä ketään vastaan (<a href="https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/rajavartiolaitoksen-esitutkinnat-venalaisten-havittajien-alueloukkauksista-valmistuivat"><u>Ilmavoimat 12.10.2017</u></a>).</p><p>Nuo alueloukkaukset hoidettiin Puolustusvoimien ja Suomen Rajavartiolaitoksen kesken niin kuin lainsäädäntö ja muodostunut käytäntö asian määrittelee Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kesken.</p><p>Sotilaallisten alueloukkouksien havainnoinnissa sekä vihamielisen toiminnan torjumisessa Puolustusvoimat on avainroolissa eikä Puolustusvoimat voi vetäytyä tuosta tehtävästä ainakaan Rajavartiolaitoksen taakse, kun kyse on elektronisesta häirinnästä. Viittaan tällä osaltaan myös valiokuntapuheenjohtaja Matti Vanhasen ja presidentti Sauli Niinistön näkemyksiin, joiden mukaan Suomen alueella tapahtuva elektroninen häirintä on verrattava alueloukkauksiin.</p><p>Alue- ja ilmatilaloukkausten tiedottminen nykyisessä muodossa ei ole kovinkaan vanha käytäntö. Uusi tiedotuskäytäntö luotiin Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikaan 2000-luvun puolivälissä. Vuonna 2004 Baltian maat liittyivät Natoon ja tilanne Itämerellä jännittyi. Venäjän kannalta kyse oli yhteydenpidosta Kaliningradiin eikä Baltian maiden ilmatilan loukkaukset käyneet enää samaan tapaan kuin ennen Nato-jäsenyyksiä. Suomalaismedia uutisoi, että lokakuun 2004 ja toukokuun 2005 välisenä aikana Venäjä olisi loukannut Suomen ilmatilaa peräti 20 kertaa. Tapahtunut todellinen määrä sittemmin puolittui.</p><p>Vanhasen viimeaikaisiin kannanottoihin Venäjän elektronisesta häirinnästä on varmasti vaikuttanut se kehitys ilmatilaloukkausten vähenevässä määrässä, kun ilmatilaloukkausten tiedotuskäytäntöä uudistettiin 2000-luvun puolivälissä.</p><p>Julkinen tiedottaminen siis vähensi ilmatilaloukkausten määrää.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Jos elektronista häirintää verrataan ilmatilaloukkauksiin, kysymys on asetettava, onko Puolustusvoimilla kyvykkyyttä valvoa elektronista häirintää vastaavalla tavalla kuin ilmatilaloukkauksia. On myös muistettava, että havainnointikyvykkyys ja torjuntakyvykkyys on kaksi eri asiaa.</p><p>Epäilen, ettei riittävää kyvykkyyttä ole.&nbsp; Puolustusvoimat ei ole tuonut kyvykkyyttään millään muotoa esille.</p><p>Ilmatilaloukkaukset eivät jää huomaamatta, ne havainnoidaan sataprosenttisesti. Kyettäisiinkö myös elektroninen häirintä havainnoimaan sataprosenttisesti edes niissä tapauksissa, joissa kansalaiset raportoisivat viranomaisia sellaisista matkapuhelinverkon tai GPS-paikannuksen virheistä, jotka viittaavat vieraan vallan elektroniseen häirintään Suomen alueella?</p><p>Jos Puolustusvoimat eivät avaudu asiassa, on katsottava, ettei sillä ole kyvykkyyttä selvittää Suomeen mahdollisesti kohdistuvaa elektronista häirintää.</p><p>Helsingin Sanomien tuore uutinen kertoo, kuinka vakavan asian äärellä olemme. &rdquo;<em>Julkaisematon luonnospaperi paljastaa: Laaja sotilaallinen radiotaajuuksien häirintä lamauttaisi Suomen lentoliikenteen</em>&rdquo; on uutisen otsikko (<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005902943.html"><u>HS 17.11.2018</u></a>).</p><p>Helsingin Sanomien mukaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin laatimaan strategialuonnokseen oli kirjattu &rdquo;&hellip;<em>poikkeusoloissa hyvin laaja sotilaallinen radiotaajuuksien häirintä on mahdollista. Sellainen häirintä käytännössä estää nykyisenkaltaisen lentoliikenteen</em>&rdquo;.</p><p>Helsingin Sanomien mukaan tuo lause oli poistettu lopullisesta strategiaversiosta, joka ei ole vielä julkinen.</p><p>Tuo osaltaan kuvaa kuten myös Puolustusvoimien toiminnan osalta, että kyvykkyys torjua Venäjän elektronista sodankäyntiä on Suomessa vähäinen eikä viranomaiset halua herättää huolta kansalaisissa käsittelemällä asiaa realistisesti.&nbsp;</p><p>Asian peittely ja vähättely on väärä linja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin torstaina 15.11.2018 blogikirjoituksen otsikolla ”Mikä on Suomen puolustuskyky Venäjän elektronista sodankäyntiä vastaan?” (US-blogi 15.11.2018). Epäilin kirjoituksessa Puolustusvoimiemme kykyä elektroniseen sodankäyntiin Lapissa tapahtuneen Venäjän GPS-signaalihäirinnän vuoksi.

Kirjoitustani kommentoi kovin sanoin Pekka Toveri. Hänen kommentit olivat mielenkiintoisia ja ne ovat luettavissa tuosta blogikirjoituksesta. Toveri esitti kommentit yksityishenkilönä eikä minkään organisaation tai työnantajan edustajana.

On kuitenkin syytä kertoa, mikäli Uudessa Suomessa oleva profiili on aito ja mihin nimi viittaa Facebook-tilin ja Twitter-tilin osalta, Pekka Toveri on Puolustusvoimien ja Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystön palveluksessa. Hän on sotilasarvoltaan prikaatikenraali ja toimii tällä hetkellä Suomen puolustusasiamiehenä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vuosina 2016-2017 hän toimi erityistehtävissä Pääesikunnassa. 

Pekka Toveri on siis kuitenkin kirjoittanut kommentit blogikirjoitukseen omalla nimellään ja edustaa vain omia mielipiteitään, ei minkään muun tahon.

Jos profilointini ei ole oikea, Pekka Toveri ottanee yhteyttä Washingtonista kommentoimalla tätä blogikirjoitusta, jolloin poistan edellä kirjoitetun hänen profilointiin liittyen.

Tämä blogikirjoitus on vastaus Pekka Toverin esittämiin argumentteihin. Olkoon samalla myös viesti Puolustusvoimille.

                                                                                          ****

Käsitellään nyt itse otsikkoon kirjattua asiaa.

Onko Venäjän GPS-signaalihäirintänä ilmentynyttä elektronista häirintää tutkittava alueloukkauksena?

Venäjä on siis suorittanut todennettuna vähintään kahteen eri otteeseen Norjan ja Suomen alueella sellaista radiosignaaleihin perustuvaa elektronista häirintää, josta sekä Norjalle että Suomelle on syntynyt haittaa. GPS-paikannus ei ole toiminut. Häirinnät ovat tapahtuneet viime syksynä Venäjän Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä ja tänä syksynä Naton Trident Juncture -sotaharjoituksen yhteydessä.

Itse häirinnästä ei liene kenellekään epäselvyyttä ja sen ovat todenneet virallisesti tapahtuneeksi tämän syksyn osalta Norjan puolustusministeriö ja Suomen ulkoministeriö, viime syksyn osalta mm. Norjan puolustusvoimien edustajat.

Kyse oli siis elektronisesta sodankäynnistä. Sodankäynti-sana kuulostaa dramaattiselta, elämmehän rauhan aikaa.

Kyse on nimenoman sotatoimista silloin, kun maahan tunkeudutaan haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Oleellista on siis haitan ja vahingon aiheuttaminen ja erityisesti tuohon päämäärään pyrkivistä tietoisista toimista. Muutoin kaikkien maiden radiosignaalit liikkukoot ilmojen halki vapaasti niin kuin on sovittu.

Kahdelta suomalaispoliitikolta on tullut vahva viesti, että Venäjän tämän syksyyn GPS-häirintää pitäisi Suomessa tutkia alueloukkauksena. He eivät ottaneet kantaa asian tutkintaan, mutta ilmaisivat mielipiteensä, että GPS-häirintään Suomen tulisi suhtautua samalla vakavuudella kuin ilmatilaloukkauksiin.

Matti Vanhanen vaatii, että Lapin gps-häirintään pitäisi suhtautua samalla vakavuudella kuin ilmatilaloukkauksiin” oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa (HS 9.11.2018).

 ”Lentoturvallisuus on Suomelle korkean profiilin asia. Tämän tausta on selvitettävä ja varmistettava, että ongelma ei jatku tai toistu. Kuten ilmatilan loukkaukset, myös nämä on jul[k]istettava”, kirjoitti ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Vanhanen Twitter-tililleen.

Olen Matti Vanhasen kanssa täysin samaa mieltä. Radiosignaalein tapahtuvat häirintätapaukset on tutkittava ja julkistettava. Tuo on suomalaispoliitikon asettama haaste nimenomaan Suomen Puolustusvoimille.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut samoilla linjoilla Matti Vanhasen kanssa.

Niinistö: Lentoliikenteen GPS-signaalin häirintä selvitettävä” oli uutisotsikko Ylen sivuilla (Yle 11.11.2018).

Pitää selvittää miten on häiritty ja kuka on häirinnyt. Uskon, että on teknisiä laitteita, joilla pitäisi saada selville häirinnän lähde, ja sitten ilmoittaa meidän käsityksemme siitä aika tiukastikin.”, Niinistö totesi Pariisissa.

Aamulehden jutussa Niinistön kanta oli vielä selkeämmin ilmaistuna, mistä signaalihäirinnästä on kyse. ”Jos tänne tunkeudutaan jollakin sähköisillä signaaleilla, ei se paljon poikkea alueloukkauksesta.”, Niinistö totesi (AL 11.11.2018).

Olen Sauli Niinistön kanssa täysin samaa mieltä. Radiosignaalein tapahtuvat häirintätapaukset on tutkittava, häiriön synnyttäjä on saatava selville ja vastatoimiin on ryhdyttävä tiukastikin. Tekniset laitteet tutkintaan liittyen on suomalaispoliitikon asettama haaste nimenomaan Suomen Puolustusvoimille.

On huomattava, että Suomen kansalaisille syntyy enempään harmia GPS-signaalin häviämisestä kuin siitä, että joku venäläishävittäjä koukkaa muutaman minuutin Suomen ilmatilassa. Enkä yhtään vähättele tällä vertauksella ilmatilaloukkausta tapahtuneena rikoksena.

                                                                                          ****

Häiriötä ja vahinkoa Suomelle aiheuttava signaalilähetystoiminta on siis tulkittava alueloukkaukseksi.

Vanhanen ja Niinistö Suomen korkeimman tason ulkopoliittisina päättäjinä ovat oikeassa. Kyse on siis samasta asiasta, jos vieras ilma-alus loukkaa Suomen ilmatilaa tai merialus Suomen merialuetta.

Kysymys kuuluu, kuka tutkii elektronista häirintää rikoksena ja millä tahoilla tutkimisessa on rooli.

Alueloukkaukset on kirjattu aluevalvontalakiin (Aluevalvontalaki, 18.8.2000/755). Aluevalvontalakia muutettiin viimeksi vuosi sitten ja muutoksessa tarkenettiin mm. vihamielisen toiminnan torjumista (Laki aluevalvontalain muuttamisesta, 428/2017). Palaan tuohon termiin myöhemmin.

Lakiin on kirjattu yksiselitteisesti, mitä kuuluu kullekin viranomaistaholle. Myös, mitä kuuluu Puolustusvoimille.

Venäjän harjoittama signaalihäirintä pohjoisimman Lapin GPS-verkossa ilmenneenä paikannushäiriöinä on lain 34 §:n tarkoittamaa vihamielistä toimintaa. Vihamielisellä toiminnalla laki tarkoittaa kyseisen pykälän kohdan neljä mukaan:

4) vieraan valtion tai tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän Suomen alueella oleviin, valtakunnan turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin oikeudettomasti kohdistamaa tiedustelua ja elektronista häirintää”.

Elektroninen häirintä on siis yksiselitteisesti kirjattu aluevalvontalakiin ja se on siis Suomen laissa kiellettyä. Elektroninen häirintä on siis rikollista toimintaa.

Kohdassa 5 on puolestaan kirjattu elektronisesta häirinnästä:

5) vieraan valtion tai tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän aluevalvontatehtävässä olevaan suomalaiseen valtionilma-alukseen tai valtionalukseen oikeudettomasti kohdistamaa elektronista häirintää”.

Laki ei myöskään siis salli harjoittaa elektronista häirintää suomalaisia sotilasilma-aluksia kohtaan, jotka toimivat esimerkkisi aluevalvontatehtävissä tai muissa sotilaallisissa tehtävissä.

Vihamielisen toiminnan torjumisesta laki kirjaa selkeästi ja ilmoittaa tahot, joille se kuuluu (34 §):

Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on ryhtyä viivytyksettä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnan turvallisuutta välittömästi ja vakavasti vaarantavan vihamielisen toiminnan torjumiseksi. Tällöin on tarvittaessa käytettävä sellaisia 33 §:ssä tarkoitettuja voimakeinoja, joita toiminnan vaarallisuus ja muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina. Toimenpiteeseen ryhtymisestä on viipymättä ilmoitettava puolustusministeriölle.

Vihamielisen toiminnan torjuminen on siis aluevalvontalaissa kirjattu vain Puolustusvoimien ja Suomen Rajavartiolaitoksen tehtäväksi, ei muiden viranomaisten tehtäväksi.

Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos eivät nyt ole onnistuneet tehtävässään, koska häirintää on tapahtunut. Suomen ulkoministeriö on nyt myös virallisesti todennut tapahtuneen häirinnän: ”GPS-häirintä tuli Venäjän alueelta” (UM 15.11.2018).

Ulkoministeriön tiedotteen perusteella kyse on nimenomaan lain tarkoittamasta elektronisesta häirinnästä.

Miksi Puolustusvoimat ja Suomen Rajavartiosto eivät onnistuneet heille laissa määritetyssä tehtävässä?

Puolustusvoimat pyrkinyt laistamaan vastuutaan Venäjän GPS-häirintätapauksessa. Myös puolustusministeriö on laistanut vastuutaan asiassa, kun luetaan aluevalvontalain 23. pykälää:

Puolustusministeriö johtaa ja sovittaa yhteen aluevalvontaviranomaisten toimintaa tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, jollei puolustusvoimien ylipäällikön toimivallasta muuta johdu.”

Elektroninen häirintä on siis jo nyt voimassa olevan lainsäädännön perustella sellaista alueellisen koskemattomuutta loukkaavaa toimintaa, jonka estämien kuuluu Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. Lainmuutosta asiassa ei tarvita, jotta Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voisivat estää häirintätoimet.

Aluevalvonnan toimeenpano on selkeästi kirjattu aluevalvontalakiin (24 §):

Sotilasviranomaisten tehtävänä on huolehtia aluevalvonnan toimeenpanosta sekä aluevalvontaviranomaisten yhteistoiminnasta.”

Puolustustilalaissa (Puolustustilalaki, 22.7.1991/1083) sotilasviranomaisella tarkoitetaan joukkoyksikön tai vastaavan komentajaa. Sotilasviranomaista ei ole mielestäni kirjattu lainsäädäntöön yksiselitteisesti. Mikä on sotilasviranomainen? Ottamatta kanta puolustusministeriöön tai Rajavartiolaitokseen, ainakin Puolustusvoimat on sotilasviranomaistaho.

Puolustusvoimat eivät voi vetäytyä vastuustaan Suomeen kohdistuvasta elektronisesta häirinnästä. Sen torjunta kuuluu Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin.

Tärkeä sana tässä on häirintä. Jos signaalit eivät ole häiriötä tai vahinkoa aiheuttavia, ei kyse ole elektronisesta häirinnästä.

Kenelle sitten kuuluu lain tarkoittaman vihamielisen toiminnan rikostutkinta, joka on suoritettu elektroninen häirinnällä?

                                                                                          ****

Alueloukkauksien samoin kuin muu Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkaamisen tutkinta kuuluu Suomessa rajavartiolaitokselle ja kyse on rikostutkinnasta (Laki rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa, 30.1.2018/108).

Esimerkiksi vahingollinen GPS-häirintä on alueellisen koskemattomuuden loukkaamista ja sen tutkinta kuuluu siis Suomen Rajavartiolaitokselle. Alueellisen koskemattomuuden loukkaamista ei ole rajoitettu vain ihmisiin tai fyysisiin sotilaslaitteisiin. Alueloukkaus ja alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen ovat samanveroisia.

Kun nyt ulkoministeriö on todennut GPS-häirinnän tapahtuneeksi, on Rajavartiolaitoksen aloitettava rikostutkinta aluevalvontalain säädösten (35 §) perusteella. 34 §:n mukainen vihanmielinen toiminta on myös rikostutkinnan alaista toimintaa lainrikkomuksena.

Puolustushallinto - siis sekä Puolustusvoimat että puolustusministeriö - on pyrkinyt olemaan GPS-häirintäjupakan ulkopuolella, vaikka niillä on selkeä lainsäädännön asettama velvoite asiassa viranomaistoimijoina.

STT kysyi puolustusministeri Jussi Niinistöltä, miksi GPS-häirintäasiasta ja siihen liittyvästä selvittelystä ollaan niin vaitonaisia.

Asiaan liittyy kansalliseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia.”, Niinistö vastasi (KSML 16.11.2018).

Turvallisuuteen liittyviä näkökohtia” ei ole kirjattu lainsäädäntöön toimina, joiden perustella Puolustusvoimilla tai puolustusministeriöllä olisi oikeus kieltäytyä velvoitteistaan.

                                                                                          ****

Katsotaanpa, miten Puolustusvoimat on toiminut tähän saakka ilmatilaloukkausasioissa. Lainsäädännön perusteella Puolustusvoimien toimintaan ilmatilaloukkausasioissa ei ole huomautettavaa.

Epäilty ilmatilaloukkaus Suomenlahdella” oli uutisotsikko Ilmavoimien sivuilla elokuussa 2017 (Ilmavoimat 1.8.2017). Ilmavoimat epäili kahden espanjalaisen F-18-hävittäjäkoneen loukanneen Suomen ilmatilaa tiistaina 1.8.2017 aamulla kello 9 Upinniemen eteläpuolella.

Ilmavoimat havaitsi tapahtuman ja tiedotti asiasta puolustusministeriötä ja Rajavartiolaitosta. Rajavartiolaitoksen tehtävä oli sen jälkeen selvittää asiaa ja tiedottaa tutkinnasta.

Rajavartiolaitos on saanut valmiiksi 1.8.2017 Upinniemen eteläpuolella tapahtuneen alueloukkauksen esitutkinnan” oli uutisotsikko Ilmavoimien sivuilla elokuussa 2017 (Ilmavoimat 8.8.2017).

Rajavartiolaitos esitti syyttäjävirastolle esitutkinnan rajoittamista perustuen esitutkintalain säädöksiin. Tapauksessa ei ole mahdollista saada tietoon rikoksesta epäiltyjen henkilötietoja eikä täten nostaa ketään vastaan syytettä. Syyttäjä on päättänyt lopettaa esitutkinnan.” oli Rajavartiolaitoksen loppupäätös.

Asia meni niin kuin lainsäädäntö kirjaa.

Tunnistuslento pimeällä on näyte ilmapuolustusjärjestelmän toimivuudesta” oli uutisotsikko Ilmavoimien sivuilla helmikuussa 2017 (Ilmavoimat 13.2.2017). Lokakuussa 2016 ilmavoimat julkaisi syyspimeällä otetun tunnistuskuvan Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla loukanneesta venäläisestä Suhoi SU-27 -hävittäjäkoneesta (kuva 1).

Rajavartiolaitoksen esitutkintojen mukaan kaksi erillistä Venäjän ilmavoimien SU-27-hävittäjää ylittivät Suomen aluevesirajan Porvoon edustalla klo 16:42 ja 21:33 sekä lensivät Suomen ilmatilassa noin minuutin ajan. Valmistuneet esitutkinnat eivät edenneet syyteharkintaan vaan ne päätettiin tutkinnanjohtajan päätöksellä, sillä asiassa ei voida nostaa syytettä ketään vastaan (Ilmavoimat 12.10.2017).

Nuo alueloukkaukset hoidettiin Puolustusvoimien ja Suomen Rajavartiolaitoksen kesken niin kuin lainsäädäntö ja muodostunut käytäntö asian määrittelee Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kesken.

Sotilaallisten alueloukkouksien havainnoinnissa sekä vihamielisen toiminnan torjumisessa Puolustusvoimat on avainroolissa eikä Puolustusvoimat voi vetäytyä tuosta tehtävästä ainakaan Rajavartiolaitoksen taakse, kun kyse on elektronisesta häirinnästä. Viittaan tällä osaltaan myös valiokuntapuheenjohtaja Matti Vanhasen ja presidentti Sauli Niinistön näkemyksiin, joiden mukaan Suomen alueella tapahtuva elektroninen häirintä on verrattava alueloukkauksiin.

Alue- ja ilmatilaloukkausten tiedottminen nykyisessä muodossa ei ole kovinkaan vanha käytäntö. Uusi tiedotuskäytäntö luotiin Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikaan 2000-luvun puolivälissä. Vuonna 2004 Baltian maat liittyivät Natoon ja tilanne Itämerellä jännittyi. Venäjän kannalta kyse oli yhteydenpidosta Kaliningradiin eikä Baltian maiden ilmatilan loukkaukset käyneet enää samaan tapaan kuin ennen Nato-jäsenyyksiä. Suomalaismedia uutisoi, että lokakuun 2004 ja toukokuun 2005 välisenä aikana Venäjä olisi loukannut Suomen ilmatilaa peräti 20 kertaa. Tapahtunut todellinen määrä sittemmin puolittui.

Vanhasen viimeaikaisiin kannanottoihin Venäjän elektronisesta häirinnästä on varmasti vaikuttanut se kehitys ilmatilaloukkausten vähenevässä määrässä, kun ilmatilaloukkausten tiedotuskäytäntöä uudistettiin 2000-luvun puolivälissä.

Julkinen tiedottaminen siis vähensi ilmatilaloukkausten määrää.

                                                                                          ****

Jos elektronista häirintää verrataan ilmatilaloukkauksiin, kysymys on asetettava, onko Puolustusvoimilla kyvykkyyttä valvoa elektronista häirintää vastaavalla tavalla kuin ilmatilaloukkauksia. On myös muistettava, että havainnointikyvykkyys ja torjuntakyvykkyys on kaksi eri asiaa.

Epäilen, ettei riittävää kyvykkyyttä ole.  Puolustusvoimat ei ole tuonut kyvykkyyttään millään muotoa esille.

Ilmatilaloukkaukset eivät jää huomaamatta, ne havainnoidaan sataprosenttisesti. Kyettäisiinkö myös elektroninen häirintä havainnoimaan sataprosenttisesti edes niissä tapauksissa, joissa kansalaiset raportoisivat viranomaisia sellaisista matkapuhelinverkon tai GPS-paikannuksen virheistä, jotka viittaavat vieraan vallan elektroniseen häirintään Suomen alueella?

Jos Puolustusvoimat eivät avaudu asiassa, on katsottava, ettei sillä ole kyvykkyyttä selvittää Suomeen mahdollisesti kohdistuvaa elektronista häirintää.

Helsingin Sanomien tuore uutinen kertoo, kuinka vakavan asian äärellä olemme. ”Julkaisematon luonnospaperi paljastaa: Laaja sotilaallinen radiotaajuuksien häirintä lamauttaisi Suomen lentoliikenteen” on uutisen otsikko (HS 17.11.2018).

Helsingin Sanomien mukaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin laatimaan strategialuonnokseen oli kirjattu ”…poikkeusoloissa hyvin laaja sotilaallinen radiotaajuuksien häirintä on mahdollista. Sellainen häirintä käytännössä estää nykyisenkaltaisen lentoliikenteen”.

Helsingin Sanomien mukaan tuo lause oli poistettu lopullisesta strategiaversiosta, joka ei ole vielä julkinen.

Tuo osaltaan kuvaa kuten myös Puolustusvoimien toiminnan osalta, että kyvykkyys torjua Venäjän elektronista sodankäyntiä on Suomessa vähäinen eikä viranomaiset halua herättää huolta kansalaisissa käsittelemällä asiaa realistisesti. 

Asian peittely ja vähättely on väärä linja.

]]>
18 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264344-venajan-gps-hairintaa-on-suomessa-tutkittava-alueloukkauksina#comments GPS-häirintä Nato Puolustusvoimat Turpo Venäjän uhka Sat, 17 Nov 2018 17:08:01 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264344-venajan-gps-hairintaa-on-suomessa-tutkittava-alueloukkauksina
Mikä on Suomen puolustuskyky Venäjän elektronista sodankäyntiä vastaan? http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264202-mika-on-suomen-puolustuskyky-venajan-elektronista-sodankayntia-vastaan <p>Kuten me kaikki hyvin tiedämme, Suomen lennonvarmistus antoi 5.11.2018 ensimmäistä kertaa Suomessa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen mahdollista häiriöstä Lapissa (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10498891"><u>Yle 9.11.2018</u></a>).</p><p>Varoituksen antoi lennonvarmistuksesta vastaava valtionyhtiö Air Navigation Services Finland (<a href="https://www.ansfinland.fi/fi"><u>ANS Finland</u></a>), joka perusti päätöksensä Ylen artikkelin mukaan osaltaan Puolustusvoimilta saatuihin tietoihin.</p><p>Puolustusvoimat puolestaan - tavalliseen tapaan - ilmoitti, ettei se kommentoi asiaa vedoten operatiiviseen tietoon. Puolustusvoimien &rdquo;<em>se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa</em>&rdquo; -vakiovastaus toistui tässäkin asiassa.</p><p>Norjalaisviranomaiset antoivat GPS-häirintävaroituksen samana päivänä, kun Naton Trident Juncture -suursotaharjoitus alkoi. Puolustusvoimia enemmän ANS Finlandin lennonvarmistusvaroituksen antoon lieneekin vaikuttanut Norjan viranomaistoiminta häirintävaroitusasiassa.</p><p>Ylen perjantaina 9.11.2018 julkaisema juttu perustui pitkälti The Barents Observer -lehden juttuun otsikolla &rdquo;<em>Pilots warned of jamming in Finnmark</em>&rdquo; (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/11/pilots-warned-jamming-finnmark"><u>The Barents Observer 2.11.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna &rdquo;<em>Lentäjiä varoitettiin häirinnästä Finnmarkissa</em>&rdquo;</p><p>Kyse on Venäjän harjoittamasta elektronisesta sodankäynnistä, joka on nyt ensi kertaa vaikuttanut Suomessa suomalaisviranomaisten myöntämänä siviilipuolen lentotoimintaan. Venäjän harjoittamasta elektronisesta sodankäynnistä on nyt siis ensi kertaa syntynyt Suomelle sellaista haittaa, joka on edellyttänyt myös viranomaistoimia: viranomaiset ovat joutuneet antamaan lentoliikettä koskevan varoituksen.</p><p>On kiistatonta, ettei Venäjä nyt harjoittanut ensi kertaa Suomea vastaan elektronista sodankäyntiä, mutta Suomessa viranomaiset eivät ole saattaneet asiaa aikaisemmin julki toisin kuin Norjassa on saatettu.</p><p>Syytän vaikenemisasiassa Suomen Puolustusvoimia.</p><p>Puolustusvoimat ei ole julkistanut mitään tietoa - jos Puolustusvoimilla edes onkaan mitään tietoa - Venäjän harjoittamasta Suomeen yltävästä ja jopa Suomeen kohdistuvasta elektronisesta sodankäynnistä. Tietoa ei ole annettu aikaisemminkaan, vaikka Venäjän Suomeen yltävä elektroninen sodankäynti on varmasti vaikuttanut GPS-signaalin tai matkapuhelinten toimintaan siviilipuolella. Aikaisemmista Suomeen kohdistuneista GPS-signaaliongelmista Lapissa on uutisoinut mm. Ilta-Sanomat (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005898780.html"><u>IS 13.11.2018</u></a>).</p><p>Puolustusvoimat joko salaa tietoa ilman hyväksyttäviä perusteita tai pahimmassa tapauksessa sillä ei ole kattavaa tietoa Venäjän sähkömagneettisesta häirinnästä Suomen alueella.</p><p>Puolustusvoimin vaitonaisuuden perusteella epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.</p><p>Pohjoiset kalottialueet Suomessa ja Norjassa eivät olleet tänä syksynä ensi kertaa Venäjän elektronisen sodankäynnin kohteena. Norjalaisten julkisuuteen saattama edellinen kerta oli syksyn 2017 Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä. Kyseinen venäläissotaharjoitus ulottui Murmanskin alueelle sekä edelleen pohjoisemmaksi Finnmarkin ja Huippuvuorien väliselle merialueelle.&nbsp;</p><p>Norja uutisoi syksyllä 2017 pidetyn Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä tapahtuneista GPS-signaalin häiriöistä samoilla alueilla kuin nyt tänä syksynä. Suomi sen sijaan oli vielä vuosi sitten hiljaa, vaikka häiriöt ovat varmasti yltäneet vastaavasti myös Suomen ulkorajojen sisäpuolelle.</p><p>Norja yleisradioyhtiö NRK otsikoi vuosi sitten asian seuraavasti: &rdquo;<em>Støy fra Russland slo ut GPS-signaler for norske fly</em>&rdquo; (<a href="https://www.nrk.no/finnmark/stoy-fra-russland-slo-ut-gps-signaler-for-norske-fly-1.13720305"><u>NRK 5.10.2017</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjän häirintä lopetti GPS-signaalit norjalaisille ilmailulle</em>&rdquo;.</p><p>Olen käsitellyt tarkemmin tuota Venäjän Zapad-harjoitusta pohjoisessa kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249191-venajan-sotilaallinen-varustautuminen-arktisella-alueella-on-uhka-myos-suomelle"><u>US-blogi 15.1.2018</u></a>). Nato oli ilmaissut Norjalle tyytymättömyyttä ja huolestuneisuutensa siitä, ettei Norjan tiedustelu kyennyt varoittamaan ennalta Venäjän hyökkäyssimuloinnista, joka liittyi Venäjän Zapad 2017 -sotaharjoitusosuuteen arktisella alueella.</p><p>Harhauttiko osaltaan myös Venäjän elektronien sodankäynti norjalaisia mahdollistaen Venäjän sotilaallisen yllätyksen?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän Zapad-sotaharjoituksen ilmoitettu virallinen ajankohta oli 14.9.2017-20.9.2017. Harjoitustoimet pohjoisessa alkoivat jo aikaisemmin.</p><p>Lehdistössä olleiden tietojen perusteella Venäjän elektronien sodankäynti viime vuoden syksyn Zapad-harjoituksen yhteydessä oli mittavaa. Oheiset uutisotsikot ja ennen kaikkea niiden päivämäärät kertovat osaltaan Venäjän toimista laajasti Baltian kilven alueella. Kiinnittäkää huomioita tämän luvun päivämäärien kronologiaan verrattuna Zapad-harjoituksen ajankohtaan.</p><p>&rdquo;<em>Īsi pirms &#39;Zapad&#39; Kurzemē parādījušies negaidīti traucējumi mobilo sakaru tīkliem</em>&rdquo; oli uutisotsikko liettualaisessa Delfi-lehdessä (<a href="http://www.delfi.lv/news/national/politics/isi-pirms-zapad-kurzeme-paradijusies-negaiditi-traucejumi-mobilo-sakaru-tikliem.d?id=49248635"><u>Delfi 17.9.2017</u></a>). Konekäännöksenä suomennettuna: &rdquo;<em>Hieman ennen &rsquo;Zapadia&rsquo; Kuurinmaalla matkapuhelinverkoissa on tapahtunut odottamattomia häiriöitä</em>&rdquo;.</p><p>&rdquo;<em>Venäjä häiritsi GPS-signaaleja ja matkapuhelinverkkoja Zapad-harjoituksen aikana, sanovat Norja ja Latvia - Suomen puolustusvoimat: &rsquo;Se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa&rsquo;</em>&rdquo; (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005401284.html"><u>HS 9.10.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Huvudstaben förbjöd ryskt skolfartyg att besöka Åland</em>&rdquo; (<a href="https://www.hbl.fi/artikel/huvudstaben-forbjod-ryskt-skolfartyg-att-besoka-aland/"><u>HBL 28.8.2017</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Pääesikunta kielsi venäläisen koululaivan vierailun Ahvenanmaalle</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Ahvenanmaa kärsi rajun palvelunestohyökkäyksen Zapad-sotaharjoituksen aikana - kohdistuivat myös muihin maihin</em>&rdquo; (<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710062200444308_u0.shtml"><u>IL 6.10.2017</u></a>).</p><p>Edellä mainituista jutuista löytyy seuraavaa kronologiaa:</p><p>Länsi-Latvian matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä useiden tuntien ajan jo 30.8.2017. Latvian yleinen hätänumero 112 lakkasi toimimasta 13.9.2017, - siis päivää ennen Zapad-harjoituksen alkua. Suomen Puolustusvoimien Pääesikunta kielsi venäläisen sotakoulutusalus Kruzenšternin vierailun Ahvenanmaalle. Vierailun oli määrä tapahtua Zapad-sotaharjoituksen ajankohtana 18.-20.9.2017, - siis Zapad-harjoituksen kolmena viimeisenä päivänä.</p><p>Norjalaisviranomaiset (Norwegian Communications Authority -virasto, <u><a href="https://eng.nkom.no/">Nkom</a></u>) totesivat helikopterista käsin tapahtuneilla mittauksilla, että GPS-verkon toimintaa Finnmarkin alueella häirinnyt kohinasignaali tulee idästä ja Venäjältä käsin (<a href="https://www.nrk.no/finnmark/stoy-fra-russland-slo-ut-gps-signaler-for-norske-fly-1.13720305"><u>NRK 5.10.2017</u></a>). NRK julkaisi häirinnästä vahvistuksena artikkelissaan kuvan, joka on liitetty tähän blogikirjoitukseen kuvana 1.</p><p>Kohinasignaalin ilmansuunta ei ole vaikea siviilivoiminkaan määrittää, kun vaikkapa helikopterilla pyörii ympyrää niin, että signaalisuunta häiriötunnistuksella selviää. NRK:n mukaan GPS-signaalia oli häiritty 7.9.2017 idästä käsin Kirkenesin ja Berlevågin välillä, - siis viikkoa ennen Zapad-harjoituksen virallista alkua, mutta sotaharjoituksen pohjoisessa ollessa jo käynnissä.</p><p>Edellä kerrotusti venäläiset onnistuivat ajamaan pahoin alas Latvian mobiiliverkkoa eikä muun muassa Latvian hätäpuhelinnumerot monin paikoin toimineet syyskuun alkupuolella. Latviaiset epäilivät häiriölähteeksi Latvian merirajan tuntumassa pysähdyksissä ollutta Venäjän Itämeren laivaston Serpuhov-korvettia (<a href="http://russianships.info/boevye/21631.htm"><u>Серпухов, Проект 21631</u></a>).</p><p>15.9.2017 tapahtunut palvelunestohyökkäys kaatoi ahvenanmaalaisia verkkosivuja sekä häiritsi verkkoliikennettä ja verkon kautta soitettavia IP-puheluita. 15.9.2017 oli Zapad-harjoituksen alkamispäivämäärää seuraava päivä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Mielenkiintoinen ajatuskulku on, olisiko Ahvenmaalle pyrkineessä venäläisessä koulutuslaiva Kruzenšternissa ollut laitteistoa, jolla olisi voinut harjoittaa elektronista sodankäyntiä. Oliko toinen 6.10.2017 tapahtunut palvelunestohyökkäys ikään kuin kosto ja osoitus, että Venäjä kykenee vaikuttamaan mobiiliverkon toimintaan myös muutoin kuin ilmateitse tapahtuvalla elektronisella häirinnällä.</p><p>Venäjä siis harjoitteli pohjoisessa ennen Zapad-harjoituksen alkamisajankohtaa viikolla 36, kun etelässä varsinainen harjoitus alkoi viikon 37 torstaina.</p><p>On todennäköistä, että 15.9.2017 elektroninen sodankäynti, joka todettiin Venäjältä Norjaan vaikuttavaksi, on kohdistanut myös Suomen kaikkein pohjoisimpiin osiin. Myös jo 7.9.2017 todettu elektroninen häiriösuihku jostakin Murmanskin alueelta Norjaan Kirkenesin ja Berlevågin välille on todennäköisesti leikannut myös Suomea.</p><p>&ldquo;<em>Only three days later, around 7 September, Norwegian pilots started reporting anomalies and loss of GPS signals in the county of Finnmark, bordering Russia.</em>&rdquo;</p><p>&ldquo;<em>Further investigation from Norwegian authorities revelead that the signals were intentionally jammed, and <u>only</u> targeted signals from the US NAVSTAR GPS network. </em><em>The jamming was traced back to Russia.</em>&rdquo; (<a href="https://www.aldrimer.no/russian-forces-exercised-attack-on-svalbard/"><u>AldriMer.no 18.10.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Vain kolme päivää myöhemmin syyskuun 7. päivän tienoilla norjalaislentäjät alkoivat raportoida poikkeamista ja hävinneistä GPS-signaaleista Venäjän rajaan liittyvällä Finnmarkin alueella</em>.</p><p><em>Norjan viranomaisten lisätutkimukset paljastivat, että signaalit olivat tahallisia häiriösignaaleja, jotka olivat kohdistettuja <u>vain</u> Yhdysvaltain Navastar-GPS-verkkoon. Häiriösignaalit oli jäljitetty Venäjälle</em>.&rdquo;</p><p>Kolme päivää aikaisemmin 4.9.2017 Venäjä oli suorittanut Pohjoisen laivaston harjoitustoimia.</p><p>Venäjä oli siis hyvin aktiivinen häiriösignaalitoiminnassa koko Baltian kilven alueella 13.9.-15.9.2017, kun Zapad-harjoitus alkoi 14.9.2017. Pohjoisessa Venäjän häiriötoiminta alkoi jo viikkoa aikaisemmin 7.9.2017, koska myös harjoitustoimet alkoivat tuolla alueella aikaisemmin.</p><p>Norjasta julkistettuina tietoina Venäjä on siis varmuudella kohdistanut Suomen alueelle sähkömagneettisesta häirintää ainakin pohjoisimmalla kalottialueella jo syksyllä 2017.</p><p>Venäjä on varmasti häirinnyt muuallakin Suomen aluetta. Jos häirintä ei kuitenkaan ole tuottanut ongelmia siviilipuolelle, suomalaisviranomaiset eivät ole julkaisseet tietoja, jos heillä tietoa edes on ollut.</p><p>Jos esimerkiksi GPS-paikannus ei jossakin toimi normaalisti, kyse on suurella todennäköisyydellä sähkömagneettisesta häirinnästä. Sosiaalimediasta on saanut lukea kansalaisten viestejä näistä hetkittäisistä ongelmista Venäjän pitämien sotaharjoitusten yhteydessä.</p><p>Viime syksyisen Zapad-harjoituksen perusteella, Suomen Puolustusvoimien &rdquo;<em>se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa</em>&rdquo; -toteamus tarkoittaa sitä, että Suomen Puolustusvoimat ei havaitse mitään ja on pihalla kuin lumiukko Venäjän Suomenkin alueelle kohdistuneista elektronisista sotatoimista.</p><p>Norja toimi jo vuonna 2017 toisin, mutta Norja onkin Nato-maa ja Suomi ei.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Avaintermi sähkömagneettisten häirintäasioiden käsittelyssä on elektroninen sodankäynti, suomalaisena lyhenteenä ELSO, englannin kielellä electronic warfare, lyhenteenä EW ja venäjän kielellä радиоэлектронная борьба, lyhenteenä РЭБ. Venäläisissä elektronisen sodankäynnin välineistön nimissä on paljon РЭБ-tunnuksia osana nimeä. РЭБ-lyhenteitä käytetään myös elektronista sodankäyntiä suorittavien joukkojen sotilasyksikkötunnuksissa.</p><p>Радиоэлектронная борьба -sanayhdistelmän tarkka käännös venäjän kielestä on radioelektroninen sodankäynti.</p><p>Elektronisessa sodankäynnissä kyse sähkömagneettisesta tavasta käydä sotaa. Kyse on nimenoman sotatoimista, kun maahan tunkeudutaan haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Kyse on pitkälti radioaalloista tai radiosignaaleista, jota nimitystä pääministerimme käytti pääministerin haastattelutunnilla 11.11.2018 (<a href="https://areena.yle.fi/1-4586647"><u>Yle Areena 11.11.2018</u></a>).</p><p>Venäjä aloitti sotilaallisen varustautumisen elektroniseen sodankäyntiin kymmenen vuotta sitten vuonna 2008. Venäjä aloitti tuolloin myös muun armeijauudistuksensa.</p><p>Vuonna 2009 Venäjä perusti Rostehin (<a href="https://rostec.ru/"><u>Ростех</u></a>) alaisuuteen elektronisen sodankäynnin järjestelmien valmistamiseen keskittyvän yrityksen nimeltään Russia&rsquo;s Radio-Electronic Technologies Group, lyhenteenä latinalaisin aakkosin KRET ja kyrillisin aakkosin КРЭТ. KRET:n omat sivut eivät ole toiminnassa (<a href="http://kret.com/"><u>КРЭТ</u></a>), mutta Rostehin kautta saa yrityksestä jotain tietoa (<a href="https://rostec.ru/about/companies/346/"><u>Ростех/КРЭТ</u></a>).</p><p>Venäjän elektronisen sodankäynnin kyvykkyys on tänä päivänä korkeatasoista. Tuo kyvykkyys on syytä Suomessakin ottaa vakavasti. Joillakin tekniikka-alueilla kyvykkyys saattaa mennä jopa Yhdysvaltojen edelle.</p><p>Myös Yhdysvallat on joutunut Venäjän vakavan elektronisen häirintäiskun kohteeksi. Yhdysvaltain USS Donald Cook -ohjushävittäjä joutui Mustallamerellä Venäjän elektronisen häirintäiskun kohteeksi päivämäärällä 13.4.2014.</p><p>Venäjä suoritti häirintäiskun Hibiny L-175V (Хибины Л-175В) häirintälaitteistoilla, jotka on asennettu Suhoi Su-34 -hävittäjiin siipien päihin. Venäjän häirintähyökkäyksessä USS Donald Cookin AEGIS-järjestelmälle kävi nolosti. Järjestelmän tutkat, ohjauspiirit, tiedonsiirron järjestelmät jne. menivät mykiksi ja näyttöruudut pimenivät. Alus oli AEGIS-järjestelmän osalta puolustuskyvytön ja Suhoi Su-24 -hävittäjät tekivät vääntääkseen puukkoa yhdysvaltaisohjushävittäjälle tehdyssä haavassa 12 ohilentoa yli aluksen.</p><p>Tapaus osaltaan osoitti monimutkaisten radioelektronisten järjestelmien haavoittavuuden. Tapahtumasta on varmasti otettu Yhdysvalloissa opiksi ja asia on varmasti jo korjattu. Käsittelin tuota tapausta aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Cook-ohjushävittäjä ja venäläis-Suhoit ovat olleet törmäyskurssilla jo kahdesti</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215415-cook-ohjushavittaja-ja-venalais-suhoit-ovat-olleet-tormayskurssilla-jo-kahdesti"><u>US-blogi 14.4.2016</u></a>).</p><p>Edellä mainitun The Barents Observerin 2.11.2018 julkaiseman artikkelin sekä myös Ylen 9.11.2018 julkaiseman artikkelin pohjalta on noussut esiin yksi venäläinen elektronisen sodankäynnin keskeinen järjestelmä, joka on suomalaiselta nimeltään R-330Ž Žitel, englantilaiselta nimeltään R-330Zh Zhitel ja venäläiseltä nimeltään Р-330Ж Житель (<a href="http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=4816.0"><u>Russian Arms Forum, Р-330Ж Житель</u></a>, <a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A0-330%D0%96_%C2%AB%D0%96%D0%B8%D1%82%D0%B5%D0%BB%D1%8C%C2%BB"><u>Wikipedia, Р-330Ж &laquo;Житель</u></a>). Kyse on häirintälähettimestä, &rdquo;jammerista&rdquo;, englannin kielellä jammer.</p><p>R-330Ž Žitel -häirintäjärjestelmää ei valmista KRET, vaan PROTEK (<a href="http://www.protek-vrn.ru/"><u>АО НВП ПРОТЕК</u></a>), jonka kotisivut eivät ole toiminnassa vastaavasti kuten eivät myöskään KRET:llä. Kyseisten yritysten kotisivujen pitkäkestoinen &rdquo;uudistaminen&rdquo; (&rdquo;<em>сайт на реконструкции</em>&rdquo;) ei liene sattumaa.</p><p>R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä on osa laajempaa elektronisen sodankäynnin laitekokonaisuutta. Tuo laajempi kokonaisuus on nimeltään R-330M1P Diabazol, Р-330М1П Диабазол (<a href="http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=8522.0"><u>Russian Arms Forum, Р-330М1П Диабазол</u></a>).</p><p>Venäjän armeijan käyttämistä häirintälaitteista ja niiden järjestelmistä on saatavissa melko hyvin yksityiskohtaistakin tietoa. En lähde tässä blogikirjoituksessa avaamaan teknisiä yksityiskohtia, koska minulla ei ole alan insinööriosaamista. Olen kuitenkin liittänyt blogikirjoituksen viimeiseen lukuun nettisivuja niille sähkömagneettista säteilyteknologiaa syvällisemmin harrastaville, joita asia kiinnostaa.</p><p>Sen sijaan meille alaa syvällisemmin tuntemattomille on syytä selventää esimerkkinä, mihin ja miten R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmää Venäjä käyttää. Tuo esimerkki on myöhemmin tässä blogikirjoituksessa ja koskee Venäjän elektronista sotatoimintaa Itä-Ukrainassa. Käsittelen tässä blogikirjoituksessa siis vain tuota järjestelmää enkä muita Venäjän käyttämiä häirintäjärjestelmiä.</p><p>R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä kykenee havaitsemaan ja paikantamaan häirittävien kohteiden radiosignaalitaajuudet ja koordinaatit sekä seuraamaan niiden liikkeitä. Häirintälähetinjärjestelmä käsittää yleensä kaksi erillistä yksikköä kyeten eliminoimaan kaiken navigoinnin ja ilmateitse tapahtuvan viestinnän aina 800-1 000 neliökilometrin toiminta-alueella. Yhden yksikön toiminta-alue on siis laajimmillaan 400-500 neliökilometriä. R-330Ž Žitel-järjestelmää voidaan käyttää myös ilma-aluksissa, jolloin toimintasäde on vähintään 50 kilometriä.</p><p>R-330Ž Žitel kykenee toimimaan sekä armeijan että siviilitoiminnan käyttämillä taajuuksilla. Häirintä onnistuu mm. Inmarsat- ja Iridium-satelliittiviestintäjärjestelmiin, Navstar-satelliittipaikannusjärjestelmän GPS-signaaleihin ja GSM-900/1800-matkapuhelinjärjestelmien tukiasemasignaaleihin sekä päätelaitteisiin. Häiriömuodostustoiminnan käyttötaajuusalue ulottuu aina 1&nbsp;900 MHz:iin saakka.</p><p>Venäjä on myös varmistanut, miten sotatilanteessa häirintälähetinjärjestelmä kyetään pitämään vastapuolen ulottumissa eikä ole esimerkiksi ohjuksella tuhottavissa, jos ohjuksen kulku kohteeseen edellyttää sähköistä navigointia. En lähde tuota varmistusprosessia tässä avaamaan, mutta sen löytyy tähän kirjoitukseen kirjatuilta linkkisivuilta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän armeijassa on erilliset elektronisen sodankäynnin joukot (Войска радиоэлектронной борьбы Российской Федерации).</p><p>Noihin joukkoihin kuuluu yhteensä 18 erillistä sotilasyksikköä ja ne ovat pääsääntöisesti erillisiä (отдельный). Erillisyys tarkoittaa, että yksiköillä on itsenäinen sisäinen valvonta ja hallinto. Esimerkiksi erilliset pataljoonat (отдельный батальон) eivät kuulu hallinnollisesti mihinkään rykmenttiin.&nbsp;Armeija käyttää näitä yksiköitä laaja-alaisesti muiden yksikköjen kanssa asetuissa sotilastehtävissä.</p><p>Seitsemäntoista noista kahdeksastatoista sotilasyksiköstä ovat в/ч 03128, в/ч 60134, в/ч 20918, в/ч 10604, в/ч 09643, в/ч 71615, в/ч 64055, в/ч 11666, в/ч 41158, в/ч 62829, в/ч 54916, в/ч 03047, в/ч 32713, в/ч 03051, в/ч 16417 ja в/ч 81261 sekä в/ч 61460. В/ч-lyhenne (войсковая часть) on siis sotilasyksikkö.</p><p>В/ч 61460 -sotilasyksikkö on 1084. elektronisen sodankäynnin joukkojen interspesifinen keskus koulutus- ja taitelutoimintaan ja siis koulutusyksikkö (1084-й Межвидовой центр подготовки и боевого применения войск РЭБ) eikä sotatoimia suorittava yksikkö.</p><p>Kahdeksastoista sotilasyksikkö on 1382. integroitu tekninen valvontakeskus (1382-й центр комплексного технического контроля), eikä sillä ole в/ч-koodia.</p><p>Suomen lähellä Baltian kilven alueella ovat seuraavat elektronisen sodankäynnin sotilasyksiköt:</p><p>186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus (186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134), joka sijaitsee Severomorskissa (Североморск) Murmanskin alueella. 841. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus (841-й отдельный центр РЭБ, в/ч 09643), joka sijaitsee Jantarnissa (Янтарный) Kaliningradin alueella. 49. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (49-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 54916) ja N:s erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (Н-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 81261), jotka sijaitsevat Ostovissa (Остров, Остров-3) Pihkovan alueella Pietarin ja Pihkovan eteläpuolella. 142. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (142-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 03047) sijaitsee Kaliningradissa ja 328. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (328-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 03051) sijaitsee Kronstadissa Leningradin alueella Pietarin edustalla.</p><p>Toinen järjestysnumerolla merkitsemätön (Н-й) erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (Н-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 32713) sijaitsee Karjalankannaksella Leningradin alueella Raavskin (Песочный) kylässä. Tuo pataljoona on Suomea lähellä olevin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Keskitytään Venäjän harjoittamassa elektronisessa sodankäynnissä esimerkkinä Murmanskin alueeseen. Venäjä on siis käynyt Murmanskin alueelta käsin elektronista sotaa Norjaa ja Suomea vastaan syvimmän rauhan aikana. Kyse on nimenomaan sotatoimista, koska ne liittyvät sotaharjoitustapahtumiin, jotka eivät ole pysyneet Venäjän omalla alueella tai kansainvälisellä alueella. Suomen ja Norjan alueille on siis&nbsp;tunkeuduttu.</p><p>Venäjän elektronisen sodankäynnin perustana ovat maa-, meri- ja ilmavoimien yksiköt sekä erilliset elektronisen sodankäynnin yksiköt, jota on integroitu keskenään toiminnoiltaan ja laitteistoltaan. Avainsana on yhteistoiminta asetettuun sotilaalliseen päämäärään pääsemiseksi.</p><p>Venäläislähteiden sekä myös läntisten lähteiden ja havaintojen mukaan Murmanskin alueella sähkömagneettista häirintää on suorittanut ja suorittaa 200. erillinen motorisoitu kivääriprikaati (200-я отдельная мотострелковая бригада, в/ч 08275). Tuo pohjoisen laivaston piiriin kuuluva prikaati sijaitsee lähellä Petsamoa vain noin 10 kilometrin päässä Norjan rajasta. Prikaati on toiminut myös Itä-Ukrainassa Donbassin alueella (<a href="https://sled-vzayt.livejournal.com/4458.html"><u>Livejournal 31.12.2015</u></a>). Tähän prikaatiin liittyvät edellä mainitut R-330Ž Žitel -häirintälaitteistot.</p><p>Prikaati kuuluu myös Venäjän aktisiin joukkoihin (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B1%D1%8A%D0%B5%D0%B4%D0%B8%D0%BD%D1%91%D0%BD%D0%BD%D0%BE%D0%B5_%D1%81%D1%82%D1%80%D0%B0%D1%82%D0%B5%D0%B3%D0%B8%D1%87%D0%B5%D1%81%D0%BA%D0%BE%D0%B5_%D0%BA%D0%BE%D0%BC%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D0%BE%D0%B2%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D0%B5_%C2%AB%D0%A1%D0%B5%D0%B2%D0%B5%D1%80%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D1%84%D0%BB%D0%BE%D1%82%C2%BB"><u>ОСК Север</u></a>).</p><p>Venäjällä on Murmanskin alueella myös toinen erityisen mainitsemisen arvoinen elektroninen häirintäjärjestelmä. Tuo järjestelmä on Murmansk-BN-järjestelmä (Мурманск-БН), joka aloitti toimintansa Murmanskin alueella vuonna 2016. Asiasta kirjoitti tuolloin mm. Venäjän armeijan Tähti-julkaisu (<a href="https://tvzvezda.ru/news/forces/content/201610180741-uzd8.htm"><u>Звезда 18.10.2016</u></a>) ja Sotilaskatsaus-julkaisu (<a href="https://topwar.ru/93255-armiya-2016-reb-kompleks-murmansk.html"><u>Военное обозрение 1.4.2016</u></a>).</p><p>Murmansk-BN-järjestelmässä kyse on massiivisesta häirintäjärjestelmästä, jota kuljettaa seitsemän rekkaa ja johon liittyy neljä 32 metriä korkeaa teleskooppimastoa kuvan 2 mukaisesti. Venäläislähteiden mukaan tämä laajakaistainen liikuteltava elektroninen sodankäyntijärjestelmä pystyy synnyttämään sähkömagneettisia häiriöitä jopa 5&nbsp;000 kilometrin etäisyydelle. Venäjä on saanut toisen vastaavan järjestelmän Krimin niemimaalle keväällä 2017 (<a href="http://volnaspb.ru/murmansk-crimea/"><u>НПО Завод Волна</u></a>).</p><p>Venäjän ajatus tällä järjestelmätyypillä on estää ennen kaikkea Naton ja Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän toimintaa pitkälle koko Euroopassa. Venäjä katsoo, että näillä kahdella järjestelmällä Murmankin ja Krimin alueella häirintäaluekattavuus länsirajalla on riittävä. Venäjän mukaan Murmansk-BN-järjestelmällä se kykenee häiritsemään myös läntisten ydinasevoimien valvontajärjestelmiä.</p><p>Murmansk-BN-järjestelmät rakennetaan Pietarissa KRET:n alaisessa NPO Aaltotehdas -yrityksessä (<a href="http://volnaspb.ru/"><u>НПО Завод Волна</u></a>).</p><p>Murmansk-BN-järjestelmää käyttää edellisessä luvussa mainittu Murmanskin alueen Severomorskissa majapaikkaa pitävä 841. erillinen elektroninen sodankäynnin keskus. Tämän kirjoituksen viimeisessä luvussa on YouTube-linkki uutiseen (Youtube 19.11.2015), joka kertoo tuosta järjestelmästä Muurmanskin alueella.</p><p>Seuraavassa luvussa on esitetty Venäjän harjoittamaa elektronista sodankäyntiä Itä-Ukrainassa samanlaisella R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmällä, jolla norjalaislähteiden perusteella Venäjä on häirinnyt myös Suomea ja Norjaa Murmanskin alueelta käsin.</p><p>Lapissa nyt todetussa GPS-häirinnässä ei ole kyse Murmansk-BN-järjestelmästä vaan R-330Ž Žitel -järjestelmästä.</p><p>Itä-Ukrainassa järjestelmää on käyttänyt 18. erillinen motorisoitu kivääriprikaati (18-й отдельной мотострелковой бригады, 18 ОМСБр, в/ч 27777), jonka kotipaikka on Kalinovskaja (Калиновская) Tšetšenian tasavallassa. Itä-Ukrainaa lähin elektronisen sodankäynnin sotilasyksikkö on Kurskissa, jonne on sijoitettu 16. erillinen elektronisen sodankäynnin prikaati (16-я отдельная бригада РЭБ, в/ч 64055).</p><p>Lisäksi Venäjä on sijoittanut Rostov-on-Doniin 2140. psykologisten operaatioiden ryhmän (2140-я группа информационно-психологических операций, 2140-я группа ИПсО ЮВО, в/ч 03128), mutta tuolla ryhmällä tiettävästi ole R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmää. Sen sijaan Kurskissa on täysin varmasti 330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä tai useampia erillisiä järjestelmiä, joita Venäjä todennäköisesti edelleenkin käyttää Itä-Ukrainassa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Palataan R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmään, joka siis norjalaislähteiden mukaan aiheutti mm. GPS-signaalihäiriöt Trident Juncture -sotaharjoituksen yhteydessä. Englanninkielinen termi on <em>automated jamming station</em> (<em>AJS</em>), jonka voisi kääntää <em>automaattinen häirintäasema</em>, mutta käytän tässä kirjoituksessa <em>häirintälähetin</em>- tai <em>häirintälähetinjärjestelmä</em>-määritteitä. Nuo määritteet ovat oma keksintöni, ja niiden käyttö minulla jäänee tähän kirjoitukseen.</p><p>InformNapalm on ukrainalainen tutkiva nettisivusto, jonka aihepiirejä ovat Venäjän Krimin niemimaan miehitys ja Venäjän käymä sota Itä-Ukrainassa (<a href="https://informnapalm.org/en/"><u>InformNapalm-kotisivut</u></a>).</p><p>Ukrainaisten sotilasasiantuntijoiden kirjoitukset kyseisellä sivustolla ovat korkeatasoisia ja niiden eteen on tehty paljon tutkimustyötä. InformNapalm on ikään kuin ukrainalainen versio brittiläisestä Bellingcat-sivustosta (<a href="https://www.bellingcat.com/"><u>Bellingcat-kotisivut</u></a>) tai venäläisestä The Insider -sivustosta (<a href="https://theins.ru/"><u>Insider-kotisivut</u></a>). Tutkivaa journalismia siis, joka usein liittyy Venäjään.</p><p>Tässä luvussa olevat tiedot perustuvat InformNapalm-sivuston kirjoitukseen otsikolla &rdquo;<em>It is official, Russian army deployed R-330Zh jammer in the battle of Debaltseve</em>&rdquo; päivämäärällä 23.4.2016. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Nyt on todistettu, että </em><em>Venäjän asevoimat toimittivat R-330Ž-häirintälähetinjärjestelmän Debaltseven taisteluun</em>&rdquo;. Kirjoitus löytyy sivustolta seitsemän muun kielen ohella myös englannin kielellä (<a href="https://informnapalm.org/en/r-330zh-jammer-battle-debaltseve/"><u>InformNapalm 23.4.2016</u></a>).</p><p>Osoitan tuolla edellä mainitulla InformNapalm-artikkelin lainauksella tässä luvussa, miten Venäjä käyttää elektronista sodankäyntiä hyväkseen tavallisilla konventionaalisilla aseilla suoritetuissa sotatoimissa ja mitä häirintälaitteistoa sillä on käytössä. Tämän blogikirjoituksen kuvat 3 ja 4, joiden lähde on em.&nbsp; InformNapalm-kirjoitus, kertovat paljon sähkömagneettisen säteilyn ammattilaisille. Kyse on Debaltseven taistelusta Horlivkan itäpuolella tammikuussa 2015, jonka Ukraina hävisi Venäjälle.</p><p>Kuvat 3 ja 4 ovat harvinaisia ja ne on saatu erikoisella tavalla. Trinity-ryhmän hakkerit onnistuivat tunkeutumaan venäläisen sotilaan puhelimeen ja he saivat oheiset kuvat, jotka venäläissotilas oli ottanut älypuhelimellaan R-330Ž-häirintälähetinjärjestelmän tietokonenäytöltä. Kuvassa 4 näkyy näyttöruudusta heijastuva kattovalaisin, joka on sen ajoneuvon sisävalo, josta häiriölähetystoimintaa suoritetaan.</p><p>Kuvat 3 ja 4 on otettu 24. tammikuuta 2015 klo 19:49 ja 19:51 Lenovo A516-älypuhelimella. Venäläissotilas on siis kuvannut &rdquo;vihmeryyttään&rdquo; älypuhelimellaan tietokonenäyttöä ja sijoittanut kuvat pilveen. Tuo toimintatapa ei sinänsä ole harvinaista venäläissotilailla. Sotilaiden ottamat vakokuvat ja etenkin niiden levittäminen sosiaalisessa mediassa ovat hyvä ja arvokas tietolähde Venäjän sotilasasioista kiinnostuneille.</p><p>R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmän sijainti talvella 2015 oli Horlivkassa (Хорливка) karttapisteessä 48&deg;18&#39;35.7&quot;N 38&deg;07&#39;06.3&quot;E, 48.309915, 38.118423 (<a href="https://www.google.fi/maps/place/48%C2%B018&#039;35.7%22N+38%C2%B007&#039;06.3%22E/@48.3099159,38.1178575,138m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d48.3099148!4d38.1184233?hl=fi"><u>Google-map-1</u></a>). Karttapiste sijaitsee Horlivkan paloaseman nro 28 pihalla. Edellä mainittu karttapiste on kuvassa 3 esitetty häiriösignaalien lähtöpiste. Siis piste, jonne kaikki säteittäiset mustat viivat päättyvät.</p><p>Kuvassa 3 on oikeassa yläkulmassa АСП Р-330Ж merkintä (ASP R-330Ž), joka on siis häirintälaitteiston merkki. Автономная АСП puolestaan tarkoittaa itsenäistä automaattista häirintäasemaa. АСП (Автоматизированная Станция Помех) tarkoittaa englannin kielellä automated jamming station (AJS).</p><p>Samasta pisteestä (karttapiste 48&deg;18&#39;35.7&quot;N 38&deg;07&#39;06.3&quot;E) säteittäisesti lähtevät mustat viivat kuvaavat häiriösignaaleja ja punainen viiva kuvaa häiriösignaalien pääsuuntaa, joka on lähetyspisteestä koilliseen. Kuvassa punainen kaareva viiva on sama kuin kuvassa 5 kuvien paikantamiseksi maastossa. Kuvassa 5 vaaleanpunaiseksi värjätty alue on Venäjän armeijan ja Ukrainan armeijan välinen rintamalinja Debaltseven taisteluihin liittyen Ukrainan ollessa vaaleanpunaisen alueen pohjoispuolella.</p><p>Kuva 4 on näyttöruudulla kuvan 3 päällä oleva toinen näyttöikkuna. Ammattilaiselle kyllä selviää näytön informaatiosta monia häiriösignaalien lähettämiseen liittyviä asioita, varsinkin jos osaa vähänkin venäjää tai jos osaa edes syöttää kuvassa näkyvät venäjänkieliset sanat konekääntäjään.</p><p>Kuvan 4 yläreunassa merkintä 115.174-175.589 кГц osoittaa alueen radiotaajuuskartoituksen tuloksia 115,174-175,589 MHz:n (115&nbsp;174-175&nbsp;589 kHz:n) taajuudella. Kyrillinen кГц on siis kHz. Hertsiluvut ovat myös kuvan vaaka-asteikolla ja punainen pystyviiva on 138 ja 139 MHz:n välissä. Asteikolla esimerkiksi luku 120000.000 on 120 MHz.</p><p>Pystyasteikolla on näytölle haetun tilanteen lähetyskulma suhteessa häirintälaitteiston sijaintipisteeseen, joka on myös mahdollinen häiriösignaalin lähetyskulma-alue. Sijaintipiste tässä tapauksessa on siis karttapiste 48&deg;18&#39;35.7&quot;N 38&deg;07&#39;06.3&quot;E. Täysi ympyrä on 360 astetta (atsimuuttia). Punaisia viivoja voi siirtää hiirellä, mikä on nähtävissä blogikirjoituksen viimeisessä luvussa olevasta YouTube-linkistä (Youtube 15.3.2013).</p><p>Kuvausajankohtana (24.1.2015 klo 19:49:38) punainen vaakaviiva on 150- ja 180-astelukujen välissä. 115&nbsp;174-175&nbsp;589 kHz:n leikkaus näkyy alemmassa kuvassa, jossa vertikaaliasteikko dB-asteikko (дБ). Ylemmässä kuvassa vihreät pisteet ovat häirintäkohteina aktiivisia (esim. GPS-signaalia käyttäviä laitteita tai vaikkapa matkapuhelimia) valitulla radiotaajuusvälillä, punaiset pisteet ovat poissa käytöstä.</p><p>Vastapuolen - siis Ukrainan armeijan - lukitut (häirityt) radiosignaalia käyttävät laitteet ovat pääosaltaan 150-175 MHz:n alueella (vihreät pisteet kyseisten hertsilukujen välisellä taajuusalueella). Esimerkiksi Ukrainan armeijan BaoFeng UV-5R -radiopuhelimet toimivat 136-174 MHz:n taajuusalueella, mitkä ovat voineet olla häiriökohteita.</p><p>Suomessakin on varauduttava vaihtoehtoon, että Venäjä kykenee häiritsemään radioliikennettä aina jopa 1&nbsp;900 MHz:n taajuuteen saakka. Sillä ei ole merkitystä, onko liikenne kryptattua vai ei. Sodankäynti ei saa estyä, vaikka radioliikennettä blokattaisiin.</p><p>Venäjä on siis todistettavasti käyttänyt Itä-Ukrainassa sotatoimissaan R-330Ž Žitel -häirintälähettimiä elektroniseen sodankäyntiin.</p><p>InformNapalm on jo aiemmin raportoinut venäisten elektroniseen sodankäyntiin liittyviä laitteita kuljettavien ajoneuvojen saapumisesta Itä-Ukrainaan.</p><p>Sivuston mukaan 24.6.2014 maahan saapui neljän ajoneuvon saattue, johon kuulivat R-330Ž Žitel -häirintälähetinyksikkö, kannettava pienikokoinen monitoiminen radiovalvonta-, suuntaus- ja tukijärjestelmä RP-377LA Lorandit (РП-377ЛА Лорандит) ja RB-531B Infauna (РБ-531Б Инфауна), joka on häiriölähetinyksikkö etenkin ilma-aluksien häirintään liittyvä häiriölähetin panssaroidulle BTR-80-kuljetusalustalle (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%91%D0%A2%D0%A0-80"><u>БТР-80</u></a>) rakennettuna. Neljäs ajoneuvo saattueessa oli Konsol (Контрольно-ремонтная станция Консоль) laitetarkastuksiin ja -korjauksiin liittyen (<a href="https://informnapalm.org/en/r-330zh-zhitel-donbas-according-social-profiles-drone-flyovers/"><u>InformNapalm 21.4.2016</u></a>).</p><p>Kuva 6 on puolestaan otettu keväällä 2016 dronella Donetskin koillispuolelta Makijivkan alueelta. Kuvassa on R-330Ž Žitel -järjestelmäyksikön kulkuneuvot, joita on aina vähintään kaksi kappaletta: erillinen antennikulkuneuvo ja erillinen kulkuneuvo, josta suoritetaan varsinainen häiriölähetystoiminta. Kuvat 3 ja 4 on siis otettu kyseisenlaisesta häiriölähetystoimintaa suorittavasta kulkuneuvosta.</p><p>Edelleen InformNapalmin mukaan Venäjällä oli vielä vuonna 2017 Zemljajojen kylässä (Земляное) 330Ž Žitel -häirintälähetin noin seitsemän kilometrin päässä rintamalinjasta Luhanskin luoteispuolella (<a href="https://censor.net.ua/photo_news/462728/na_okraine_okkupirovannogo_poselka_zemlyanoe_zafiksirovana_rossiyiskaya_stantsiya_pomeh_jitel_informnapalm"><u>InformNapalm 14.11.2017</u></a>).</p><p>Venäjällä on ollut Itä-Ukrainassa erillisiä lähetinyksikköjä enemmän kuin yksi, mihin viittaavat edellä kirjoitettu huomioiden sekä eri ajankohdat että eri yksikkösijainnit.</p><p>R-330Ž Žitel -häirintäjärjestelmä on siis Venäjälle tärkeä elektronisen sodankäynnin järjestelmä, kun kyseessä on tavanomainen perinteisillä konventionaalisilla järjestelmillä käytävä sota. Järjestelmien toimivuus on nyt testattu Itä-Ukrainassa.</p><p>Niin Suomen, Norjan kuin Ukrainankin on kyettävä eliminoimaan tuonkin järjestelmän toiminta omilla elektronisen sodankäynnin kyvyillä. Näillä mailla on oltava hyvä kyvykkyys.</p><p>Itseasiassa on jo nyt toteen näytetty, että Venäjä käyttää ahkerasti elektronista sodankäyntiä etenkin Murmanskin ja Krimin alueisiin liittyen, mutta myös Kaliningradin alueeseen liittyen. Näiden alueiden ympärysmailla tulee todellakin olla hyvä kyvykkyys elektroniseen sodankäyntiin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomen Puolustusvoimilla on vuonna 2007 perustettu elektronisen sodankäynnin keskus&nbsp;(ELSOK), joka kuuluu&nbsp;Riihimäen Viestirykmenttiin. Kyse on vahvuudeltaan ja kalustoltaan varsin vaatimattomasta yksiköstä. Tiettävästi keskuksen vahvuus on noin puolentoista sataa henkilöä, joista vieläpä puolet on varusmiehiä. Puolustusvoimien elektronisen sodankäynnin keskuksen vahvuus on siis yksi pieni pataljoona, johon kuuluu kaksi ELSO-komppaniaa sekä joitain tutkimus- ja kehitysyksikköjä.</p><p>Viestirykmentti toimii Riihimäen varuskunnassa, jonne on sijoitettu myös Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto.</p><p>Millainen on Suomen elektroninen sodankäyntikyky? Mikä on Suomen kyvykkyys esimerkiksi elektroniseen viestihäirintään ja millainen on Suomen elektroninen ja sähkömagneettinen häirintälaitteisto laadultaan ja määrältään? Onko meillä kyvykkyyttä torjua Venäjän elektronista sodankäyntiä ja sen uhkaa?</p><p>Puolustusvoimien on syytä avautua Suomen kyvykkyydestä elektroniseen sodankäyntiin Venäjää vastaan. Onko se kunnossa vai eikö ole. Kyvykkyyden laadun toteamisella ei ole mitään tekemistä operatiivisen toiminnan kanssa ja siihen Puolustusvoimien ei tule jatkossa kerta toisensa jälkeen vedota.</p><p>Puolustusvoimat kyllä kertoo ilma-alusten rajaloukkaukset, koska ne kaikki on helppo todeta ja siten torjua hävittäjillä. Puolustusvoimain määritteellä myös ilma-alusten rajaloukkausten torjunta on operatiivista toimintaa, mutta kuitenkin ne kerrotaan julkisuuteen toisin kuin mahdollinen sähkömagneettisilla häirinnällä Suomen ilmatilassa tehtävät loukkaukset.</p><p>Miksi näin? Siksi, koska Puolustusvoimat ei tiedä varmasti, milloin Venäjä loukkaa Suomen ilmatilaa sähkömagneettisella häirinnällä.</p><p>Pääministeri Juha Sipilä kertoi viime sunnuntain pääministerin haastattelutunnilla, että selvitys on tekeillä, kuka ja mikä taho aiheutti Lapin GPS-toiminnan ongelmat ja häiriöt. Venäjä on jo kiistänyt osallisuutensa presidentin hallinnon tiedottaja Dmitri Peskovin suulla (esim. <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/f4dbd344-4f56-4a7d-b71d-1671b70ebd3c_ul.shtml"><u>IL 12.11.2018</u></a>,&nbsp; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10504166"><u>Yle. 12.11.2018</u></a>,&nbsp; <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005897077.html"><u>IS 12.11.2018</u></a>&nbsp; ja <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005896996.html"><u>HS 12.11.2018</u></a>). Peskovin sanat on aukottomasti helppo osoittaa vääriksi, jos vain Suomen Puolustusvoimat on ollut tehtäviensä tasalla.</p><p>Norjan puolustusministeriö on nyt julkaisut oman selvityksensä tuloksia ja kertonut, että lokakuun 16. päivän ja marraskuun 7. päivän välisenä aikana tapahtunut GPS-häirintä on ollut peräisin Kuolan niemimaalta Venäjältä (esim. <a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/11/gps-jamming-came-kola-defense-ministry-norway-confirms"><u>The Barents Observer 13.11.2018</u></a>, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10507001"><u>Yle 13.11.2018</u></a>, <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005898870.html"><u>IS 13.11.2018</u></a> ja <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005898865.html"><u>HS 13.11.2018</u></a>).</p><p>Suomi ei siis toistaiseksi ole ehtinyt selvityksessään Norjan vauhtiin. Selvitys perustuu molemmissa maissa Puolustusvoimien tietoon. Suomen selvitys ei ole enää autuaaksi tekevä, jos se kertoo vain saman kuin mitä Norjan puolustusministeriö on jo kertonut. On kerrottava enemmän.</p><p>Selvityksessä on syytä kertoa tarkasti, mistä karttapisteestä Kuolan niemimaalla häirintä on tapahtunut ja kenties millaisella häirintälaitteella. Selvityksen laatu kertoo meille, mikä on Suomen kyvykkyys ylipäätään elektroniseen sodankäyntiin, mikäli kyvykkyyttä on. Kun Venäjä kykenee selvittämään kyseisenlaiset signaalilähetyskohta-asiat, on Suomenkin kyettävä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Olen kerännyt tähän viimeiseen lukuun joitakin Venäjän elektronisia häirintäjärjestelmiä tai häirintäjärjestelmiin liittyviä osajärjestelmiä. Linkit ovat julkisessa tiedossa ja niistä löytyy siviilille kohtuullisessa määrin julkista teknistä tietoa kyseisistä järjestelmistä. Joistakin jo pitempään käytössä olleista järjestelmistä löytyy jopa hyvin tietoa. Vaikka ei osaisi venäjän kieltä, konekäännöksellä pääsee jo hieman jyvälle.</p><p>Olen liittänyt myös muutamia muita sellaisia nettisivulinkkejä, joita olen käyttänyt tämän kirjoituksen valmistelussa ja joihin liittyy sellaisia tietokoneruutunäyttöjä, joiden avulla saa käsitystä elektronisten häirintäjärjestelmien toiminnasta.</p><p>Oheisessa luettelossa häirintäjärjestelmälaitteiden nimet ovat suomen, englannin ja suluissa venäjän kielellä tuossa järjestyksessä.</p><p>R-330Ž Žitel, R-330ZH Zhitel (Р-330Ж Житель):<a href="https://topwar.ru/98467-stanciya-postanovki-pomeh-r-330zh-zhitel.html"><u> Военное обозрение 26.7.2016</u></a>, <a href="https://topwar.ru/128607-r-330zh-zhitel-vozvraschayas-k-napisannomu.html"><u>Военное обозрение 1.11.2017</u></a>, <a href="http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=4816.0"><u>Russian Arms Forum 27.3.2009</u></a>,&nbsp; <a href="http://reb.start.bg/Р-330Ж+Житель+%28ru%29-18964"><u>Start.bg</u></a>, <a href="http://otvaga2004.ru/fotoreportazhi/vystavki-vooruzheniya/kompleksy-rb-636-svet-ku-r-330zh-zhitel-r-149aksh-1-r-419l1-fotoobzor/"><u>Отвага 21.8.2018</u></a> ja <a href="http://bastion-karpenko.ru/system-r-330zh/"><u>А. В. Карпенко (Bastion-Karpenko)</u></a>.</p><p>RP-377LA Lorandit, RP-377LA Lorandit (РП-377ЛА Лорандит): <a href="https://vpk.name/library/f/lorandit.html"><u>Новости ВПК</u></a>, <a href="http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=5287.0"><u>Russian Arms Forum 29.4.2009</u></a> ja <a href="http://military-informant.com/army/1-sp-1317%2011.4.2014"><u>Военный Информатор 11.4.2014</u></a>.</p><p>RB-531B Infauna, RB-531B Infauna (РБ-531Б Инфауна): <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-628.html"><u>Military Russia 16.1.2012</u></a>, <a href="http://rus-guns.com/infauna-kompleks-reb.html"><u>огнестрельного оружия России</u></a>, <a href="http://library.voenmeh.ru/jirbis2/files/materials/ifour/book3/book_on_main_page/14.9.htm"><u>Военмех</u></a> ja <a href="http://(nevski-bastion)/"><u>Невский (Nevski-bastion)</u></a></p><p>A-100 Premer, A-100 Premer, (А-100 Премьер): <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-564.html"><u>Military Russia 5.9.2011</u></a>.</p><p>Hibiny L-175V, Khibiny L-175V (Хибины Л-175В): <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-802.html"><u>Military Russia 27.4.2014</u></a> ja <a href="https://topwar.ru31.10.2017/"><u>Военное обозрение 31.10.2017</u></a>.</p><p>Zaslon-REB, Zaslon-REB (Комплекс Заслон-РЭБ): <a href="https://topwar.ru/113806-na-vooruzhenie-vs-rf-postupaet-noveyshiy-kompleks-informacionnoy-zaschity-zaslon-reb.html"><u>Военное обозрение 19.4.2017</u></a> ja <a href="https://topwar.ru/114315-k26.4.2017"><u>Военное обозрение 26.4.2017</u></a>.</p><p>Leer 2 sekä RB-341V Leer-3, Leer 2 and RB-341V Leer-3 (Леер-2 sekä РБ-341В Леер-3): <a href="https://vpk.name/library/f/leer-2.html"><u>Новости ВПК</u></a>, <a href="https://tvzvezda.ru/news/forces/content/c23bd3e72f07c163db540d2144030a59462ffe0a7f51af4773b3142cf9649761"><u>Звезда 16.5.2017</u></a>, <a href="https://topwar.ru/1364421.2.2018"><u>Военное обозрение 21.2.2018</u></a>, <a href="http://bastion-karpenko.ru/leer-3/"><u>А. В. Карпенко (Bastion-Karpenko)</u></a> ja <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%91-341%D0%92"><u>Википедия</u></a>.&nbsp;</p><p>Murmansk-BN, Murmansk-BN (Мурманск-БН): <a href="https://tvzvezda.ru/news/forces/content/201610180741-uzd8.htm"><u>Звезда 18.10.2016</u></a>, <a href="https://nampuom-pycu.livejournal.com/193410.html"><u>Livejournal 27.10.2016</u></a>, <a href="https://defence-blog.com/army/russias-military-deploys-most-powerful-electronic-warfare-system-in-crimea.html"><u>Defence-Blog 13.3.2017</u></a> ja <a href="https://www.afcea.org/content/russian-electronic-warfare-targets-nato-assets"><u>Signal AFCEA 1.11.2017</u></a></p><p>14TS875 Perunit-V, 14TS875 Perunit-V (14Ц875 Перунит-В): <a href="http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=14082.0"><u>Russian Arms Forum 27.8.2017</u></a>.</p><p>R-330M1P Diabazol, R-330M1P Diabazol (Р-330М1П Диабазол): <a href="http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=8522.0"><u>Russian Arms Forum 28.1.2011</u></a>.</p><p>RB-636 AM2 Svet-KU, RB-636 AM2 Svet-KU (РБ-636АМ2 Свет-КУ):<a href="https://topwar.ru/84389-den-innovaciy-yuvo-kompleks-reb-rb-636am19.10.2015"><u> Военное обозрение 19.10.2015</u></a> ja <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-804.html"><u>Military Russia 3.5.2014</u></a>.</p><p>Komentoajoneuvo R-149AKŠ -1, Command vehicle R-149AKSH-1 (Командно-штабная машина Р-149АКШ-1): <a href="http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=13815.0"><u>Russian Arms Forum 12.1.2017</u></a>, <a href="http://bastion-opk.ru/r-149aksh-1/"><u>Bastion-ORK</u></a> ja <a href="http://www.оаоэлектроавтоматика.рф/index.php/catalog/26-p-149-ksh-1"><u>АО Электроавтоматика</u></a>.</p><p>Aiheeseen liittyviä uutispätkiä (YouTube):</p><p><a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/kzqv_z1GHzQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/kzqv_z1GHzQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>YouTube 8.12.2015</u></a> (Murmansk-BN, Мурманск-БН ja 186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus, 186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134).</p><p><a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/qGmg-R583MY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/qGmg-R583MY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>YouTube 19.11.2015</u></a> (Murmansk-BN, Мурманск-БН ja 186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus, 186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134).</p><p><a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/uKA9ym535UE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/uKA9ym535UE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>YouTube 15.3.2013</u></a> (R-330Ž Žitel, Р-330Ж Житель ym. häirintälaitteet).</p><p><a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/AHh5kyZu0L0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/AHh5kyZu0L0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>YouTube 26.5.2011</u></a> (R-330Ž Žitel, Р-330Ж Житель).</p><p>Elektronisten häirintälaitteiden tietokonenäyttökuvia on <a href="https://defendingrussia.ru/a/uchebnyj_centr_vojsk_reb_shkola_beskontaktnogo_boja-1904/?fbclid=IwAR3i2yI5E1r0GSpqKdG2yZO-V4FyQ9qxirPJ5UH6bXiIBnXdGBokKSJ3VAI"><u>Защищать Россию</u></a> -sivuilla, jonka juttu liittyy Elektronisen sodankäynnin joukkojen koulutuskeskukseen, kontaktoimattomien taistelujen kouluun (Учебный центр войск РЭБ: школа бесконтактного боя).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten me kaikki hyvin tiedämme, Suomen lennonvarmistus antoi 5.11.2018 ensimmäistä kertaa Suomessa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen mahdollista häiriöstä Lapissa (Yle 9.11.2018).

Varoituksen antoi lennonvarmistuksesta vastaava valtionyhtiö Air Navigation Services Finland (ANS Finland), joka perusti päätöksensä Ylen artikkelin mukaan osaltaan Puolustusvoimilta saatuihin tietoihin.

Puolustusvoimat puolestaan - tavalliseen tapaan - ilmoitti, ettei se kommentoi asiaa vedoten operatiiviseen tietoon. Puolustusvoimien ”se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa” -vakiovastaus toistui tässäkin asiassa.

Norjalaisviranomaiset antoivat GPS-häirintävaroituksen samana päivänä, kun Naton Trident Juncture -suursotaharjoitus alkoi. Puolustusvoimia enemmän ANS Finlandin lennonvarmistusvaroituksen antoon lieneekin vaikuttanut Norjan viranomaistoiminta häirintävaroitusasiassa.

Ylen perjantaina 9.11.2018 julkaisema juttu perustui pitkälti The Barents Observer -lehden juttuun otsikolla ”Pilots warned of jamming in Finnmark” (The Barents Observer 2.11.2018). Vapaasti suomennettuna ”Lentäjiä varoitettiin häirinnästä Finnmarkissa

Kyse on Venäjän harjoittamasta elektronisesta sodankäynnistä, joka on nyt ensi kertaa vaikuttanut Suomessa suomalaisviranomaisten myöntämänä siviilipuolen lentotoimintaan. Venäjän harjoittamasta elektronisesta sodankäynnistä on nyt siis ensi kertaa syntynyt Suomelle sellaista haittaa, joka on edellyttänyt myös viranomaistoimia: viranomaiset ovat joutuneet antamaan lentoliikettä koskevan varoituksen.

On kiistatonta, ettei Venäjä nyt harjoittanut ensi kertaa Suomea vastaan elektronista sodankäyntiä, mutta Suomessa viranomaiset eivät ole saattaneet asiaa aikaisemmin julki toisin kuin Norjassa on saatettu.

Syytän vaikenemisasiassa Suomen Puolustusvoimia.

Puolustusvoimat ei ole julkistanut mitään tietoa - jos Puolustusvoimilla edes onkaan mitään tietoa - Venäjän harjoittamasta Suomeen yltävästä ja jopa Suomeen kohdistuvasta elektronisesta sodankäynnistä. Tietoa ei ole annettu aikaisemminkaan, vaikka Venäjän Suomeen yltävä elektroninen sodankäynti on varmasti vaikuttanut GPS-signaalin tai matkapuhelinten toimintaan siviilipuolella. Aikaisemmista Suomeen kohdistuneista GPS-signaaliongelmista Lapissa on uutisoinut mm. Ilta-Sanomat (IS 13.11.2018).

Puolustusvoimat joko salaa tietoa ilman hyväksyttäviä perusteita tai pahimmassa tapauksessa sillä ei ole kattavaa tietoa Venäjän sähkömagneettisesta häirinnästä Suomen alueella.

Puolustusvoimin vaitonaisuuden perusteella epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Pohjoiset kalottialueet Suomessa ja Norjassa eivät olleet tänä syksynä ensi kertaa Venäjän elektronisen sodankäynnin kohteena. Norjalaisten julkisuuteen saattama edellinen kerta oli syksyn 2017 Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä. Kyseinen venäläissotaharjoitus ulottui Murmanskin alueelle sekä edelleen pohjoisemmaksi Finnmarkin ja Huippuvuorien väliselle merialueelle. 

Norja uutisoi syksyllä 2017 pidetyn Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä tapahtuneista GPS-signaalin häiriöistä samoilla alueilla kuin nyt tänä syksynä. Suomi sen sijaan oli vielä vuosi sitten hiljaa, vaikka häiriöt ovat varmasti yltäneet vastaavasti myös Suomen ulkorajojen sisäpuolelle.

Norja yleisradioyhtiö NRK otsikoi vuosi sitten asian seuraavasti: ”Støy fra Russland slo ut GPS-signaler for norske fly” (NRK 5.10.2017). Vapaasti suomennettuna: ”Venäjän häirintä lopetti GPS-signaalit norjalaisille ilmailulle”.

Olen käsitellyt tarkemmin tuota Venäjän Zapad-harjoitusta pohjoisessa kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle” (US-blogi 15.1.2018). Nato oli ilmaissut Norjalle tyytymättömyyttä ja huolestuneisuutensa siitä, ettei Norjan tiedustelu kyennyt varoittamaan ennalta Venäjän hyökkäyssimuloinnista, joka liittyi Venäjän Zapad 2017 -sotaharjoitusosuuteen arktisella alueella.

Harhauttiko osaltaan myös Venäjän elektronien sodankäynti norjalaisia mahdollistaen Venäjän sotilaallisen yllätyksen?

                                                                                 ****

Venäjän Zapad-sotaharjoituksen ilmoitettu virallinen ajankohta oli 14.9.2017-20.9.2017. Harjoitustoimet pohjoisessa alkoivat jo aikaisemmin.

Lehdistössä olleiden tietojen perusteella Venäjän elektronien sodankäynti viime vuoden syksyn Zapad-harjoituksen yhteydessä oli mittavaa. Oheiset uutisotsikot ja ennen kaikkea niiden päivämäärät kertovat osaltaan Venäjän toimista laajasti Baltian kilven alueella. Kiinnittäkää huomioita tämän luvun päivämäärien kronologiaan verrattuna Zapad-harjoituksen ajankohtaan.

Īsi pirms 'Zapad' Kurzemē parādījušies negaidīti traucējumi mobilo sakaru tīkliem” oli uutisotsikko liettualaisessa Delfi-lehdessä (Delfi 17.9.2017). Konekäännöksenä suomennettuna: ”Hieman ennen ’Zapadia’ Kuurinmaalla matkapuhelinverkoissa on tapahtunut odottamattomia häiriöitä”.

Venäjä häiritsi GPS-signaaleja ja matkapuhelinverkkoja Zapad-harjoituksen aikana, sanovat Norja ja Latvia - Suomen puolustusvoimat: ’Se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa’” (HS 9.10.2017).

Huvudstaben förbjöd ryskt skolfartyg att besöka Åland” (HBL 28.8.2017). Vapaasti suomennettuna: ”Pääesikunta kielsi venäläisen koululaivan vierailun Ahvenanmaalle

Ahvenanmaa kärsi rajun palvelunestohyökkäyksen Zapad-sotaharjoituksen aikana - kohdistuivat myös muihin maihin” (IL 6.10.2017).

Edellä mainituista jutuista löytyy seuraavaa kronologiaa:

Länsi-Latvian matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä useiden tuntien ajan jo 30.8.2017. Latvian yleinen hätänumero 112 lakkasi toimimasta 13.9.2017, - siis päivää ennen Zapad-harjoituksen alkua. Suomen Puolustusvoimien Pääesikunta kielsi venäläisen sotakoulutusalus Kruzenšternin vierailun Ahvenanmaalle. Vierailun oli määrä tapahtua Zapad-sotaharjoituksen ajankohtana 18.-20.9.2017, - siis Zapad-harjoituksen kolmena viimeisenä päivänä.

Norjalaisviranomaiset (Norwegian Communications Authority -virasto, Nkom) totesivat helikopterista käsin tapahtuneilla mittauksilla, että GPS-verkon toimintaa Finnmarkin alueella häirinnyt kohinasignaali tulee idästä ja Venäjältä käsin (NRK 5.10.2017). NRK julkaisi häirinnästä vahvistuksena artikkelissaan kuvan, joka on liitetty tähän blogikirjoitukseen kuvana 1.

Kohinasignaalin ilmansuunta ei ole vaikea siviilivoiminkaan määrittää, kun vaikkapa helikopterilla pyörii ympyrää niin, että signaalisuunta häiriötunnistuksella selviää. NRK:n mukaan GPS-signaalia oli häiritty 7.9.2017 idästä käsin Kirkenesin ja Berlevågin välillä, - siis viikkoa ennen Zapad-harjoituksen virallista alkua, mutta sotaharjoituksen pohjoisessa ollessa jo käynnissä.

Edellä kerrotusti venäläiset onnistuivat ajamaan pahoin alas Latvian mobiiliverkkoa eikä muun muassa Latvian hätäpuhelinnumerot monin paikoin toimineet syyskuun alkupuolella. Latviaiset epäilivät häiriölähteeksi Latvian merirajan tuntumassa pysähdyksissä ollutta Venäjän Itämeren laivaston Serpuhov-korvettia (Серпухов, Проект 21631).

15.9.2017 tapahtunut palvelunestohyökkäys kaatoi ahvenanmaalaisia verkkosivuja sekä häiritsi verkkoliikennettä ja verkon kautta soitettavia IP-puheluita. 15.9.2017 oli Zapad-harjoituksen alkamispäivämäärää seuraava päivä.

                                                                                 ****

Mielenkiintoinen ajatuskulku on, olisiko Ahvenmaalle pyrkineessä venäläisessä koulutuslaiva Kruzenšternissa ollut laitteistoa, jolla olisi voinut harjoittaa elektronista sodankäyntiä. Oliko toinen 6.10.2017 tapahtunut palvelunestohyökkäys ikään kuin kosto ja osoitus, että Venäjä kykenee vaikuttamaan mobiiliverkon toimintaan myös muutoin kuin ilmateitse tapahtuvalla elektronisella häirinnällä.

Venäjä siis harjoitteli pohjoisessa ennen Zapad-harjoituksen alkamisajankohtaa viikolla 36, kun etelässä varsinainen harjoitus alkoi viikon 37 torstaina.

On todennäköistä, että 15.9.2017 elektroninen sodankäynti, joka todettiin Venäjältä Norjaan vaikuttavaksi, on kohdistanut myös Suomen kaikkein pohjoisimpiin osiin. Myös jo 7.9.2017 todettu elektroninen häiriösuihku jostakin Murmanskin alueelta Norjaan Kirkenesin ja Berlevågin välille on todennäköisesti leikannut myös Suomea.

Only three days later, around 7 September, Norwegian pilots started reporting anomalies and loss of GPS signals in the county of Finnmark, bordering Russia.

Further investigation from Norwegian authorities revelead that the signals were intentionally jammed, and only targeted signals from the US NAVSTAR GPS network. The jamming was traced back to Russia.” (AldriMer.no 18.10.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Vain kolme päivää myöhemmin syyskuun 7. päivän tienoilla norjalaislentäjät alkoivat raportoida poikkeamista ja hävinneistä GPS-signaaleista Venäjän rajaan liittyvällä Finnmarkin alueella.

Norjan viranomaisten lisätutkimukset paljastivat, että signaalit olivat tahallisia häiriösignaaleja, jotka olivat kohdistettuja vain Yhdysvaltain Navastar-GPS-verkkoon. Häiriösignaalit oli jäljitetty Venäjälle.”

Kolme päivää aikaisemmin 4.9.2017 Venäjä oli suorittanut Pohjoisen laivaston harjoitustoimia.

Venäjä oli siis hyvin aktiivinen häiriösignaalitoiminnassa koko Baltian kilven alueella 13.9.-15.9.2017, kun Zapad-harjoitus alkoi 14.9.2017. Pohjoisessa Venäjän häiriötoiminta alkoi jo viikkoa aikaisemmin 7.9.2017, koska myös harjoitustoimet alkoivat tuolla alueella aikaisemmin.

Norjasta julkistettuina tietoina Venäjä on siis varmuudella kohdistanut Suomen alueelle sähkömagneettisesta häirintää ainakin pohjoisimmalla kalottialueella jo syksyllä 2017.

Venäjä on varmasti häirinnyt muuallakin Suomen aluetta. Jos häirintä ei kuitenkaan ole tuottanut ongelmia siviilipuolelle, suomalaisviranomaiset eivät ole julkaisseet tietoja, jos heillä tietoa edes on ollut.

Jos esimerkiksi GPS-paikannus ei jossakin toimi normaalisti, kyse on suurella todennäköisyydellä sähkömagneettisesta häirinnästä. Sosiaalimediasta on saanut lukea kansalaisten viestejä näistä hetkittäisistä ongelmista Venäjän pitämien sotaharjoitusten yhteydessä.

Viime syksyisen Zapad-harjoituksen perusteella, Suomen Puolustusvoimien ”se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa” -toteamus tarkoittaa sitä, että Suomen Puolustusvoimat ei havaitse mitään ja on pihalla kuin lumiukko Venäjän Suomenkin alueelle kohdistuneista elektronisista sotatoimista.

Norja toimi jo vuonna 2017 toisin, mutta Norja onkin Nato-maa ja Suomi ei.

                                                                                 ****

Avaintermi sähkömagneettisten häirintäasioiden käsittelyssä on elektroninen sodankäynti, suomalaisena lyhenteenä ELSO, englannin kielellä electronic warfare, lyhenteenä EW ja venäjän kielellä радиоэлектронная борьба, lyhenteenä РЭБ. Venäläisissä elektronisen sodankäynnin välineistön nimissä on paljon РЭБ-tunnuksia osana nimeä. РЭБ-lyhenteitä käytetään myös elektronista sodankäyntiä suorittavien joukkojen sotilasyksikkötunnuksissa.

Радиоэлектронная борьба -sanayhdistelmän tarkka käännös venäjän kielestä on radioelektroninen sodankäynti.

Elektronisessa sodankäynnissä kyse sähkömagneettisesta tavasta käydä sotaa. Kyse on nimenoman sotatoimista, kun maahan tunkeudutaan haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Kyse on pitkälti radioaalloista tai radiosignaaleista, jota nimitystä pääministerimme käytti pääministerin haastattelutunnilla 11.11.2018 (Yle Areena 11.11.2018).

Venäjä aloitti sotilaallisen varustautumisen elektroniseen sodankäyntiin kymmenen vuotta sitten vuonna 2008. Venäjä aloitti tuolloin myös muun armeijauudistuksensa.

Vuonna 2009 Venäjä perusti Rostehin (Ростех) alaisuuteen elektronisen sodankäynnin järjestelmien valmistamiseen keskittyvän yrityksen nimeltään Russia’s Radio-Electronic Technologies Group, lyhenteenä latinalaisin aakkosin KRET ja kyrillisin aakkosin КРЭТ. KRET:n omat sivut eivät ole toiminnassa (КРЭТ), mutta Rostehin kautta saa yrityksestä jotain tietoa (Ростех/КРЭТ).

Venäjän elektronisen sodankäynnin kyvykkyys on tänä päivänä korkeatasoista. Tuo kyvykkyys on syytä Suomessakin ottaa vakavasti. Joillakin tekniikka-alueilla kyvykkyys saattaa mennä jopa Yhdysvaltojen edelle.

Myös Yhdysvallat on joutunut Venäjän vakavan elektronisen häirintäiskun kohteeksi. Yhdysvaltain USS Donald Cook -ohjushävittäjä joutui Mustallamerellä Venäjän elektronisen häirintäiskun kohteeksi päivämäärällä 13.4.2014.

Venäjä suoritti häirintäiskun Hibiny L-175V (Хибины Л-175В) häirintälaitteistoilla, jotka on asennettu Suhoi Su-34 -hävittäjiin siipien päihin. Venäjän häirintähyökkäyksessä USS Donald Cookin AEGIS-järjestelmälle kävi nolosti. Järjestelmän tutkat, ohjauspiirit, tiedonsiirron järjestelmät jne. menivät mykiksi ja näyttöruudut pimenivät. Alus oli AEGIS-järjestelmän osalta puolustuskyvytön ja Suhoi Su-24 -hävittäjät tekivät vääntääkseen puukkoa yhdysvaltaisohjushävittäjälle tehdyssä haavassa 12 ohilentoa yli aluksen.

Tapaus osaltaan osoitti monimutkaisten radioelektronisten järjestelmien haavoittavuuden. Tapahtumasta on varmasti otettu Yhdysvalloissa opiksi ja asia on varmasti jo korjattu. Käsittelin tuota tapausta aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla ”Cook-ohjushävittäjä ja venäläis-Suhoit ovat olleet törmäyskurssilla jo kahdesti” (US-blogi 14.4.2016).

Edellä mainitun The Barents Observerin 2.11.2018 julkaiseman artikkelin sekä myös Ylen 9.11.2018 julkaiseman artikkelin pohjalta on noussut esiin yksi venäläinen elektronisen sodankäynnin keskeinen järjestelmä, joka on suomalaiselta nimeltään R-330Ž Žitel, englantilaiselta nimeltään R-330Zh Zhitel ja venäläiseltä nimeltään Р-330Ж Житель (Russian Arms Forum, Р-330Ж Житель, Wikipedia, Р-330Ж «Житель). Kyse on häirintälähettimestä, ”jammerista”, englannin kielellä jammer.

R-330Ž Žitel -häirintäjärjestelmää ei valmista KRET, vaan PROTEK (АО НВП ПРОТЕК), jonka kotisivut eivät ole toiminnassa vastaavasti kuten eivät myöskään KRET:llä. Kyseisten yritysten kotisivujen pitkäkestoinen ”uudistaminen” (”сайт на реконструкции”) ei liene sattumaa.

R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä on osa laajempaa elektronisen sodankäynnin laitekokonaisuutta. Tuo laajempi kokonaisuus on nimeltään R-330M1P Diabazol, Р-330М1П Диабазол (Russian Arms Forum, Р-330М1П Диабазол).

Venäjän armeijan käyttämistä häirintälaitteista ja niiden järjestelmistä on saatavissa melko hyvin yksityiskohtaistakin tietoa. En lähde tässä blogikirjoituksessa avaamaan teknisiä yksityiskohtia, koska minulla ei ole alan insinööriosaamista. Olen kuitenkin liittänyt blogikirjoituksen viimeiseen lukuun nettisivuja niille sähkömagneettista säteilyteknologiaa syvällisemmin harrastaville, joita asia kiinnostaa.

Sen sijaan meille alaa syvällisemmin tuntemattomille on syytä selventää esimerkkinä, mihin ja miten R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmää Venäjä käyttää. Tuo esimerkki on myöhemmin tässä blogikirjoituksessa ja koskee Venäjän elektronista sotatoimintaa Itä-Ukrainassa. Käsittelen tässä blogikirjoituksessa siis vain tuota järjestelmää enkä muita Venäjän käyttämiä häirintäjärjestelmiä.

R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä kykenee havaitsemaan ja paikantamaan häirittävien kohteiden radiosignaalitaajuudet ja koordinaatit sekä seuraamaan niiden liikkeitä. Häirintälähetinjärjestelmä käsittää yleensä kaksi erillistä yksikköä kyeten eliminoimaan kaiken navigoinnin ja ilmateitse tapahtuvan viestinnän aina 800-1 000 neliökilometrin toiminta-alueella. Yhden yksikön toiminta-alue on siis laajimmillaan 400-500 neliökilometriä. R-330Ž Žitel-järjestelmää voidaan käyttää myös ilma-aluksissa, jolloin toimintasäde on vähintään 50 kilometriä.

R-330Ž Žitel kykenee toimimaan sekä armeijan että siviilitoiminnan käyttämillä taajuuksilla. Häirintä onnistuu mm. Inmarsat- ja Iridium-satelliittiviestintäjärjestelmiin, Navstar-satelliittipaikannusjärjestelmän GPS-signaaleihin ja GSM-900/1800-matkapuhelinjärjestelmien tukiasemasignaaleihin sekä päätelaitteisiin. Häiriömuodostustoiminnan käyttötaajuusalue ulottuu aina 1 900 MHz:iin saakka.

Venäjä on myös varmistanut, miten sotatilanteessa häirintälähetinjärjestelmä kyetään pitämään vastapuolen ulottumissa eikä ole esimerkiksi ohjuksella tuhottavissa, jos ohjuksen kulku kohteeseen edellyttää sähköistä navigointia. En lähde tuota varmistusprosessia tässä avaamaan, mutta sen löytyy tähän kirjoitukseen kirjatuilta linkkisivuilta.

                                                                                 ****

Venäjän armeijassa on erilliset elektronisen sodankäynnin joukot (Войска радиоэлектронной борьбы Российской Федерации).

Noihin joukkoihin kuuluu yhteensä 18 erillistä sotilasyksikköä ja ne ovat pääsääntöisesti erillisiä (отдельный). Erillisyys tarkoittaa, että yksiköillä on itsenäinen sisäinen valvonta ja hallinto. Esimerkiksi erilliset pataljoonat (отдельный батальон) eivät kuulu hallinnollisesti mihinkään rykmenttiin. Armeija käyttää näitä yksiköitä laaja-alaisesti muiden yksikköjen kanssa asetuissa sotilastehtävissä.

Seitsemäntoista noista kahdeksastatoista sotilasyksiköstä ovat в/ч 03128, в/ч 60134, в/ч 20918, в/ч 10604, в/ч 09643, в/ч 71615, в/ч 64055, в/ч 11666, в/ч 41158, в/ч 62829, в/ч 54916, в/ч 03047, в/ч 32713, в/ч 03051, в/ч 16417 ja в/ч 81261 sekä в/ч 61460. В/ч-lyhenne (войсковая часть) on siis sotilasyksikkö.

В/ч 61460 -sotilasyksikkö on 1084. elektronisen sodankäynnin joukkojen interspesifinen keskus koulutus- ja taitelutoimintaan ja siis koulutusyksikkö (1084-й Межвидовой центр подготовки и боевого применения войск РЭБ) eikä sotatoimia suorittava yksikkö.

Kahdeksastoista sotilasyksikkö on 1382. integroitu tekninen valvontakeskus (1382-й центр комплексного технического контроля), eikä sillä ole в/ч-koodia.

Suomen lähellä Baltian kilven alueella ovat seuraavat elektronisen sodankäynnin sotilasyksiköt:

186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus (186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134), joka sijaitsee Severomorskissa (Североморск) Murmanskin alueella. 841. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus (841-й отдельный центр РЭБ, в/ч 09643), joka sijaitsee Jantarnissa (Янтарный) Kaliningradin alueella. 49. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (49-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 54916) ja N:s erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (Н-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 81261), jotka sijaitsevat Ostovissa (Остров, Остров-3) Pihkovan alueella Pietarin ja Pihkovan eteläpuolella. 142. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (142-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 03047) sijaitsee Kaliningradissa ja 328. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (328-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 03051) sijaitsee Kronstadissa Leningradin alueella Pietarin edustalla.

Toinen järjestysnumerolla merkitsemätön (Н-й) erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (Н-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 32713) sijaitsee Karjalankannaksella Leningradin alueella Raavskin (Песочный) kylässä. Tuo pataljoona on Suomea lähellä olevin.

                                                                                 ****

Keskitytään Venäjän harjoittamassa elektronisessa sodankäynnissä esimerkkinä Murmanskin alueeseen. Venäjä on siis käynyt Murmanskin alueelta käsin elektronista sotaa Norjaa ja Suomea vastaan syvimmän rauhan aikana. Kyse on nimenomaan sotatoimista, koska ne liittyvät sotaharjoitustapahtumiin, jotka eivät ole pysyneet Venäjän omalla alueella tai kansainvälisellä alueella. Suomen ja Norjan alueille on siis tunkeuduttu.

Venäjän elektronisen sodankäynnin perustana ovat maa-, meri- ja ilmavoimien yksiköt sekä erilliset elektronisen sodankäynnin yksiköt, jota on integroitu keskenään toiminnoiltaan ja laitteistoltaan. Avainsana on yhteistoiminta asetettuun sotilaalliseen päämäärään pääsemiseksi.

Venäläislähteiden sekä myös läntisten lähteiden ja havaintojen mukaan Murmanskin alueella sähkömagneettista häirintää on suorittanut ja suorittaa 200. erillinen motorisoitu kivääriprikaati (200-я отдельная мотострелковая бригада, в/ч 08275). Tuo pohjoisen laivaston piiriin kuuluva prikaati sijaitsee lähellä Petsamoa vain noin 10 kilometrin päässä Norjan rajasta. Prikaati on toiminut myös Itä-Ukrainassa Donbassin alueella (Livejournal 31.12.2015). Tähän prikaatiin liittyvät edellä mainitut R-330Ž Žitel -häirintälaitteistot.

Prikaati kuuluu myös Venäjän aktisiin joukkoihin (ОСК Север).

Venäjällä on Murmanskin alueella myös toinen erityisen mainitsemisen arvoinen elektroninen häirintäjärjestelmä. Tuo järjestelmä on Murmansk-BN-järjestelmä (Мурманск-БН), joka aloitti toimintansa Murmanskin alueella vuonna 2016. Asiasta kirjoitti tuolloin mm. Venäjän armeijan Tähti-julkaisu (Звезда 18.10.2016) ja Sotilaskatsaus-julkaisu (Военное обозрение 1.4.2016).

Murmansk-BN-järjestelmässä kyse on massiivisesta häirintäjärjestelmästä, jota kuljettaa seitsemän rekkaa ja johon liittyy neljä 32 metriä korkeaa teleskooppimastoa kuvan 2 mukaisesti. Venäläislähteiden mukaan tämä laajakaistainen liikuteltava elektroninen sodankäyntijärjestelmä pystyy synnyttämään sähkömagneettisia häiriöitä jopa 5 000 kilometrin etäisyydelle. Venäjä on saanut toisen vastaavan järjestelmän Krimin niemimaalle keväällä 2017 (НПО Завод Волна).

Venäjän ajatus tällä järjestelmätyypillä on estää ennen kaikkea Naton ja Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän toimintaa pitkälle koko Euroopassa. Venäjä katsoo, että näillä kahdella järjestelmällä Murmankin ja Krimin alueella häirintäaluekattavuus länsirajalla on riittävä. Venäjän mukaan Murmansk-BN-järjestelmällä se kykenee häiritsemään myös läntisten ydinasevoimien valvontajärjestelmiä.

Murmansk-BN-järjestelmät rakennetaan Pietarissa KRET:n alaisessa NPO Aaltotehdas -yrityksessä (НПО Завод Волна).

Murmansk-BN-järjestelmää käyttää edellisessä luvussa mainittu Murmanskin alueen Severomorskissa majapaikkaa pitävä 841. erillinen elektroninen sodankäynnin keskus. Tämän kirjoituksen viimeisessä luvussa on YouTube-linkki uutiseen (Youtube 19.11.2015), joka kertoo tuosta järjestelmästä Muurmanskin alueella.

Seuraavassa luvussa on esitetty Venäjän harjoittamaa elektronista sodankäyntiä Itä-Ukrainassa samanlaisella R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmällä, jolla norjalaislähteiden perusteella Venäjä on häirinnyt myös Suomea ja Norjaa Murmanskin alueelta käsin.

Lapissa nyt todetussa GPS-häirinnässä ei ole kyse Murmansk-BN-järjestelmästä vaan R-330Ž Žitel -järjestelmästä.

Itä-Ukrainassa järjestelmää on käyttänyt 18. erillinen motorisoitu kivääriprikaati (18-й отдельной мотострелковой бригады, 18 ОМСБр, в/ч 27777), jonka kotipaikka on Kalinovskaja (Калиновская) Tšetšenian tasavallassa. Itä-Ukrainaa lähin elektronisen sodankäynnin sotilasyksikkö on Kurskissa, jonne on sijoitettu 16. erillinen elektronisen sodankäynnin prikaati (16-я отдельная бригада РЭБ, в/ч 64055).

Lisäksi Venäjä on sijoittanut Rostov-on-Doniin 2140. psykologisten operaatioiden ryhmän (2140-я группа информационно-психологических операций, 2140-я группа ИПсО ЮВО, в/ч 03128), mutta tuolla ryhmällä tiettävästi ole R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmää. Sen sijaan Kurskissa on täysin varmasti 330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä tai useampia erillisiä järjestelmiä, joita Venäjä todennäköisesti edelleenkin käyttää Itä-Ukrainassa.

                                                                                 ****

Palataan R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmään, joka siis norjalaislähteiden mukaan aiheutti mm. GPS-signaalihäiriöt Trident Juncture -sotaharjoituksen yhteydessä. Englanninkielinen termi on automated jamming station (AJS), jonka voisi kääntää automaattinen häirintäasema, mutta käytän tässä kirjoituksessa häirintälähetin- tai häirintälähetinjärjestelmä-määritteitä. Nuo määritteet ovat oma keksintöni, ja niiden käyttö minulla jäänee tähän kirjoitukseen.

InformNapalm on ukrainalainen tutkiva nettisivusto, jonka aihepiirejä ovat Venäjän Krimin niemimaan miehitys ja Venäjän käymä sota Itä-Ukrainassa (InformNapalm-kotisivut).

Ukrainaisten sotilasasiantuntijoiden kirjoitukset kyseisellä sivustolla ovat korkeatasoisia ja niiden eteen on tehty paljon tutkimustyötä. InformNapalm on ikään kuin ukrainalainen versio brittiläisestä Bellingcat-sivustosta (Bellingcat-kotisivut) tai venäläisestä The Insider -sivustosta (Insider-kotisivut). Tutkivaa journalismia siis, joka usein liittyy Venäjään.

Tässä luvussa olevat tiedot perustuvat InformNapalm-sivuston kirjoitukseen otsikolla ”It is official, Russian army deployed R-330Zh jammer in the battle of Debaltseve” päivämäärällä 23.4.2016. Vapaasti suomennettuna: ”Nyt on todistettu, että Venäjän asevoimat toimittivat R-330Ž-häirintälähetinjärjestelmän Debaltseven taisteluun”. Kirjoitus löytyy sivustolta seitsemän muun kielen ohella myös englannin kielellä (InformNapalm 23.4.2016).

Osoitan tuolla edellä mainitulla InformNapalm-artikkelin lainauksella tässä luvussa, miten Venäjä käyttää elektronista sodankäyntiä hyväkseen tavallisilla konventionaalisilla aseilla suoritetuissa sotatoimissa ja mitä häirintälaitteistoa sillä on käytössä. Tämän blogikirjoituksen kuvat 3 ja 4, joiden lähde on em.  InformNapalm-kirjoitus, kertovat paljon sähkömagneettisen säteilyn ammattilaisille. Kyse on Debaltseven taistelusta Horlivkan itäpuolella tammikuussa 2015, jonka Ukraina hävisi Venäjälle.

Kuvat 3 ja 4 ovat harvinaisia ja ne on saatu erikoisella tavalla. Trinity-ryhmän hakkerit onnistuivat tunkeutumaan venäläisen sotilaan puhelimeen ja he saivat oheiset kuvat, jotka venäläissotilas oli ottanut älypuhelimellaan R-330Ž-häirintälähetinjärjestelmän tietokonenäytöltä. Kuvassa 4 näkyy näyttöruudusta heijastuva kattovalaisin, joka on sen ajoneuvon sisävalo, josta häiriölähetystoimintaa suoritetaan.

Kuvat 3 ja 4 on otettu 24. tammikuuta 2015 klo 19:49 ja 19:51 Lenovo A516-älypuhelimella. Venäläissotilas on siis kuvannut ”vihmeryyttään” älypuhelimellaan tietokonenäyttöä ja sijoittanut kuvat pilveen. Tuo toimintatapa ei sinänsä ole harvinaista venäläissotilailla. Sotilaiden ottamat vakokuvat ja etenkin niiden levittäminen sosiaalisessa mediassa ovat hyvä ja arvokas tietolähde Venäjän sotilasasioista kiinnostuneille.

R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmän sijainti talvella 2015 oli Horlivkassa (Хорливка) karttapisteessä 48°18'35.7"N 38°07'06.3"E, 48.309915, 38.118423 (Google-map-1). Karttapiste sijaitsee Horlivkan paloaseman nro 28 pihalla. Edellä mainittu karttapiste on kuvassa 3 esitetty häiriösignaalien lähtöpiste. Siis piste, jonne kaikki säteittäiset mustat viivat päättyvät.

Kuvassa 3 on oikeassa yläkulmassa АСП Р-330Ж merkintä (ASP R-330Ž), joka on siis häirintälaitteiston merkki. Автономная АСП puolestaan tarkoittaa itsenäistä automaattista häirintäasemaa. АСП (Автоматизированная Станция Помех) tarkoittaa englannin kielellä automated jamming station (AJS).

Samasta pisteestä (karttapiste 48°18'35.7"N 38°07'06.3"E) säteittäisesti lähtevät mustat viivat kuvaavat häiriösignaaleja ja punainen viiva kuvaa häiriösignaalien pääsuuntaa, joka on lähetyspisteestä koilliseen. Kuvassa punainen kaareva viiva on sama kuin kuvassa 5 kuvien paikantamiseksi maastossa. Kuvassa 5 vaaleanpunaiseksi värjätty alue on Venäjän armeijan ja Ukrainan armeijan välinen rintamalinja Debaltseven taisteluihin liittyen Ukrainan ollessa vaaleanpunaisen alueen pohjoispuolella.

Kuva 4 on näyttöruudulla kuvan 3 päällä oleva toinen näyttöikkuna. Ammattilaiselle kyllä selviää näytön informaatiosta monia häiriösignaalien lähettämiseen liittyviä asioita, varsinkin jos osaa vähänkin venäjää tai jos osaa edes syöttää kuvassa näkyvät venäjänkieliset sanat konekääntäjään.

Kuvan 4 yläreunassa merkintä 115.174-175.589 кГц osoittaa alueen radiotaajuuskartoituksen tuloksia 115,174-175,589 MHz:n (115 174-175 589 kHz:n) taajuudella. Kyrillinen кГц on siis kHz. Hertsiluvut ovat myös kuvan vaaka-asteikolla ja punainen pystyviiva on 138 ja 139 MHz:n välissä. Asteikolla esimerkiksi luku 120000.000 on 120 MHz.

Pystyasteikolla on näytölle haetun tilanteen lähetyskulma suhteessa häirintälaitteiston sijaintipisteeseen, joka on myös mahdollinen häiriösignaalin lähetyskulma-alue. Sijaintipiste tässä tapauksessa on siis karttapiste 48°18'35.7"N 38°07'06.3"E. Täysi ympyrä on 360 astetta (atsimuuttia). Punaisia viivoja voi siirtää hiirellä, mikä on nähtävissä blogikirjoituksen viimeisessä luvussa olevasta YouTube-linkistä (Youtube 15.3.2013).

Kuvausajankohtana (24.1.2015 klo 19:49:38) punainen vaakaviiva on 150- ja 180-astelukujen välissä. 115 174-175 589 kHz:n leikkaus näkyy alemmassa kuvassa, jossa vertikaaliasteikko dB-asteikko (дБ). Ylemmässä kuvassa vihreät pisteet ovat häirintäkohteina aktiivisia (esim. GPS-signaalia käyttäviä laitteita tai vaikkapa matkapuhelimia) valitulla radiotaajuusvälillä, punaiset pisteet ovat poissa käytöstä.

Vastapuolen - siis Ukrainan armeijan - lukitut (häirityt) radiosignaalia käyttävät laitteet ovat pääosaltaan 150-175 MHz:n alueella (vihreät pisteet kyseisten hertsilukujen välisellä taajuusalueella). Esimerkiksi Ukrainan armeijan BaoFeng UV-5R -radiopuhelimet toimivat 136-174 MHz:n taajuusalueella, mitkä ovat voineet olla häiriökohteita.

Suomessakin on varauduttava vaihtoehtoon, että Venäjä kykenee häiritsemään radioliikennettä aina jopa 1 900 MHz:n taajuuteen saakka. Sillä ei ole merkitystä, onko liikenne kryptattua vai ei. Sodankäynti ei saa estyä, vaikka radioliikennettä blokattaisiin.

Venäjä on siis todistettavasti käyttänyt Itä-Ukrainassa sotatoimissaan R-330Ž Žitel -häirintälähettimiä elektroniseen sodankäyntiin.

InformNapalm on jo aiemmin raportoinut venäisten elektroniseen sodankäyntiin liittyviä laitteita kuljettavien ajoneuvojen saapumisesta Itä-Ukrainaan.

Sivuston mukaan 24.6.2014 maahan saapui neljän ajoneuvon saattue, johon kuulivat R-330Ž Žitel -häirintälähetinyksikkö, kannettava pienikokoinen monitoiminen radiovalvonta-, suuntaus- ja tukijärjestelmä RP-377LA Lorandit (РП-377ЛА Лорандит) ja RB-531B Infauna (РБ-531Б Инфауна), joka on häiriölähetinyksikkö etenkin ilma-aluksien häirintään liittyvä häiriölähetin panssaroidulle BTR-80-kuljetusalustalle (БТР-80) rakennettuna. Neljäs ajoneuvo saattueessa oli Konsol (Контрольно-ремонтная станция Консоль) laitetarkastuksiin ja -korjauksiin liittyen (InformNapalm 21.4.2016).

Kuva 6 on puolestaan otettu keväällä 2016 dronella Donetskin koillispuolelta Makijivkan alueelta. Kuvassa on R-330Ž Žitel -järjestelmäyksikön kulkuneuvot, joita on aina vähintään kaksi kappaletta: erillinen antennikulkuneuvo ja erillinen kulkuneuvo, josta suoritetaan varsinainen häiriölähetystoiminta. Kuvat 3 ja 4 on siis otettu kyseisenlaisesta häiriölähetystoimintaa suorittavasta kulkuneuvosta.

Edelleen InformNapalmin mukaan Venäjällä oli vielä vuonna 2017 Zemljajojen kylässä (Земляное) 330Ž Žitel -häirintälähetin noin seitsemän kilometrin päässä rintamalinjasta Luhanskin luoteispuolella (InformNapalm 14.11.2017).

Venäjällä on ollut Itä-Ukrainassa erillisiä lähetinyksikköjä enemmän kuin yksi, mihin viittaavat edellä kirjoitettu huomioiden sekä eri ajankohdat että eri yksikkösijainnit.

R-330Ž Žitel -häirintäjärjestelmä on siis Venäjälle tärkeä elektronisen sodankäynnin järjestelmä, kun kyseessä on tavanomainen perinteisillä konventionaalisilla järjestelmillä käytävä sota. Järjestelmien toimivuus on nyt testattu Itä-Ukrainassa.

Niin Suomen, Norjan kuin Ukrainankin on kyettävä eliminoimaan tuonkin järjestelmän toiminta omilla elektronisen sodankäynnin kyvyillä. Näillä mailla on oltava hyvä kyvykkyys.

Itseasiassa on jo nyt toteen näytetty, että Venäjä käyttää ahkerasti elektronista sodankäyntiä etenkin Murmanskin ja Krimin alueisiin liittyen, mutta myös Kaliningradin alueeseen liittyen. Näiden alueiden ympärysmailla tulee todellakin olla hyvä kyvykkyys elektroniseen sodankäyntiin.

                                                                                 ****

Suomen Puolustusvoimilla on vuonna 2007 perustettu elektronisen sodankäynnin keskus (ELSOK), joka kuuluu Riihimäen Viestirykmenttiin. Kyse on vahvuudeltaan ja kalustoltaan varsin vaatimattomasta yksiköstä. Tiettävästi keskuksen vahvuus on noin puolentoista sataa henkilöä, joista vieläpä puolet on varusmiehiä. Puolustusvoimien elektronisen sodankäynnin keskuksen vahvuus on siis yksi pieni pataljoona, johon kuuluu kaksi ELSO-komppaniaa sekä joitain tutkimus- ja kehitysyksikköjä.

Viestirykmentti toimii Riihimäen varuskunnassa, jonne on sijoitettu myös Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto.

Millainen on Suomen elektroninen sodankäyntikyky? Mikä on Suomen kyvykkyys esimerkiksi elektroniseen viestihäirintään ja millainen on Suomen elektroninen ja sähkömagneettinen häirintälaitteisto laadultaan ja määrältään? Onko meillä kyvykkyyttä torjua Venäjän elektronista sodankäyntiä ja sen uhkaa?

Puolustusvoimien on syytä avautua Suomen kyvykkyydestä elektroniseen sodankäyntiin Venäjää vastaan. Onko se kunnossa vai eikö ole. Kyvykkyyden laadun toteamisella ei ole mitään tekemistä operatiivisen toiminnan kanssa ja siihen Puolustusvoimien ei tule jatkossa kerta toisensa jälkeen vedota.

Puolustusvoimat kyllä kertoo ilma-alusten rajaloukkaukset, koska ne kaikki on helppo todeta ja siten torjua hävittäjillä. Puolustusvoimain määritteellä myös ilma-alusten rajaloukkausten torjunta on operatiivista toimintaa, mutta kuitenkin ne kerrotaan julkisuuteen toisin kuin mahdollinen sähkömagneettisilla häirinnällä Suomen ilmatilassa tehtävät loukkaukset.

Miksi näin? Siksi, koska Puolustusvoimat ei tiedä varmasti, milloin Venäjä loukkaa Suomen ilmatilaa sähkömagneettisella häirinnällä.

Pääministeri Juha Sipilä kertoi viime sunnuntain pääministerin haastattelutunnilla, että selvitys on tekeillä, kuka ja mikä taho aiheutti Lapin GPS-toiminnan ongelmat ja häiriöt. Venäjä on jo kiistänyt osallisuutensa presidentin hallinnon tiedottaja Dmitri Peskovin suulla (esim. IL 12.11.2018Yle. 12.11.2018IS 12.11.2018  ja HS 12.11.2018). Peskovin sanat on aukottomasti helppo osoittaa vääriksi, jos vain Suomen Puolustusvoimat on ollut tehtäviensä tasalla.

Norjan puolustusministeriö on nyt julkaisut oman selvityksensä tuloksia ja kertonut, että lokakuun 16. päivän ja marraskuun 7. päivän välisenä aikana tapahtunut GPS-häirintä on ollut peräisin Kuolan niemimaalta Venäjältä (esim. The Barents Observer 13.11.2018, Yle 13.11.2018, IS 13.11.2018 ja HS 13.11.2018).

Suomi ei siis toistaiseksi ole ehtinyt selvityksessään Norjan vauhtiin. Selvitys perustuu molemmissa maissa Puolustusvoimien tietoon. Suomen selvitys ei ole enää autuaaksi tekevä, jos se kertoo vain saman kuin mitä Norjan puolustusministeriö on jo kertonut. On kerrottava enemmän.

Selvityksessä on syytä kertoa tarkasti, mistä karttapisteestä Kuolan niemimaalla häirintä on tapahtunut ja kenties millaisella häirintälaitteella. Selvityksen laatu kertoo meille, mikä on Suomen kyvykkyys ylipäätään elektroniseen sodankäyntiin, mikäli kyvykkyyttä on. Kun Venäjä kykenee selvittämään kyseisenlaiset signaalilähetyskohta-asiat, on Suomenkin kyettävä.

                                                                                 ****

Olen kerännyt tähän viimeiseen lukuun joitakin Venäjän elektronisia häirintäjärjestelmiä tai häirintäjärjestelmiin liittyviä osajärjestelmiä. Linkit ovat julkisessa tiedossa ja niistä löytyy siviilille kohtuullisessa määrin julkista teknistä tietoa kyseisistä järjestelmistä. Joistakin jo pitempään käytössä olleista järjestelmistä löytyy jopa hyvin tietoa. Vaikka ei osaisi venäjän kieltä, konekäännöksellä pääsee jo hieman jyvälle.

Olen liittänyt myös muutamia muita sellaisia nettisivulinkkejä, joita olen käyttänyt tämän kirjoituksen valmistelussa ja joihin liittyy sellaisia tietokoneruutunäyttöjä, joiden avulla saa käsitystä elektronisten häirintäjärjestelmien toiminnasta.

Oheisessa luettelossa häirintäjärjestelmälaitteiden nimet ovat suomen, englannin ja suluissa venäjän kielellä tuossa järjestyksessä.

R-330Ž Žitel, R-330ZH Zhitel (Р-330Ж Житель): Военное обозрение 26.7.2016, Военное обозрение 1.11.2017, Russian Arms Forum 27.3.2009Start.bg, Отвага 21.8.2018 ja А. В. Карпенко (Bastion-Karpenko).

RP-377LA Lorandit, RP-377LA Lorandit (РП-377ЛА Лорандит): Новости ВПК, Russian Arms Forum 29.4.2009 ja Военный Информатор 11.4.2014.

RB-531B Infauna, RB-531B Infauna (РБ-531Б Инфауна): Military Russia 16.1.2012, огнестрельного оружия России, Военмех ja Невский (Nevski-bastion)

A-100 Premer, A-100 Premer, (А-100 Премьер): Military Russia 5.9.2011.

Hibiny L-175V, Khibiny L-175V (Хибины Л-175В): Military Russia 27.4.2014 ja Военное обозрение 31.10.2017.

Zaslon-REB, Zaslon-REB (Комплекс Заслон-РЭБ): Военное обозрение 19.4.2017 ja Военное обозрение 26.4.2017.

Leer 2 sekä RB-341V Leer-3, Leer 2 and RB-341V Leer-3 (Леер-2 sekä РБ-341В Леер-3): Новости ВПК, Звезда 16.5.2017, Военное обозрение 21.2.2018, А. В. Карпенко (Bastion-Karpenko) ja Википедия

Murmansk-BN, Murmansk-BN (Мурманск-БН): Звезда 18.10.2016, Livejournal 27.10.2016, Defence-Blog 13.3.2017 ja Signal AFCEA 1.11.2017

14TS875 Perunit-V, 14TS875 Perunit-V (14Ц875 Перунит-В): Russian Arms Forum 27.8.2017.

R-330M1P Diabazol, R-330M1P Diabazol (Р-330М1П Диабазол): Russian Arms Forum 28.1.2011.

RB-636 AM2 Svet-KU, RB-636 AM2 Svet-KU (РБ-636АМ2 Свет-КУ): Военное обозрение 19.10.2015 ja Military Russia 3.5.2014.

Komentoajoneuvo R-149AKŠ -1, Command vehicle R-149AKSH-1 (Командно-штабная машина Р-149АКШ-1): Russian Arms Forum 12.1.2017, Bastion-ORK ja АО Электроавтоматика.

Aiheeseen liittyviä uutispätkiä (YouTube):

YouTube 8.12.2015 (Murmansk-BN, Мурманск-БН ja 186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus, 186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134).

YouTube 19.11.2015 (Murmansk-BN, Мурманск-БН ja 186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus, 186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134).

YouTube 15.3.2013 (R-330Ž Žitel, Р-330Ж Житель ym. häirintälaitteet).

YouTube 26.5.2011 (R-330Ž Žitel, Р-330Ж Житель).

Elektronisten häirintälaitteiden tietokonenäyttökuvia on Защищать Россию -sivuilla, jonka juttu liittyy Elektronisen sodankäynnin joukkojen koulutuskeskukseen, kontaktoimattomien taistelujen kouluun (Учебный центр войск РЭБ: школа бесконтактного боя).

]]>
30 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264202-mika-on-suomen-puolustuskyky-venajan-elektronista-sodankayntia-vastaan#comments Alueloukkaukset Nato Trident Juncture 2018 Turpo Venäjän uhka Suomelle Thu, 15 Nov 2018 08:04:46 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264202-mika-on-suomen-puolustuskyky-venajan-elektronista-sodankayntia-vastaan
NATO-harjoituksen GPS-häirinnästä Norjalaisten näkemyksiä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264043-nato-harjoituksen-gps-hairinnasta-norjalaisten-nakemyksia <p><em><strong>NATO-harjoituksen GPS-häirinnästä Norjalaisten näkemyksiä</strong></em></p><p>*</p><p><strong>Suomalaiset poliitikot</strong> ovat ottaneet ehkäpä poikkeuksellisen tiukasti kantaa NATO-harjoituksen GPS-häirintään.&nbsp; Viimeksi pääministeri Sipilä sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla.&nbsp; Sitä ennen puolustusministeri Niinistö ja vanhankaartin puolesta Vanhanen ja Kanerva.</p><p>&nbsp;</p><p>Pääministeriltä kysyttiin, onko NATOlla asiasta enemmän tietoa vai rohkeutta kuin Suomella, Sipilä vastasi, että asiasta on enemmän tietoa kuin hän pystyy kertomaan.</p><p>Joten kerrotaanpa nyt jotain enemmän.</p><p>*</p><p><strong>Miten norjalaiset harjoituksen isäntinä ovat reagoineet häirintään?</strong></p><p>&rdquo;On syytä uskoa, että se (häirintä) liittyy Norjan rajojen ulkopuolelta tehtyihin sotilaallisiin aktiviteetteihin&rdquo;, sanoi Norjan siviili-ilmailun korkea viranhaltija Barents Observerille 2.11.2018.</p><p>Edellisellä viikolla lentäjät olivat todenneet menettäneensä GPS-signaalit lentäessään Kirkkoniemen ilmatilasta, joka sijaitsee Venäjän rajan läheisyydessä, sekä lisäksi niinkin kaukana lännessä kuin Lyngen ja Tromsan alueella.</p><p>Lina Lindegaard, Widerøe-lentoyhtiön, Tromsö, lehdistötiedottaja vahvistaa että signaalin menetyksiä esiintyi ko. viikon alussa.&nbsp; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wider%C3%B8e"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Wider%C3%B8e</u></a></p><p>Operatiivinen johtomme sai raportin kapteenilta, joka oli menettänyt GPS-signalinsa, Linegaard kertoi.&nbsp; Hän tähdensi, että ohjaamossa olevalla lentohenkilöstöllä on aina vaihtoehtoinen proseduuri, miten navigoida jos satelliittisignaalia ei kyetä vastaanottamaan.</p><p>Tähän ei liity turvallisuusuhkia, meillä on hyvä rutiini ja tämä ei ole ensimmäinen kerta kun meillä havaitaan signaalin menetyksiä.</p><p>Wideröe ei halua spekuoida sillä, miksi sigaalit ovat kadonneet.&nbsp;</p><p>On monia spekulaatioita, me emme spekuloi, tiedottaja Linegaard sanoi.</p><p>*</p><p><strong>Ei ensimmäistä kertaa pappia kyydissä</strong></p><p><strong>Tekniikka &amp; Talous/</strong>Matti Keränen<strong>,</strong> kirjoitti viime keväänä (2.5.2018):</p><p><em>Venäjän sotaharjoitukset lähellä Norjan rajaa ovat viime aikoina häirinneet GPS-navigointia. Norjan ulkoministeriö on ottanut yhteyttä Venäjään ongelman vuoksi, </em><em><a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/04/norway-requests-russia-halt-gps-jamming-borderland"><u>uutisoi</u></a></em><em> The Barents Observer.</em></p><p><em>GPS-signaalin häirintä vaikuttaa Norjan puolella siviili-ilmailuun itäisen Finnmarkin alueella. Norjan ulkoministeriön edustajan mukaan GPS-signaali katosi alueella useaan kertaan maaliskuun aikana. </em>&ndash; Ks. <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/barents-observer-venajan-sotaharjoitukset-hairitsevat-gps-navigointia-norjan-puolella-matkustajakoneet-joutuvat-turvautumaan-vaihtoehtoisiin-suunnistuskeinoihin-6723099"><u>https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/barents-observer-venajan-sotaharjoitukset-hairitsevat-gps-navigointia-norjan-puolella-matkustajakoneet-joutuvat-turvautumaan-vaihtoehtoisiin-suunnistuskeinoihin-6723099</u></a></p><p>Suomalaiset ovat jälleen &rdquo;myöhäisherännäisiä&rdquo;?</p><p>Katso myös, 03.11.2018: <a href="https://www.ifinnmark.no/samferdsel/alta/avinor/wideroe-fly-mistet-gps-signalet-over-troms/s/5-34-995156"><u>https://www.ifinnmark.no/samferdsel/alta/avinor/wideroe-fly-mistet-gps-signalet-over-troms/s/5-34-995156</u></a></p><p>Widerøellä on pitkä kokemus tältä sektorilta:</p><p><em>&ldquo;Widerøe shoots world&#39;s first approved precision GPS approach </em><em>The world&#39;s only certificated global navigation satellite system (GNSS) precision approach system guided its first passenger-carrying aircraft to touchdown on 29 October at a remote airport in Norway. </em></p><p><em>A <a href="http://www.bombardier.com/" target="_blank"><u>Bombardier&nbsp;Dash 8-100</u></a> of SAS subsidiary <a href="http://www.wideroe.no/modules/module_123/maler/categorypage.asp?menuroot=2509&amp;menurootparent=1769" target="_blank"><u>Widerøe</u></a> carried out the inaugural approach to <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Br%C3%B8nn%C3%B8ysund_Airport,_Br%C3%B8nn%C3%B8y" target="_blank"><u>Runway&nbsp;04 at Brønnøysund</u></a>.&rdquo;</em> per <a href="https://www.flightglobal.com/news/articles/widere-shoots-worlds-first-approved-precision-gps-approach-219066/"><u>https://www.flightglobal.com/news/articles/widere-shoots-worlds-first-approved-precision-gps-approach-219066/</u></a> pvm 02.11.2007.</p><p>*</p><p><strong>NOTAM varoittaa</strong></p><p>Kun täydellinen signaalin katoaminen havaitaan, sekä sotilas- että siviilikoneet tekevät ilmoituksen ilmailuviranomaisille.</p><p>Muutama päivä sitten saimme joitain ilmoituksia satelliittinavigoinnin signaalin katoamisesta Finnmarkin alueella, sanoo Per Eirik Heimdal, Norjan viestintäviraston tekninen johtaja (<em>Technical Director of the Norwegian&nbsp; Communication Authority </em>&ndash; NKOM). Valtiollinen laitos käys keskustelua ilmailuviranomaisten kanssa ja on jo etukäteen varautunut häirintään Venäjän vastaisella raja-alueella. - <a href="https://no.wikipedia.org/wiki/Nasjonal_kommunikasjonsmyndighet"><u>https://no.wikipedia.org/wiki/Nasjonal_kommunikasjonsmyndighet</u></a></p><p>Vuonna 2017 signaalihäirintä havaittiin (sota)harjoituksissa Finnmarkin itäpuolella, Heimdal kertoo.</p><p>Mitä tulee ko. viikon signaalikatoon, Heimdal sanoo, että me olemme saaneet eräitä viestejä puolustuslaitokselta.</p><p>Yhtyneiden sotavoimien pääesikunnan tieottaja, everstiluutnantti Ivar Moen, kirjoittaa e-kirjeessä, että kun GPS-signaaliin kohdistuvia häiriöitä havaitaan sotilasharjoitusten aikana, siitä rutiininomaisesti ilmoitetaan AVINOR:ille, <em>Norjan valtiolliselle yhtiölle</em>, joka toimi siviililentoasemilla ja vastaa ilmailuliikenteen valvontapalveluista. - <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Avinor"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Avinor</u></a></p><p>*</p><p>Ilmailuviranomainen on tehnyt johtopäätöksiä viikon aikana saamistaan ilmoituksista, jotka liittyvät maaimanlaajuisen satelliittisuuntimajärjestelmän epäsäännöllisyyksiin (<em>irregular behavior reported on Global Navigation Satellite Systems</em> &ndash; GNSS) ilmatilassa, joka ulottuu Finnmarkin itäpuolelta (East Norwegian Arctic), kattaen Kirkkoniemn ja Vesisaaren lentokentät. - <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_navigation">https://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_navigation</a>&nbsp; &amp;</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/GNSS_applications">https://en.wikipedia.org/wiki/GNSS_applications</a> &amp;&nbsp; <a href="https://www.semiconductorstore.com/blog/2015/What-is-the-Difference-Between-GNSS-and-GPS/1550/">https://www.semiconductorstore.com/blog/2015/What-is-the-Difference-Between-GNSS-and-GPS/1550/</a></p><p>Lisäksi NOTAM varoitti epävakaasta GPS-signaalista itään 025E pituuspiiriltä, Norjan Atlantin rannikolta, Tromsan ulkopuolella (ainakin) ajanjaksolla 30.10.-7.11.).</p><p>Tällaiset varoitukset, jotka tunnetaan nimellä NOTAM (Notice to Airmen) ovat pakollista luettavaa kaikille lentäjille, mukaan lukien myös matkustajakoneiden lentäjät, sotilaslentäjät sekä myös yksityiset pienkonelentäjät. - <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/NOTAM"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/NOTAM</u></a></p><p>*</p><p><strong>Norjan ulkopuolista toimintaa epäillään</strong></p><p>Wenche Olsen, Norjan siviili-ilmailuviranomaisen johtaja (<em>Director of the Civil Aviation Authority of Norway</em>) sanoo Barents Observerille, että hänen edustamansa virasto on tietoinen ajoittaisista GPS-signaalin toimintahäiriöistä itäisessä Finnmarkissa.</p><p>On vaikea sanoa, mitkä syyt voivat olla, mutta on syytä uskoa, että se voi johtua sotilaallisesta toiminnasta Norjan rajojen ulkopuolella, Olsen sanoo.</p><p>Siviili-ilmailu viranomainen on tehnyt ilmoituksen kaikille lentoyhtiöille, jotka lentävät alueella, sekä AVIANORille häiriöistä.</p><p>Sekä SAS että Norwegian &ndash;lentoyhtiöt ovat päivittäin lentäneet Kirkkoniemeen sekä Altaan Finnmarkissa, samalla kn Wideröen on lentänyt kymmenittäin lentoja pienemmille, pitkin Finnmarkin rannikkoa sijaitseville lentokentille.</p><p>Wenche Olsen kertoo, että Norjassa suoritetaan testejä liittyen GPS-signaalin katoamiseen ja häirintään.&nbsp; Mutta suunnitelmallisesta häirinnästä on aina tehty ilmoitus, mutta kuluu Kansallisen viestintäviranomaisen tehtäviin, antaa lupa sellaisen suorittamiseen.</p><p>Olsen tähdentää, että toimijoilla on hyvät rutiinit tiedottaa asiasta, kun häirintää on havaittu jollain tietyllä alueella. Lentoyhtiöt ovat aina varautuneet GPS-signaalin menetyksiin.</p><p>On kunkin lentoyhtiön tehtävä itse päättää toimista silloin kun tapaus koskee niitä.&nbsp; GPS:lle on varmistusjärjestelmät (<em>backup solutions</em>), kuten maanpinnalla olevat navigointijärjestelmät.&nbsp; Turvallisuus taivaalla ei sen vuoksi ole koskaan vaarantunut, vaikka GPS-signaali menetettäisiin.</p><p>*</p><p><strong>Venäjä ärsyttää NATOa &ndash; NATO Venäjää..</strong></p><p>Vaikka <em>NATOn yhteisharjoitus Trident Juncture</em> pääosin tapahtuukin kaukana etelämpänä, napapiirin alapuolella, pohjoiset sotilaslentokentät Rovaniemi, Kallax (Ruotsi), Bodö ja Andoya (Norja) palvelevat ilmataistelijoita, tukevat ja huoltavat niitä.</p><p>Venäjä on hyvissä ajoin ilmaissut tyrmistyksensä NATON massiivista harjoitusta kohtaan.</p><p>Venäjän Pohjoinen laivasto, jonka tukikohta sijaitsee Kuolan niemimaalla, on ilmoittanut ohjusammunnoista, jotka alkavat viikolla vain muutamien meripeninkulmien päässä Norjan aluemerirajan ulkopuolella, Barentsin merellä, Finnmarkista pohjoiseen.</p><p>Venäjän strategiset pommikoneet ovat tehneet lentoja Norjan rannikon suuntaisesti kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin.</p><p>*</p><p><strong>Häirintää luoteis-Venäjällä</strong></p><p>Viime syyskuussa ja lokakuussa GPS-signaalin häipyminen Itä-Finnmarkissa on jäljitetty johtuneen Venäjältä suunnatusta häirinnästä, jota harjoitettiin sen suurimittaisen Zapad-2017 (Itä2017) sotaharjoituksen yhteydessä.&nbsp; Noin viikon ajan sekä SAS että Wideröenin lennot Finmarkin lentokentällä menettivät satellittiperäisen navigoinnin.&nbsp; Myös maaliskuussa tänä vuonan GPS-signaali on kadonnut ajoittaisesti.</p><p>*</p><p><strong>Venäjällä on useita sotilasmajoitusalueita Petsamon laaksossa</strong> vain muutaman kilometrin päässä Norjan rajasta.&nbsp; Seuratessaan häirintätoimia aiemmin tämän vuoden aikana Norjan Ulkoministeriö oli yhteydessä Venäjän viranomaisiin, vaatien lopettamaan häirinnän raja-alueilla.</p><p>Venäjä on investoinut rajusti elektronisen sodankäynnin kalustoon viime vuosien aikana ja kehittänyt kykyään GPS-, radio- ja mobiilipuhelinsignaalien vaientamisessa.&nbsp;</p><p>Venäjä on kertonut, että yhden kilowatin siirrettävä häirintälaite kykenee vaientamaan GPS-signaalin vastaanoton jopa 80 kilometrin etäisyydellä.</p><p>Venäjän Pohjoisen laivaston Petsamossa operoiva Arktinen 200. Erillinen Motorisoitu jalkaväkiprikaati (<em>The Northern Fleet&acute;s Arctic 20 th Independent (/Separate)Motor Rifle Brigade</em>) on 55 kilometrin päässä Kirkkoniemen lentokentästä.</p><p>Katso lisää; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/200th_Separate_Motor_Rifle_Brigade"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/200th_Separate_Motor_Rifle_Brigade</u></a> &nbsp;&amp;&nbsp; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Northern_Fleet_Joint_Strategic_Command_(Russia)"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Northern_Fleet_Joint_Strategic_Command_(Russia)</u></a></p><p><strong>Rankemman volyymin</strong> kalusto, kuten Venäjän asevoimien <em>R-330Zh häirintälähetin</em>, kykenee katkaisemaan/keskeyttämään/saattamaan sekaisin GPS-signalin huomattavasti pidemmältä etäisyydeltä, riippuen maastosta.</p><p><em>Lisää: R-330ZH</em>; <a href="https://www.armyrecognition.com/russia_russian_missile_system_vehicle_uk/r-330zh_zhitel_jamming_cellular_satellite_communication_station_technical_data_sheet_pictures_video.html"><u>https://www.armyrecognition.com/russia_russian_missile_system_vehicle_uk/r-330zh_zhitel_jamming_cellular_satellite_communication_station_technical_data_sheet_pictures_video.html</u></a> &nbsp;&amp;&nbsp; <em>It is official, Russian army deployed R-330Zh jammer in the battle of Debaltseve; </em></p><p><a href="https://informnapalm.org/en/r-330zh-jammer-battle-debaltseve/"><u>https://informnapalm.org/en/r-330zh-jammer-battle-debaltseve/</u></a></p><p><strong>Vuonna 2017 satelliitti suunnistus järjestelmä katosi</strong> lentokoneista niinkin kaukana lännessä, kuin Altassa, joka sijaitsee Norjan Kuolan niemimaan vastaiselta rajalta 250 kilometrin päässä.</p><p>Syksyn 2017 Zapad-harjoituksen jälkeen Venäjän puolustusministeriö on kahdesti satunnaisesti ilmoittanut maan suorittamista elektronisen sodankäynnin kykyä koskevista harjoituksista.&nbsp; Lokakuun 2018 lopulla Habarovskin alueella sijainneen harjoituksen aiheena oli hyökkäys sabotaasi- ja tiedusteluryhmien toimesta.</p><p>Liikkuvan elektronisen sodankäynnin järjestelmien käyttö suuntautuu vihollisen mobiili kommunikaatio järjestelmien signaalin toiminnan ehkäisemiseen.&nbsp; Viikkoa myöhemmin1000 sotilasta kutsuttiin (Venäjälle nykyisin niin tyypillisiin ennakoimatta suoritettaviin pikaisiin taistelukäskyharjoituksiin) harjoittelemaan tähtäimenä kouluttautua elektronisen sodankäynnin spesialisteiksi, ennen kuin heidät lähetettiin eri sotilasyksiköihin operaattoreiksi.</p><p>*</p><p><strong>Venäjän puolustusministeri Shoigu</strong> sanoi&rdquo; enemmän kuin 40 elektronisen sodankäynnin laite- ja valvontajärjestelmien valmiusyksikköä on käytössämm&rdquo;.</p><p>Lukuisia sattumanvaraisia GPS-häirintätapauksia on kuluvan vuoden aikana raportoitu ilmailuoperaattorien taholta Itäisellä Välimerellä, lähellä Syyrian lentotukikohtaa (Venäjän hallussa/käytössä olevaa).</p><p>Yhä enemmän lentokoneiden ohjaamoissa olevan teknologian, myös matkustajakoneissa, käyttö on riippuvaista satelliittinavigoinnista.&nbsp; Näitä ovat Amerikkalainen GPS, Eurooppalainen Galileo ja Venäläinen Glonass, joka yleisesti tunnetaan nimellä GNSS.&nbsp; Lähestyessään lentokenttää ja lentäessään autopilotilla, satellittinavigointi on nykypäivänä täysin samanarvoinen kuin radionavigointi sekä air-to-ground based navigaatiojärjestelmät.</p><p>*</p><p><strong>Sotilaallisessa käytössä GPS &ndash;häirintä</strong> on luonut mahdollisuuden sotkea vihollisen tarkka paikannustoiminto.&nbsp; Signaali voidaan joko kokonaisuudessa katkaista tai vielä pahempi vaihtoehto, saattaa järjestelmä näyttämään koneen tai laivan virheellinen sijainti.</p><p>Tämän tyyppinen signaalin huiputus on ilmoitettu tapahtuneen Mustalla merellä, jossa useita laivoja heinäkuussa 2017 ilmoitti epänormaaliuksia niiden GPS-paikannuksessa.&nbsp; Venäjän median pari vuotta aikaisemmin julkaisi kertomuksia siitä, miten ihmisten kännykkä-GPS:sät näyttivät heidän olevan kaukana todellisesta sijaintipaikastaan.&nbsp; Ilmiö on useimmiten havaittu esiintyneen Kremlin muurien läheisyydessä.</p><p>*</p><p><strong>Kaikka Norjassa lentävät kaupalliset lentoyhtiöt</strong> käyttävät, vaikkakin niillä yhä on sekä radio- että muita air-to-ground (inertia) ohjaus navigaatiojärjestelmät käytössään niiden lähestyessä kiitorataa.&nbsp; Näihin sisältyy viitoitusvalaistus sekä punavalot joita nähdään lentokenttien lähestymislinjoilla.</p><p>*</p><p><strong>PS.</strong></p><p><strong>Näyttäisi siltä</strong>, että sekä Vanhanen että Sipilä ovat saaneet priffauksen tässä esitellyn kaltaisiin yhteenvetoihin, ilmeisesti Norjan hallitukselta tai Naton johtoesikunnasta?</p><p>*</p><p>PS2.</p><p><strong>See photos of Norway&rsquo;s badly damaged &euro;300 million warship</strong></p><p>Six strong steel wires bolted to shore keep the ill-fated frigate &quot;KNM Helge Ingstad&quot; stable as the Navy works day-and-night with the salvage operation.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/11/see-photos-norways-badly-damaged-eu300-million-warship"><u>https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/11/see-photos-norways-badly-damaged-eu300-million-warship</u></a></p><p>*</p><p><strong>The R-330ZH</strong> <em>also named <strong>Zhitel </strong>is a jamming communication station designed and manufactured by the Russian Company Protek (Read more at </em><em><a href="https://www.youtube.com/redirect?q=http%3A%2F%2Fwww.armyrecognition.com%2Findex.php%3Foption%3Dcom_content%26task%3Dview%26id%3D8619&amp;redir_token=Vci3Mu7GNS8G2yP7ePSRIh1JLOJ8MTU0MjA5NjQzN0AxNTQyMDEwMDM3&amp;v=BB5RL_kQ3Io&amp;event=video_description" target="_blank"><u>http://www.armyrecognition.com/index....</u></a></em><em> ). The system is in service with the Russian army and deployed by the 18th motor rifle brigade. The R-330ZH jamming station was used by the Russian army during the Crimean crisis in March 2014.</em></p><p>Ad: <a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/BB5RL_kQ3Io?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/BB5RL_kQ3Io?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/BB5RL_kQ3Io?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/BB5RL_kQ3Io?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a></p><p>*</p><p>Military Drones Prove Vulnerable to GPS Jamming | by Military Times</p><p><a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/I2SbiUJSPZY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/I2SbiUJSPZY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/I2SbiUJSPZY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/I2SbiUJSPZY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a></p><p>*</p><p>Kuvia R-330ZH; <a href="https://www.google.fi/search?q=R-330Zh&amp;tbm=isch&amp;tbo=u&amp;source=univ&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwjszYjhsc7eAhUDiCwKHQPVCq0QsAR6BAgFEAE&amp;biw=1536&amp;bih=768"><u>https://www.google.fi/search?q=R-330Zh&amp;tbm=isch&amp;tbo=u&amp;source=univ&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwjszYjhsc7eAhUDiCwKHQPVCq0QsAR6BAgFEAE&amp;biw=1536&amp;bih=768</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> NATO-harjoituksen GPS-häirinnästä Norjalaisten näkemyksiä

*

Suomalaiset poliitikot ovat ottaneet ehkäpä poikkeuksellisen tiukasti kantaa NATO-harjoituksen GPS-häirintään.  Viimeksi pääministeri Sipilä sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla.  Sitä ennen puolustusministeri Niinistö ja vanhankaartin puolesta Vanhanen ja Kanerva.

 

Pääministeriltä kysyttiin, onko NATOlla asiasta enemmän tietoa vai rohkeutta kuin Suomella, Sipilä vastasi, että asiasta on enemmän tietoa kuin hän pystyy kertomaan.

Joten kerrotaanpa nyt jotain enemmän.

*

Miten norjalaiset harjoituksen isäntinä ovat reagoineet häirintään?

”On syytä uskoa, että se (häirintä) liittyy Norjan rajojen ulkopuolelta tehtyihin sotilaallisiin aktiviteetteihin”, sanoi Norjan siviili-ilmailun korkea viranhaltija Barents Observerille 2.11.2018.

Edellisellä viikolla lentäjät olivat todenneet menettäneensä GPS-signaalit lentäessään Kirkkoniemen ilmatilasta, joka sijaitsee Venäjän rajan läheisyydessä, sekä lisäksi niinkin kaukana lännessä kuin Lyngen ja Tromsan alueella.

Lina Lindegaard, Widerøe-lentoyhtiön, Tromsö, lehdistötiedottaja vahvistaa että signaalin menetyksiä esiintyi ko. viikon alussa.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Wider%C3%B8e

Operatiivinen johtomme sai raportin kapteenilta, joka oli menettänyt GPS-signalinsa, Linegaard kertoi.  Hän tähdensi, että ohjaamossa olevalla lentohenkilöstöllä on aina vaihtoehtoinen proseduuri, miten navigoida jos satelliittisignaalia ei kyetä vastaanottamaan.

Tähän ei liity turvallisuusuhkia, meillä on hyvä rutiini ja tämä ei ole ensimmäinen kerta kun meillä havaitaan signaalin menetyksiä.

Wideröe ei halua spekuoida sillä, miksi sigaalit ovat kadonneet. 

On monia spekulaatioita, me emme spekuloi, tiedottaja Linegaard sanoi.

*

Ei ensimmäistä kertaa pappia kyydissä

Tekniikka & Talous/Matti Keränen, kirjoitti viime keväänä (2.5.2018):

Venäjän sotaharjoitukset lähellä Norjan rajaa ovat viime aikoina häirinneet GPS-navigointia. Norjan ulkoministeriö on ottanut yhteyttä Venäjään ongelman vuoksi, uutisoi The Barents Observer.

GPS-signaalin häirintä vaikuttaa Norjan puolella siviili-ilmailuun itäisen Finnmarkin alueella. Norjan ulkoministeriön edustajan mukaan GPS-signaali katosi alueella useaan kertaan maaliskuun aikana. – Ks. https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/barents-observer-venajan-sotaharjoitukset-hairitsevat-gps-navigointia-norjan-puolella-matkustajakoneet-joutuvat-turvautumaan-vaihtoehtoisiin-suunnistuskeinoihin-6723099

Suomalaiset ovat jälleen ”myöhäisherännäisiä”?

Katso myös, 03.11.2018: https://www.ifinnmark.no/samferdsel/alta/avinor/wideroe-fly-mistet-gps-signalet-over-troms/s/5-34-995156

Widerøellä on pitkä kokemus tältä sektorilta:

“Widerøe shoots world's first approved precision GPS approach The world's only certificated global navigation satellite system (GNSS) precision approach system guided its first passenger-carrying aircraft to touchdown on 29 October at a remote airport in Norway.

A Bombardier Dash 8-100 of SAS subsidiary Widerøe carried out the inaugural approach to Runway 04 at Brønnøysund.” per https://www.flightglobal.com/news/articles/widere-shoots-worlds-first-approved-precision-gps-approach-219066/ pvm 02.11.2007.

*

NOTAM varoittaa

Kun täydellinen signaalin katoaminen havaitaan, sekä sotilas- että siviilikoneet tekevät ilmoituksen ilmailuviranomaisille.

Muutama päivä sitten saimme joitain ilmoituksia satelliittinavigoinnin signaalin katoamisesta Finnmarkin alueella, sanoo Per Eirik Heimdal, Norjan viestintäviraston tekninen johtaja (Technical Director of the Norwegian  Communication Authority – NKOM). Valtiollinen laitos käys keskustelua ilmailuviranomaisten kanssa ja on jo etukäteen varautunut häirintään Venäjän vastaisella raja-alueella. - https://no.wikipedia.org/wiki/Nasjonal_kommunikasjonsmyndighet

Vuonna 2017 signaalihäirintä havaittiin (sota)harjoituksissa Finnmarkin itäpuolella, Heimdal kertoo.

Mitä tulee ko. viikon signaalikatoon, Heimdal sanoo, että me olemme saaneet eräitä viestejä puolustuslaitokselta.

Yhtyneiden sotavoimien pääesikunnan tieottaja, everstiluutnantti Ivar Moen, kirjoittaa e-kirjeessä, että kun GPS-signaaliin kohdistuvia häiriöitä havaitaan sotilasharjoitusten aikana, siitä rutiininomaisesti ilmoitetaan AVINOR:ille, Norjan valtiolliselle yhtiölle, joka toimi siviililentoasemilla ja vastaa ilmailuliikenteen valvontapalveluista. - https://en.wikipedia.org/wiki/Avinor

*

Ilmailuviranomainen on tehnyt johtopäätöksiä viikon aikana saamistaan ilmoituksista, jotka liittyvät maaimanlaajuisen satelliittisuuntimajärjestelmän epäsäännöllisyyksiin (irregular behavior reported on Global Navigation Satellite Systems – GNSS) ilmatilassa, joka ulottuu Finnmarkin itäpuolelta (East Norwegian Arctic), kattaen Kirkkoniemn ja Vesisaaren lentokentät. - https://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_navigation  &

https://en.wikipedia.org/wiki/GNSS_applicationshttps://www.semiconductorstore.com/blog/2015/What-is-the-Difference-Between-GNSS-and-GPS/1550/

Lisäksi NOTAM varoitti epävakaasta GPS-signaalista itään 025E pituuspiiriltä, Norjan Atlantin rannikolta, Tromsan ulkopuolella (ainakin) ajanjaksolla 30.10.-7.11.).

Tällaiset varoitukset, jotka tunnetaan nimellä NOTAM (Notice to Airmen) ovat pakollista luettavaa kaikille lentäjille, mukaan lukien myös matkustajakoneiden lentäjät, sotilaslentäjät sekä myös yksityiset pienkonelentäjät. - https://en.wikipedia.org/wiki/NOTAM

*

Norjan ulkopuolista toimintaa epäillään

Wenche Olsen, Norjan siviili-ilmailuviranomaisen johtaja (Director of the Civil Aviation Authority of Norway) sanoo Barents Observerille, että hänen edustamansa virasto on tietoinen ajoittaisista GPS-signaalin toimintahäiriöistä itäisessä Finnmarkissa.

On vaikea sanoa, mitkä syyt voivat olla, mutta on syytä uskoa, että se voi johtua sotilaallisesta toiminnasta Norjan rajojen ulkopuolella, Olsen sanoo.

Siviili-ilmailu viranomainen on tehnyt ilmoituksen kaikille lentoyhtiöille, jotka lentävät alueella, sekä AVIANORille häiriöistä.

Sekä SAS että Norwegian –lentoyhtiöt ovat päivittäin lentäneet Kirkkoniemeen sekä Altaan Finnmarkissa, samalla kn Wideröen on lentänyt kymmenittäin lentoja pienemmille, pitkin Finnmarkin rannikkoa sijaitseville lentokentille.

Wenche Olsen kertoo, että Norjassa suoritetaan testejä liittyen GPS-signaalin katoamiseen ja häirintään.  Mutta suunnitelmallisesta häirinnästä on aina tehty ilmoitus, mutta kuluu Kansallisen viestintäviranomaisen tehtäviin, antaa lupa sellaisen suorittamiseen.

Olsen tähdentää, että toimijoilla on hyvät rutiinit tiedottaa asiasta, kun häirintää on havaittu jollain tietyllä alueella. Lentoyhtiöt ovat aina varautuneet GPS-signaalin menetyksiin.

On kunkin lentoyhtiön tehtävä itse päättää toimista silloin kun tapaus koskee niitä.  GPS:lle on varmistusjärjestelmät (backup solutions), kuten maanpinnalla olevat navigointijärjestelmät.  Turvallisuus taivaalla ei sen vuoksi ole koskaan vaarantunut, vaikka GPS-signaali menetettäisiin.

*

Venäjä ärsyttää NATOa – NATO Venäjää..

Vaikka NATOn yhteisharjoitus Trident Juncture pääosin tapahtuukin kaukana etelämpänä, napapiirin alapuolella, pohjoiset sotilaslentokentät Rovaniemi, Kallax (Ruotsi), Bodö ja Andoya (Norja) palvelevat ilmataistelijoita, tukevat ja huoltavat niitä.

Venäjä on hyvissä ajoin ilmaissut tyrmistyksensä NATON massiivista harjoitusta kohtaan.

Venäjän Pohjoinen laivasto, jonka tukikohta sijaitsee Kuolan niemimaalla, on ilmoittanut ohjusammunnoista, jotka alkavat viikolla vain muutamien meripeninkulmien päässä Norjan aluemerirajan ulkopuolella, Barentsin merellä, Finnmarkista pohjoiseen.

Venäjän strategiset pommikoneet ovat tehneet lentoja Norjan rannikon suuntaisesti kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

*

Häirintää luoteis-Venäjällä

Viime syyskuussa ja lokakuussa GPS-signaalin häipyminen Itä-Finnmarkissa on jäljitetty johtuneen Venäjältä suunnatusta häirinnästä, jota harjoitettiin sen suurimittaisen Zapad-2017 (Itä2017) sotaharjoituksen yhteydessä.  Noin viikon ajan sekä SAS että Wideröenin lennot Finmarkin lentokentällä menettivät satellittiperäisen navigoinnin.  Myös maaliskuussa tänä vuonan GPS-signaali on kadonnut ajoittaisesti.

*

Venäjällä on useita sotilasmajoitusalueita Petsamon laaksossa vain muutaman kilometrin päässä Norjan rajasta.  Seuratessaan häirintätoimia aiemmin tämän vuoden aikana Norjan Ulkoministeriö oli yhteydessä Venäjän viranomaisiin, vaatien lopettamaan häirinnän raja-alueilla.

Venäjä on investoinut rajusti elektronisen sodankäynnin kalustoon viime vuosien aikana ja kehittänyt kykyään GPS-, radio- ja mobiilipuhelinsignaalien vaientamisessa. 

Venäjä on kertonut, että yhden kilowatin siirrettävä häirintälaite kykenee vaientamaan GPS-signaalin vastaanoton jopa 80 kilometrin etäisyydellä.

Venäjän Pohjoisen laivaston Petsamossa operoiva Arktinen 200. Erillinen Motorisoitu jalkaväkiprikaati (The Northern Fleet´s Arctic 20 th Independent (/Separate)Motor Rifle Brigade) on 55 kilometrin päässä Kirkkoniemen lentokentästä.

Katso lisää; https://en.wikipedia.org/wiki/200th_Separate_Motor_Rifle_Brigade  &  https://en.wikipedia.org/wiki/Northern_Fleet_Joint_Strategic_Command_(Russia)

Rankemman volyymin kalusto, kuten Venäjän asevoimien R-330Zh häirintälähetin, kykenee katkaisemaan/keskeyttämään/saattamaan sekaisin GPS-signalin huomattavasti pidemmältä etäisyydeltä, riippuen maastosta.

Lisää: R-330ZH; https://www.armyrecognition.com/russia_russian_missile_system_vehicle_uk/r-330zh_zhitel_jamming_cellular_satellite_communication_station_technical_data_sheet_pictures_video.html  &  It is official, Russian army deployed R-330Zh jammer in the battle of Debaltseve;

https://informnapalm.org/en/r-330zh-jammer-battle-debaltseve/

Vuonna 2017 satelliitti suunnistus järjestelmä katosi lentokoneista niinkin kaukana lännessä, kuin Altassa, joka sijaitsee Norjan Kuolan niemimaan vastaiselta rajalta 250 kilometrin päässä.

Syksyn 2017 Zapad-harjoituksen jälkeen Venäjän puolustusministeriö on kahdesti satunnaisesti ilmoittanut maan suorittamista elektronisen sodankäynnin kykyä koskevista harjoituksista.  Lokakuun 2018 lopulla Habarovskin alueella sijainneen harjoituksen aiheena oli hyökkäys sabotaasi- ja tiedusteluryhmien toimesta.

Liikkuvan elektronisen sodankäynnin järjestelmien käyttö suuntautuu vihollisen mobiili kommunikaatio järjestelmien signaalin toiminnan ehkäisemiseen.  Viikkoa myöhemmin1000 sotilasta kutsuttiin (Venäjälle nykyisin niin tyypillisiin ennakoimatta suoritettaviin pikaisiin taistelukäskyharjoituksiin) harjoittelemaan tähtäimenä kouluttautua elektronisen sodankäynnin spesialisteiksi, ennen kuin heidät lähetettiin eri sotilasyksiköihin operaattoreiksi.

*

Venäjän puolustusministeri Shoigu sanoi” enemmän kuin 40 elektronisen sodankäynnin laite- ja valvontajärjestelmien valmiusyksikköä on käytössämm”.

Lukuisia sattumanvaraisia GPS-häirintätapauksia on kuluvan vuoden aikana raportoitu ilmailuoperaattorien taholta Itäisellä Välimerellä, lähellä Syyrian lentotukikohtaa (Venäjän hallussa/käytössä olevaa).

Yhä enemmän lentokoneiden ohjaamoissa olevan teknologian, myös matkustajakoneissa, käyttö on riippuvaista satelliittinavigoinnista.  Näitä ovat Amerikkalainen GPS, Eurooppalainen Galileo ja Venäläinen Glonass, joka yleisesti tunnetaan nimellä GNSS.  Lähestyessään lentokenttää ja lentäessään autopilotilla, satellittinavigointi on nykypäivänä täysin samanarvoinen kuin radionavigointi sekä air-to-ground based navigaatiojärjestelmät.

*

Sotilaallisessa käytössä GPS –häirintä on luonut mahdollisuuden sotkea vihollisen tarkka paikannustoiminto.  Signaali voidaan joko kokonaisuudessa katkaista tai vielä pahempi vaihtoehto, saattaa järjestelmä näyttämään koneen tai laivan virheellinen sijainti.

Tämän tyyppinen signaalin huiputus on ilmoitettu tapahtuneen Mustalla merellä, jossa useita laivoja heinäkuussa 2017 ilmoitti epänormaaliuksia niiden GPS-paikannuksessa.  Venäjän median pari vuotta aikaisemmin julkaisi kertomuksia siitä, miten ihmisten kännykkä-GPS:sät näyttivät heidän olevan kaukana todellisesta sijaintipaikastaan.  Ilmiö on useimmiten havaittu esiintyneen Kremlin muurien läheisyydessä.

*

Kaikka Norjassa lentävät kaupalliset lentoyhtiöt käyttävät, vaikkakin niillä yhä on sekä radio- että muita air-to-ground (inertia) ohjaus navigaatiojärjestelmät käytössään niiden lähestyessä kiitorataa.  Näihin sisältyy viitoitusvalaistus sekä punavalot joita nähdään lentokenttien lähestymislinjoilla.

*

PS.

Näyttäisi siltä, että sekä Vanhanen että Sipilä ovat saaneet priffauksen tässä esitellyn kaltaisiin yhteenvetoihin, ilmeisesti Norjan hallitukselta tai Naton johtoesikunnasta?

*

PS2.

See photos of Norway’s badly damaged €300 million warship

Six strong steel wires bolted to shore keep the ill-fated frigate "KNM Helge Ingstad" stable as the Navy works day-and-night with the salvage operation.

 

https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/11/see-photos-norways-badly-damaged-eu300-million-warship

*

The R-330ZH also named Zhitel is a jamming communication station designed and manufactured by the Russian Company Protek (Read more at http://www.armyrecognition.com/index.... ). The system is in service with the Russian army and deployed by the 18th motor rifle brigade. The R-330ZH jamming station was used by the Russian army during the Crimean crisis in March 2014.

Ad: https://www.youtube.com/watch?v=BB5RL_kQ3Io

*

Military Drones Prove Vulnerable to GPS Jamming | by Military Times

https://www.youtube.com/watch?v=I2SbiUJSPZY

*

Kuvia R-330ZH; https://www.google.fi/search?q=R-330Zh&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=2ahUKEwjszYjhsc7eAhUDiCwKHQPVCq0QsAR6BAgFEAE&biw=1536&bih=768

*

]]>
22 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264043-nato-harjoituksen-gps-hairinnasta-norjalaisten-nakemyksia#comments GPS-häirintä Ilmatilaloukkaukset Nato Trident Juncture Turpo Venäjä Venäjän uhka Mon, 12 Nov 2018 08:14:32 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264043-nato-harjoituksen-gps-hairinnasta-norjalaisten-nakemyksia
Mitä uutta Barentsilla? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263971-mita-uutta-barentsilla <p>V​iikon ajan on otsikoita ja mieliä hallinnut Naton pohjoisen harjoituksen aikana lokakuussa 2018 havaitut lentoliikenteen paikannukseen kohdistuneet häirintäyritykset, joiden suorittajaksi on luonnollisesti epäilty Venäjää.</p> <p>Venäjä on kategorisesti kiistänyt syytökset.</p> <p>Jälleen kerran nähdään, miten paljon paremmin huono uutinen peittoaa hyvät uutiset. Miten väitetty seikka myy paremmin kuin reaalinen konstruktiivinen teko. Kuinka moni on kuullut, että lokakuun lopulla allekirjoitettiin ja julkistettiin Norjan ja Venäjä välillä esimerkiksi seuraavat sopimukset:</p> <p>25.10.2018 Barentsin meren Grey Zone Pact. Allekirjoittajina Venäjän puolelta luonnonvaraministeri ja Norjan puolelta öljy- ja energiaministeri.</p> <p>17.10.201 maiden välinen Barentsin kalastussopimus. 19.10.2018 Sopimus huomattavasta venäläisen NLG:n varastoimisesta Norjan satamiin.</p> <p>25.10.2018 Barent Sea Seismic Surveyng Pact. Jne.</p> <p>Tällä NOR-RUS pohjoisella yhteistyöllä on tunnetusti etäiset historialliset juuret. Eri muodoissaan, sodan ja rauhan aikana. Vähintäinkin Krimin sodasta lähtien. Nyt puhumme vuosista 1853-1856.</p> <p>Nykysuhteiden peruskirja on Barents Enviroment Council, nelivaltiosopimus, jossa Ruotsi ja Suomi ovat allekirjoittajina.</p> <p>Venäjänpresidentti Jeltsin sanoi 1990: Go Kirkenes and let the region develope. Vain hieman anekdootinomaisesti pohjoisessa tunnetaan venäläisten toistama sanonta: Historiallisesti Kirkkoniemi on venäläinen kaupunki Norjassa. Norjalaiset osaavat asettaa tämän oikeaan kontekstiinsa. Vuonna 1993 allekirjoitettiin IBS, International Barents Secretariat -asiakirja.</p> <p>Jossain määrin huvittavana seikkana voidaan todeta, että EU allekirjoitti sekin erehdyksessä paperin. Näin norjalaiset minulle kertovat, minä puren huultani ja hyvin muistan miten Paavo johdonmukaisesti ajoi pohjoista ulottuvuutta, jonka kaukonäköisyydestä muut eivät päässeet jyvälle.</p> <p>Barentsillekeskittyvän toiminnan fokus on Kirkkoniemessä. Se on siellä jossakin keskellä: 20 minuutin automatkan päässä Venäjästä (viisumitta läpi) ja 40 minuutin päässä Suomesta.</p> <p>Vaikka Kirkenes onnkin City Ultima Thule, on se keskempänä kuin uskommekaan. Kaikkialle ennättävä Kiina laski jo viime vuosisadalla: Rahtilaivalta menee Kiinasta Kirkkoniemeen Koillisväylää pitkin 18 vrk. Matka Suetzin kautta kestää 40 vrk.</p> <p>Mikäli ja sikäli kuin pohjoinen merireitti pysyy auki, sillä kulkevilla 400.000 tonnin rahtialuksilla on tulevaisuus. Kiina laskee Kirkenesin sataman varaan. Öljyä, kaasua, elintarvikkeita, kulutus- ja investointituotteita.</p> <p>Kaikki tämä ja paljon muuta on saanut Kiinan hereille. Kiinaa pohtii ja neuvottelee. Ja kun se tekee sitä, se reaktivoi Venäjää ja Putinia vauhdittamaan yhteistyötä Nato-Norjan kanssa. Sumeilematta.</p> <p>Venäjällä on tarve ja kiire kehittää omia kauppa- ja synerrgiakuvioitaan, mutta myös pohjustaa vauhtia jotta se voi hypätä Kiinan jalaksille.</p> <p>Tämä yhteistyö Kiinan suuntaan on Venäjän strategisessa keskiössä. Samalla se virnistää lännen sanktioille, joilla Länsi ja Suomi ampuvat sarjatulta omaan jalkaan.</p> <p>Norjaa, laajoin edistymisvaltuksin toimivaa ääripohjolaa innoittaa selviytymistaistelu gobalisaation kurimuksessa ja tilanteessa, jossa Norja ei investoi Ruijaan, eikä EU investoi. Norjas ei Lännen moraalikauppa kiinnosta pätkääkään.</p> <p>Siksi lämpimästi toivotetaan tervetulleeksi venäläiset panokset ja Kiinan miljardihankkeet. Venäjä pitää Kirkenesiä vanhana venäläisenä kaupunkina, mutta eri finaalissa kuin Viipuria.</p> <p>Kiina on tullut Norjaan jäädäkseen.</p> <p>Norja vei jo 2010 terästä 100.000 tonnia Kiinaan.</p> <p>Kiina on päätymässä pitämään alueellisena asemapaikkana, ei Murmanskia, vaan Kirkkoniemeä, kustannuserosta huolimatta.</p> <p>Se laskee kokonaisuutta ja tulevaisuutta.</p> <p>Eräs pointti, jonka tässä näen, ovat junayhteydet. Kiina suunnittelee Silkkisen meritien (Koillisväylän) ja maisen Marc Polo/Silkkitien lisäksi kolmannen maareitin päälle.</p> <p>Se havittelee jo Arctic Railway -yhteyttä pohjois-Siperian halki Kirkkoniemeen. Se laskee rahtitonneja 750 metriä pitkien junien mukaan.</p> <p>Se, sekä Norja laskee, miten hyödyllinen olisk junareitti: Kirkklniemi-Helsinki-tunnelin kautta Tallinnaan- Kiinaaan.</p> <p>Näin kytkeytyy mukan isoon kuvaan Suomi, halusi se tai ei. On sanktioita tai ei. Olen melko varma, että Janne tietää Kiinan kiinnostuksen se on: Rahoitusosuusvalmiuden.</p> <p>Ensi vuoden tapauksia on Norjassa järjestettävä &quot;Barents Spectakel 2019&quot;.</p> <p>Kiina, ja miksei Venäjäkin, tulee panostamaan siihen mahdikkaasti.</p> <p>Mutta Kiina ei tule kolonislistina eikä valloittajana. Se tulee kyllä valloittamaan, mutta sydämiä. Se käyttää kulttuyra, musikkkia, valoja, historiallista performanssia ja joukkla silkkihansikkaita. Se yrittää olla ystävä, kumppani ja fiksu. Kampanjointia tulee olemaan melenkiintoista seurata!</p> <p>Teema on (myönteisessä hengessä): &quot;Kirkkoniemi - maailman pohjoisin Chinatown!&quot;</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> V​iikon ajan on otsikoita ja mieliä hallinnut Naton pohjoisen harjoituksen aikana lokakuussa 2018 havaitut lentoliikenteen paikannukseen kohdistuneet häirintäyritykset, joiden suorittajaksi on luonnollisesti epäilty Venäjää.

Venäjä on kategorisesti kiistänyt syytökset.

Jälleen kerran nähdään, miten paljon paremmin huono uutinen peittoaa hyvät uutiset. Miten väitetty seikka myy paremmin kuin reaalinen konstruktiivinen teko. Kuinka moni on kuullut, että lokakuun lopulla allekirjoitettiin ja julkistettiin Norjan ja Venäjä välillä esimerkiksi seuraavat sopimukset:

25.10.2018 Barentsin meren Grey Zone Pact. Allekirjoittajina Venäjän puolelta luonnonvaraministeri ja Norjan puolelta öljy- ja energiaministeri.

17.10.201 maiden välinen Barentsin kalastussopimus. 19.10.2018 Sopimus huomattavasta venäläisen NLG:n varastoimisesta Norjan satamiin.

25.10.2018 Barent Sea Seismic Surveyng Pact. Jne.

Tällä NOR-RUS pohjoisella yhteistyöllä on tunnetusti etäiset historialliset juuret. Eri muodoissaan, sodan ja rauhan aikana. Vähintäinkin Krimin sodasta lähtien. Nyt puhumme vuosista 1853-1856.

Nykysuhteiden peruskirja on Barents Enviroment Council, nelivaltiosopimus, jossa Ruotsi ja Suomi ovat allekirjoittajina.

Venäjänpresidentti Jeltsin sanoi 1990: Go Kirkenes and let the region develope. Vain hieman anekdootinomaisesti pohjoisessa tunnetaan venäläisten toistama sanonta: Historiallisesti Kirkkoniemi on venäläinen kaupunki Norjassa. Norjalaiset osaavat asettaa tämän oikeaan kontekstiinsa. Vuonna 1993 allekirjoitettiin IBS, International Barents Secretariat -asiakirja.

Jossain määrin huvittavana seikkana voidaan todeta, että EU allekirjoitti sekin erehdyksessä paperin. Näin norjalaiset minulle kertovat, minä puren huultani ja hyvin muistan miten Paavo johdonmukaisesti ajoi pohjoista ulottuvuutta, jonka kaukonäköisyydestä muut eivät päässeet jyvälle.

Barentsillekeskittyvän toiminnan fokus on Kirkkoniemessä. Se on siellä jossakin keskellä: 20 minuutin automatkan päässä Venäjästä (viisumitta läpi) ja 40 minuutin päässä Suomesta.

Vaikka Kirkenes onnkin City Ultima Thule, on se keskempänä kuin uskommekaan. Kaikkialle ennättävä Kiina laski jo viime vuosisadalla: Rahtilaivalta menee Kiinasta Kirkkoniemeen Koillisväylää pitkin 18 vrk. Matka Suetzin kautta kestää 40 vrk.

Mikäli ja sikäli kuin pohjoinen merireitti pysyy auki, sillä kulkevilla 400.000 tonnin rahtialuksilla on tulevaisuus. Kiina laskee Kirkenesin sataman varaan. Öljyä, kaasua, elintarvikkeita, kulutus- ja investointituotteita.

Kaikki tämä ja paljon muuta on saanut Kiinan hereille. Kiinaa pohtii ja neuvottelee. Ja kun se tekee sitä, se reaktivoi Venäjää ja Putinia vauhdittamaan yhteistyötä Nato-Norjan kanssa. Sumeilematta.

Venäjällä on tarve ja kiire kehittää omia kauppa- ja synerrgiakuvioitaan, mutta myös pohjustaa vauhtia jotta se voi hypätä Kiinan jalaksille.

Tämä yhteistyö Kiinan suuntaan on Venäjän strategisessa keskiössä. Samalla se virnistää lännen sanktioille, joilla Länsi ja Suomi ampuvat sarjatulta omaan jalkaan.

Norjaa, laajoin edistymisvaltuksin toimivaa ääripohjolaa innoittaa selviytymistaistelu gobalisaation kurimuksessa ja tilanteessa, jossa Norja ei investoi Ruijaan, eikä EU investoi. Norjas ei Lännen moraalikauppa kiinnosta pätkääkään.

Siksi lämpimästi toivotetaan tervetulleeksi venäläiset panokset ja Kiinan miljardihankkeet. Venäjä pitää Kirkenesiä vanhana venäläisenä kaupunkina, mutta eri finaalissa kuin Viipuria.

Kiina on tullut Norjaan jäädäkseen.

Norja vei jo 2010 terästä 100.000 tonnia Kiinaan.

Kiina on päätymässä pitämään alueellisena asemapaikkana, ei Murmanskia, vaan Kirkkoniemeä, kustannuserosta huolimatta.

Se laskee kokonaisuutta ja tulevaisuutta.

Eräs pointti, jonka tässä näen, ovat junayhteydet. Kiina suunnittelee Silkkisen meritien (Koillisväylän) ja maisen Marc Polo/Silkkitien lisäksi kolmannen maareitin päälle.

Se havittelee jo Arctic Railway -yhteyttä pohjois-Siperian halki Kirkkoniemeen. Se laskee rahtitonneja 750 metriä pitkien junien mukaan.

Se, sekä Norja laskee, miten hyödyllinen olisk junareitti: Kirkklniemi-Helsinki-tunnelin kautta Tallinnaan- Kiinaaan.

Näin kytkeytyy mukan isoon kuvaan Suomi, halusi se tai ei. On sanktioita tai ei. Olen melko varma, että Janne tietää Kiinan kiinnostuksen se on: Rahoitusosuusvalmiuden.

Ensi vuoden tapauksia on Norjassa järjestettävä "Barents Spectakel 2019".

Kiina, ja miksei Venäjäkin, tulee panostamaan siihen mahdikkaasti.

Mutta Kiina ei tule kolonislistina eikä valloittajana. Se tulee kyllä valloittamaan, mutta sydämiä. Se käyttää kulttuyra, musikkkia, valoja, historiallista performanssia ja joukkla silkkihansikkaita. Se yrittää olla ystävä, kumppani ja fiksu. Kampanjointia tulee olemaan melenkiintoista seurata!

Teema on (myönteisessä hengessä): "Kirkkoniemi - maailman pohjoisin Chinatown!"

]]>
1 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263971-mita-uutta-barentsilla#comments IBS Kiina Lentoturvallisuus Nato Paikannus Pohjoinen ulottuvuus Polar Silk Road Sat, 10 Nov 2018 18:41:01 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263971-mita-uutta-barentsilla
Onko Nato Putininin hallinnon elinehto? http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263724-onko-nato-putininin-hallinnon-elinehto <p>Mikä on Putinin suurin ongelma? Onko se,</p><p>1) että Nato hyökkää Kuolaan, Pietariin ja Moskovaan?</p><p>2) Onko se puhdas kansallisen häpeän ja katkeruuden tunne, niin kauan kuin rajat ovat idemmässä kuin Neuvostoliiton aikaan?</p><p>3) Vai onko se epävarmuus kannatuksesta Venäjän kansan keskuudessa?</p><p>&nbsp;</p><p>Ykköstä on vaikea uskoa. Miten Venäjän johto voisi pitää Natoa niin hulluna, että hyökkäisi ydinasevaltion kimppuun? Miten Nato voisi ikinä perustella demokraattisten jäsenmaidensa kansalaisille Venäjälle hyökkäyksen, sinkkiarkut ja ydinsodan uhkan?</p><p>Kakkosta on ehkä hieman helpompi uskoa, mutta silti aika älytön. Todellako Venäjä haluaisi riskeerata koko olemassaolonsa vain jonkun kansallisen suurvaltakaihon takia. Venäjällä on kuitenkin paljon menetettävää: kulttuuri, historia, maailman suurin maa-alue, maailman suurimmat luonnonvarat, ja suurin ydinasearsenaali. Mikä muutenkaan voisi edes olla kansalle selitettävä tarina moraalisesta oikeudesta vallata Suomi, Baltia ja Puola?</p><p>Kolmonen olisi uskottavin. Putin tarvitsee kansan tuen, jotta hänen hallintonsa voi elää. Suurin pelko on kansan tyytymättömyyden kasvaminen, joka voisi johtaa vallasta syöksemiseen. Venäjällä syntyvyys on alhaista ja kuolleisuus korkeaa. Kansalaisten elintaso on alhainen verratuna EU-kansalaisiin. Kansalaiset kokivat kohtalaisen pitkään nousukautta Putinin vallan aikana, ja kansansuosio kasvoi. Sitten alkoi taloudellinen heikentyminen. 2014 Krimin valtaus nosti Putinin suosiota, jonka kansa ilmeisesti näki venäläisenä. Putinin hallinto on vuosikausia pitänyt yllä tarinaa saarretusta Venäjästä. Kansa uskoo tarinaa ja haluaa turvaa vahvalta Putinilta.</p><p>Jos kolmonen on totta, niin<strong> Putin&nbsp;tarvitsee Natoa.&nbsp;</strong>Tarina saarretusta Venäjästä voi olla Putinin hallinnon viimeinen oljenkorsi varmistaa kansan kannatus pitkällä aikavälillä. Ehkä parasta mitä länsi voi antaa Putinin hallinnolle ja koko Venäjän vakaudelle, on Naton ympäröimä Venäjä. Vain näin Putin voi pitää yllä uskottavaa tarinaa, ja antaa hallinnolleen oikeutuksensa kansan silmissä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on Putinin suurin ongelma? Onko se,

1) että Nato hyökkää Kuolaan, Pietariin ja Moskovaan?

2) Onko se puhdas kansallisen häpeän ja katkeruuden tunne, niin kauan kuin rajat ovat idemmässä kuin Neuvostoliiton aikaan?

3) Vai onko se epävarmuus kannatuksesta Venäjän kansan keskuudessa?

 

Ykköstä on vaikea uskoa. Miten Venäjän johto voisi pitää Natoa niin hulluna, että hyökkäisi ydinasevaltion kimppuun? Miten Nato voisi ikinä perustella demokraattisten jäsenmaidensa kansalaisille Venäjälle hyökkäyksen, sinkkiarkut ja ydinsodan uhkan?

Kakkosta on ehkä hieman helpompi uskoa, mutta silti aika älytön. Todellako Venäjä haluaisi riskeerata koko olemassaolonsa vain jonkun kansallisen suurvaltakaihon takia. Venäjällä on kuitenkin paljon menetettävää: kulttuuri, historia, maailman suurin maa-alue, maailman suurimmat luonnonvarat, ja suurin ydinasearsenaali. Mikä muutenkaan voisi edes olla kansalle selitettävä tarina moraalisesta oikeudesta vallata Suomi, Baltia ja Puola?

Kolmonen olisi uskottavin. Putin tarvitsee kansan tuen, jotta hänen hallintonsa voi elää. Suurin pelko on kansan tyytymättömyyden kasvaminen, joka voisi johtaa vallasta syöksemiseen. Venäjällä syntyvyys on alhaista ja kuolleisuus korkeaa. Kansalaisten elintaso on alhainen verratuna EU-kansalaisiin. Kansalaiset kokivat kohtalaisen pitkään nousukautta Putinin vallan aikana, ja kansansuosio kasvoi. Sitten alkoi taloudellinen heikentyminen. 2014 Krimin valtaus nosti Putinin suosiota, jonka kansa ilmeisesti näki venäläisenä. Putinin hallinto on vuosikausia pitänyt yllä tarinaa saarretusta Venäjästä. Kansa uskoo tarinaa ja haluaa turvaa vahvalta Putinilta.

Jos kolmonen on totta, niin Putin tarvitsee Natoa. Tarina saarretusta Venäjästä voi olla Putinin hallinnon viimeinen oljenkorsi varmistaa kansan kannatus pitkällä aikavälillä. Ehkä parasta mitä länsi voi antaa Putinin hallinnolle ja koko Venäjän vakaudelle, on Naton ympäröimä Venäjä. Vain näin Putin voi pitää yllä uskottavaa tarinaa, ja antaa hallinnolleen oikeutuksensa kansan silmissä.

 

]]>
5 http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263724-onko-nato-putininin-hallinnon-elinehto#comments Nato Venäjä Mon, 05 Nov 2018 21:10:22 +0000 Pekka Lampelto http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263724-onko-nato-putininin-hallinnon-elinehto
Seuraavalla hallituksella on edessään suuria turvallisuuspoliittisia valintoja http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263690-seuraavalle-hallituksella-on-edessaan-suuria-turvallisuuspoliittisia-valintoja <p>Suomessa toimitetaan ensi vuoden huhtikuun 14. päivänä eduskuntavaalit. Tämän vaalin tuloksen pohjalta tullaan muodostamaan hallitus, jolla on edessään suuria ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjanvetotarpeita yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Presidenttinä tulee koko tuon hallituksen toimikauden ajan olemaan <strong>Sauli Niinistö</strong>.</p><p>Kolme selkeintä pitkän aikavälin trendiä, jotka vaikuttavat turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ovat seuraavat:</p><p><strong>1) Yhdysvaltojen suhteellisen ylivoiman hupeneminen</strong></p><p>Kiinan talouden, teknologisen kehitystason ja sotilasbudjetin kasvaessa etenkin idän Lohikäärme ottaa Yhdysvaltoja kiinni sotilaallisessa voimassa ja muissa suorituskyvyissä. Takamatka on edelleen merkittävä, mutta samaan aikaan myös Venäjän asevoimien varustus ja valmiustaso on kohonnut kylmän sodan jälkeisestä alennustilasta.</p><p>Molemmilla ns. revansistisilla suurvalloilla suurin osa uusista asejärjestelmistä on joko yhä pahasti kesken tai niitä ei ole vielä laajassa palveluskäytössä, osa edelleen käytössä olevista järjestelmistä taas on vanhentuneita. Mutta modernisaatio ja valmius on selkeästi kasvanut molemmilla. 1990-luvulla alkanut <em>Pax Americana </em>on lähestymässä loppuaan. Globaalin valtajärjestelmän muutokset ovat usein aiheuttaneet levottomuutta ja konflikteja. Tähän tulee varautua nytkin.</p><p><strong>2) Globaalin politiikan keskipisteen siirtyminen Aasiaan</strong></p><p>Vaikka valta siirtyi jo II Maailmansodan jälkeen Euroopan pääkaupungeista Moskovaan ja Washingtoniin, Eurooppa säilyi strategisten valtapelien keskeisenä näyttämönä. Osittain siksi täällä rintamalinjat myös pysyivät niin liikkumattomina: Eurooppa teollisine ja taloudellisine resursseineen oli elintärkeä molemmille supervalloille. Nyt Eurooppa menettää merkitystään ja Yhdysvallat on siirtänyt sotilaallisen läsnäolonsa ja suunnittelunsa painopistettä Aasiaan ja Tyynelle valtamerelle, jossa sillä on puolustettavanaan taloudellisia ja strategisia intressejä.</p><p>Venäjän sijaan Kiina on nyt keskeisin haastaja Yhdysvalloille kamppailussa globaalista valta-asemasta ja vastuu Euroopan turvallisuudesta on ensisijaisesti eurooppalaisilla itsellään.</p><p><strong>3) Hajoava kansainvälinen järjestelmä</strong></p><p>Kansainväliset sopimusjärjestelmät rakoilevat koko ajan enemmän. Euroopassa tämä näkyy mm. Britannian EU-erossa, globaalisti muun muassa vetäytymisinä kansainvälisistä ilmasto- ja pakolaissopimuksista. Sopimuspohjaisen järjestelmän mureneminen lisää epävarmuustekijöitä ja tarvetta paikallisemmille, alueellisille yhteistyösopimuksille, kahdenväliselle diplomatialle ja vararatkaisuille yllättävien tilanteiden riskeiltä suojautumiseksi.</p><p>Nämä kolme päätekijää on otettava huomioon kaikessa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa suunnittelussa seuraavien vuosien aikana. Lisääntyvistä jännitteistä johtuen Suomen tulisi olla valmis haasteisiin jo tulevan hallituskauden aikana. Suora sotilaallinen konflikti ei ole todennäköinen, mutta ei enää täysin poissuljettukaan, kuten ennen vuotta 2014 kenties ajateltiin.</p><p><strong>Tulevaisuuden konflikteissa ratkaisevaa on nopeus</strong></p><p>Suomella on eurooppalaisessa katsannossa poikkeuksellisen hyvä valmius siihen, mitä voidaan pitää perinteisenä kriisitilanteena. Meillä on suurehko reservi, jota myös taas harjoitetaan tauon jälkeen suhteellisen paljon. Joukoilla on tuekseen tykistöä, tankkeja ja panssariajoneuvoja. Reserviarmeijan valmiuksilla voitaisiin myös hoitaa sellainen äkillinen ongelma kuin vaikka suuri pakolaisaalto rajan ylitse.</p><p>Sen sijaan Suomen kyky reagoida nopeasti on kyseenalainen. Perinteinen kriisiajattelu lähtee siitä, että jännitteen kasvamista seuraa selkeä tilanteen kärjistymisvaihe ennen konfliktin puhkeamista, mikä antaa aikaa suorittaa liikekannallepanon kaltaisia valmistautumistoimia. Tämä ajatus ei vieläkään ole täysin vanhentunut, vaikka kuinka kohkataankin Venäjän salamasotadoktriinista.</p><p>Esimerkiksi Ukrainassa pitkään käynnissä vellonut sisäinen poliittinen konflikti Maidanin mielenosoitusten muodossa loi taustan seuranneelle Krimin miehitykselle ja sodan puhkeamiselle Itä-Ukrainassa. On vaikea ajatella, että konflikti puhkeaisi jossain muualla ennen aikaisempaa tilanteen kriisiytymistä. Isompi kysymys on se, kyetäänkö tulkitsemaan oikein se, kuinka vakava jokin tilanne on ja mikä laukaisee voimankäyttökynnyksen?</p><p><strong>Suomen on korostettava valmiutta voiman sijasta</strong></p><p>Kun turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ratkaistaan, Suomenkin kannattaa painottaa oikea-aikaista tiedonsaantia ja kattavan tilannekuvan muodostamista, valmiutta kansainväliseen yhteistoimintaan sekä kykyä nopeaan reagointiin ns. syvästä rauhantilasta ja operatiiviseen toimintaan &quot;harmaan vaiheen&quot; aikana, joka todennäköisesti ei missään vaiheessa laajene täysimittaiseksi konfliktiksi. Ratkaiseva rooli tässä on erikoisjoukoilla, tiedustelulla ja korkean valmiuden reserveillä, jotka voivat toimia lyhyellä varoitusajalla.</p><p>Samaan aikaan Suomi voi &quot;perinteisessä mielessä&quot; vähentää monessa suhteessa varustautumistaan sotilaalliseen konfliktiin: kokonaisreservin määrä voi edelleen pienentyä, tykistöä tuskin tarvitaan nykyistä määrää tulevaisuudessa, panssarikalustoa uusittaessa voidaan painottaa monimuotoista käyttökelpoisuutta raudan määrän sijaan. Meri- ja ilmavoimien kaluston uusiminen esitetyssä aikataulussa on tarpeellista ja vastaa nyt käytössä olevan kaluston käyttöikää ja merivoimien osalta myös Itämeren muuttunutta voimatasapainoa (erit. Venäjän Bastion-meritorjuntaohjusjärjestelmä, mutta myös modernisoitu ja kasvatettu aluskanta).</p><p><strong>Suomen suhde liittoutumiseen muuttuu &quot;katveessa&quot;</strong></p><p>Suomen osallistuminen sotilasliiton 5. artiklan käyttöä harjoittelevaan Naton Trident Juncture -harjoitukseen Norjassa on herättänyt aktiivista keskustelua Suomen asemasta kotimaassa, mutta nostanut myös protesteja Venäjällä, joka arvostelee myös Ruotsin osallistumista harjoituksiin. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat sotilasliittoon kuulumattomat valtiot, jotka osallistuvat kyseiseen harjoitukseen. Osittain kyse toki on maantieteestä, Naton harjoituksiin ovat ennenkin osallistuneet lähialueen kumppanimaat.</p><p>Haastavaksi Suomen Nato-suhteen tekee se, että Venäjä jo käytännössä katsoo Suomen ja Ruotsin osaksi läntistä puolustusliittoa, mutta molemmissa maissa kansalaisten enemmistö vastustaa kotimaansa täysjäsenyyttä. Demokraattisessa valtiossa ei oikein voida toimia tällaisessa asiassa kansalaisten tahtoa vastaan, mutta toisaalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan olisi hyvä olla rationaalista ja de jure -tilanteen kannattaisi vastata sitä, miten asiat de facto ovat.</p><p>Suomen osallistuminen läntisten valtioiden harjoitustoimintaan on muuttunut nopeasti, osittain koska tämän ajan suorituskyky käytännössä tarkoittaa sitä, että sotilaallinen toiminta mahdollisen kriisin aikana tapahtuu koko Pohjolan alueella. Vastaavasti Itämeren alueella puhkeava konflikti tarkoittaa kaikkien rantavaltioiden osallisuutta tavalla tai toisella. Yksin kukaan ei pärjää.</p><p><strong>Kansainvälinen yhteistyö on muutakin kuin Nato</strong></p><p>Nato ei kuitenkaan ole ainoa kansainvälinen viitekehys, jonka kanssa Suomen pitää ratkaista oma pitkän aikavälin yhteistyönsä. Sotilaspuolen kysymyksiin perehtyneet tuttavani ovat muistuttaneet, että Natoon kuuluu kaikenlaisia maita kuten Albania ja Bulgaria, eikä sotilasliitolla itsellään ole muita resursseja kuin ne, jotka jäsenvaltiot niille antavat. Suurin hyöty sotilasliitossa ovat sen komentojärjestelmät ja sopimuksista syntyvät avunanto- ja yhteistoimintavalmiudet.</p><p>Suomelle yhtä lailla merkityksellisen turvallisuuspoliittisen viitekehyksen luo EU, jonka toiminta rikosten torjunnassa, tiedustelutoiminnassa ja maahanmuuttopolitiikan kaltaisissa kysymyksissä vastaa moniin sellaisiin haasteisiin, jotka saattavat edeltää tai olla osatekijänä nykyajan konflikteissa. Erityinen suhde meillä on myös muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin ja Norjaan, joiden kanssa käytännön yhteistyötä kriisiaikana tehtäisiin niin Itämerellä, Lapissa kuin ilmatilan suojaamisessakin.</p><p>Vähätellä ei myöskään voi Suomen kahdenvälisiä transatlanttisia suhteita Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen mielenkiinnon vähentyessä Eurooppaa kohtaan on hyvin keskeistä, mitkä maanosan valtioiden suorat välit maailman johtavaan sotilaalliseen suurvaltaan ovat ja kuinka suuri mielenkiinto avun antamiseen siellä on. Hyvät suhteet mahdollistavat sellaisen rauhanaikaisen yhteistyön, joka kantaa myös poikkeusoloihin.</p><p><strong>Päätöksien on kannettava kauas tulevaisuuteen</strong></p><p>Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on politiikan sektori, jossa päätöksenteon sykli ja aikajänne on aina useampia vaalikausia. Siksi se, mitä päätetään ei voi olla yksittäisen vaalikauden hallitus-oppositio -jaon varassa ja valitun linjan täytyy vastata myös kansalaisten yleisiä tuntoja asiasta. Toisaalta esimerkiksi Nato-harjoituksiin osallistuminen ei tunnu nostaneen yleistä närää kuin hyvin rajallisissa vasemmistopiireissä.</p><p>Tällä sektorilla poliitikoillakin on erityinen vastuu puhua kansalaisille siten kuin he käyttöönsä saaman parhaan mahdollisen informaation pohjalta todella arvioivat. Ei siis sen mukaan, millä keinolla olisi paras mahdollisuus kalastella ääniä tai hyödyntää mahdollista oppositioasemaa. Toki tämä pätee kaikkeen muuhunkin politiikkaan, mutta jos on valittava yksi sektori, jolla selkärangan osoittaminen on poikkeuksellisen tärkeää, niin ilmastopolitiikan ohella se on juuri tämä.</p><p>Seuraavan hallituksen tulee siis tehdä päätöksiä koskien Suomen puolustuksen ja laajemman turvallisuusinfrastruktuurin uudistamista ja Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. Tätä tulee rakentaa yhteistyössä kaikkien parlamentaaristen voimien kanssa, jotka haluavat olla työssä rakentavasti mukana. Suunnan tulee olla oikea, mutta Suomelle selkeästi sopii tässä asiassa eleetön suorituskyvyn ja kumppanuuden rakentaminen julkisiin julistuksiin perustuvan politiikanteon sijaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa toimitetaan ensi vuoden huhtikuun 14. päivänä eduskuntavaalit. Tämän vaalin tuloksen pohjalta tullaan muodostamaan hallitus, jolla on edessään suuria ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjanvetotarpeita yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Presidenttinä tulee koko tuon hallituksen toimikauden ajan olemaan Sauli Niinistö.

Kolme selkeintä pitkän aikavälin trendiä, jotka vaikuttavat turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ovat seuraavat:

1) Yhdysvaltojen suhteellisen ylivoiman hupeneminen

Kiinan talouden, teknologisen kehitystason ja sotilasbudjetin kasvaessa etenkin idän Lohikäärme ottaa Yhdysvaltoja kiinni sotilaallisessa voimassa ja muissa suorituskyvyissä. Takamatka on edelleen merkittävä, mutta samaan aikaan myös Venäjän asevoimien varustus ja valmiustaso on kohonnut kylmän sodan jälkeisestä alennustilasta.

Molemmilla ns. revansistisilla suurvalloilla suurin osa uusista asejärjestelmistä on joko yhä pahasti kesken tai niitä ei ole vielä laajassa palveluskäytössä, osa edelleen käytössä olevista järjestelmistä taas on vanhentuneita. Mutta modernisaatio ja valmius on selkeästi kasvanut molemmilla. 1990-luvulla alkanut Pax Americana on lähestymässä loppuaan. Globaalin valtajärjestelmän muutokset ovat usein aiheuttaneet levottomuutta ja konflikteja. Tähän tulee varautua nytkin.

2) Globaalin politiikan keskipisteen siirtyminen Aasiaan

Vaikka valta siirtyi jo II Maailmansodan jälkeen Euroopan pääkaupungeista Moskovaan ja Washingtoniin, Eurooppa säilyi strategisten valtapelien keskeisenä näyttämönä. Osittain siksi täällä rintamalinjat myös pysyivät niin liikkumattomina: Eurooppa teollisine ja taloudellisine resursseineen oli elintärkeä molemmille supervalloille. Nyt Eurooppa menettää merkitystään ja Yhdysvallat on siirtänyt sotilaallisen läsnäolonsa ja suunnittelunsa painopistettä Aasiaan ja Tyynelle valtamerelle, jossa sillä on puolustettavanaan taloudellisia ja strategisia intressejä.

Venäjän sijaan Kiina on nyt keskeisin haastaja Yhdysvalloille kamppailussa globaalista valta-asemasta ja vastuu Euroopan turvallisuudesta on ensisijaisesti eurooppalaisilla itsellään.

3) Hajoava kansainvälinen järjestelmä

Kansainväliset sopimusjärjestelmät rakoilevat koko ajan enemmän. Euroopassa tämä näkyy mm. Britannian EU-erossa, globaalisti muun muassa vetäytymisinä kansainvälisistä ilmasto- ja pakolaissopimuksista. Sopimuspohjaisen järjestelmän mureneminen lisää epävarmuustekijöitä ja tarvetta paikallisemmille, alueellisille yhteistyösopimuksille, kahdenväliselle diplomatialle ja vararatkaisuille yllättävien tilanteiden riskeiltä suojautumiseksi.

Nämä kolme päätekijää on otettava huomioon kaikessa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa suunnittelussa seuraavien vuosien aikana. Lisääntyvistä jännitteistä johtuen Suomen tulisi olla valmis haasteisiin jo tulevan hallituskauden aikana. Suora sotilaallinen konflikti ei ole todennäköinen, mutta ei enää täysin poissuljettukaan, kuten ennen vuotta 2014 kenties ajateltiin.

Tulevaisuuden konflikteissa ratkaisevaa on nopeus

Suomella on eurooppalaisessa katsannossa poikkeuksellisen hyvä valmius siihen, mitä voidaan pitää perinteisenä kriisitilanteena. Meillä on suurehko reservi, jota myös taas harjoitetaan tauon jälkeen suhteellisen paljon. Joukoilla on tuekseen tykistöä, tankkeja ja panssariajoneuvoja. Reserviarmeijan valmiuksilla voitaisiin myös hoitaa sellainen äkillinen ongelma kuin vaikka suuri pakolaisaalto rajan ylitse.

Sen sijaan Suomen kyky reagoida nopeasti on kyseenalainen. Perinteinen kriisiajattelu lähtee siitä, että jännitteen kasvamista seuraa selkeä tilanteen kärjistymisvaihe ennen konfliktin puhkeamista, mikä antaa aikaa suorittaa liikekannallepanon kaltaisia valmistautumistoimia. Tämä ajatus ei vieläkään ole täysin vanhentunut, vaikka kuinka kohkataankin Venäjän salamasotadoktriinista.

Esimerkiksi Ukrainassa pitkään käynnissä vellonut sisäinen poliittinen konflikti Maidanin mielenosoitusten muodossa loi taustan seuranneelle Krimin miehitykselle ja sodan puhkeamiselle Itä-Ukrainassa. On vaikea ajatella, että konflikti puhkeaisi jossain muualla ennen aikaisempaa tilanteen kriisiytymistä. Isompi kysymys on se, kyetäänkö tulkitsemaan oikein se, kuinka vakava jokin tilanne on ja mikä laukaisee voimankäyttökynnyksen?

Suomen on korostettava valmiutta voiman sijasta

Kun turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ratkaistaan, Suomenkin kannattaa painottaa oikea-aikaista tiedonsaantia ja kattavan tilannekuvan muodostamista, valmiutta kansainväliseen yhteistoimintaan sekä kykyä nopeaan reagointiin ns. syvästä rauhantilasta ja operatiiviseen toimintaan "harmaan vaiheen" aikana, joka todennäköisesti ei missään vaiheessa laajene täysimittaiseksi konfliktiksi. Ratkaiseva rooli tässä on erikoisjoukoilla, tiedustelulla ja korkean valmiuden reserveillä, jotka voivat toimia lyhyellä varoitusajalla.

Samaan aikaan Suomi voi "perinteisessä mielessä" vähentää monessa suhteessa varustautumistaan sotilaalliseen konfliktiin: kokonaisreservin määrä voi edelleen pienentyä, tykistöä tuskin tarvitaan nykyistä määrää tulevaisuudessa, panssarikalustoa uusittaessa voidaan painottaa monimuotoista käyttökelpoisuutta raudan määrän sijaan. Meri- ja ilmavoimien kaluston uusiminen esitetyssä aikataulussa on tarpeellista ja vastaa nyt käytössä olevan kaluston käyttöikää ja merivoimien osalta myös Itämeren muuttunutta voimatasapainoa (erit. Venäjän Bastion-meritorjuntaohjusjärjestelmä, mutta myös modernisoitu ja kasvatettu aluskanta).

Suomen suhde liittoutumiseen muuttuu "katveessa"

Suomen osallistuminen sotilasliiton 5. artiklan käyttöä harjoittelevaan Naton Trident Juncture -harjoitukseen Norjassa on herättänyt aktiivista keskustelua Suomen asemasta kotimaassa, mutta nostanut myös protesteja Venäjällä, joka arvostelee myös Ruotsin osallistumista harjoituksiin. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat sotilasliittoon kuulumattomat valtiot, jotka osallistuvat kyseiseen harjoitukseen. Osittain kyse toki on maantieteestä, Naton harjoituksiin ovat ennenkin osallistuneet lähialueen kumppanimaat.

Haastavaksi Suomen Nato-suhteen tekee se, että Venäjä jo käytännössä katsoo Suomen ja Ruotsin osaksi läntistä puolustusliittoa, mutta molemmissa maissa kansalaisten enemmistö vastustaa kotimaansa täysjäsenyyttä. Demokraattisessa valtiossa ei oikein voida toimia tällaisessa asiassa kansalaisten tahtoa vastaan, mutta toisaalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan olisi hyvä olla rationaalista ja de jure -tilanteen kannattaisi vastata sitä, miten asiat de facto ovat.

Suomen osallistuminen läntisten valtioiden harjoitustoimintaan on muuttunut nopeasti, osittain koska tämän ajan suorituskyky käytännössä tarkoittaa sitä, että sotilaallinen toiminta mahdollisen kriisin aikana tapahtuu koko Pohjolan alueella. Vastaavasti Itämeren alueella puhkeava konflikti tarkoittaa kaikkien rantavaltioiden osallisuutta tavalla tai toisella. Yksin kukaan ei pärjää.

Kansainvälinen yhteistyö on muutakin kuin Nato

Nato ei kuitenkaan ole ainoa kansainvälinen viitekehys, jonka kanssa Suomen pitää ratkaista oma pitkän aikavälin yhteistyönsä. Sotilaspuolen kysymyksiin perehtyneet tuttavani ovat muistuttaneet, että Natoon kuuluu kaikenlaisia maita kuten Albania ja Bulgaria, eikä sotilasliitolla itsellään ole muita resursseja kuin ne, jotka jäsenvaltiot niille antavat. Suurin hyöty sotilasliitossa ovat sen komentojärjestelmät ja sopimuksista syntyvät avunanto- ja yhteistoimintavalmiudet.

Suomelle yhtä lailla merkityksellisen turvallisuuspoliittisen viitekehyksen luo EU, jonka toiminta rikosten torjunnassa, tiedustelutoiminnassa ja maahanmuuttopolitiikan kaltaisissa kysymyksissä vastaa moniin sellaisiin haasteisiin, jotka saattavat edeltää tai olla osatekijänä nykyajan konflikteissa. Erityinen suhde meillä on myös muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin ja Norjaan, joiden kanssa käytännön yhteistyötä kriisiaikana tehtäisiin niin Itämerellä, Lapissa kuin ilmatilan suojaamisessakin.

Vähätellä ei myöskään voi Suomen kahdenvälisiä transatlanttisia suhteita Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen mielenkiinnon vähentyessä Eurooppaa kohtaan on hyvin keskeistä, mitkä maanosan valtioiden suorat välit maailman johtavaan sotilaalliseen suurvaltaan ovat ja kuinka suuri mielenkiinto avun antamiseen siellä on. Hyvät suhteet mahdollistavat sellaisen rauhanaikaisen yhteistyön, joka kantaa myös poikkeusoloihin.

Päätöksien on kannettava kauas tulevaisuuteen

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on politiikan sektori, jossa päätöksenteon sykli ja aikajänne on aina useampia vaalikausia. Siksi se, mitä päätetään ei voi olla yksittäisen vaalikauden hallitus-oppositio -jaon varassa ja valitun linjan täytyy vastata myös kansalaisten yleisiä tuntoja asiasta. Toisaalta esimerkiksi Nato-harjoituksiin osallistuminen ei tunnu nostaneen yleistä närää kuin hyvin rajallisissa vasemmistopiireissä.

Tällä sektorilla poliitikoillakin on erityinen vastuu puhua kansalaisille siten kuin he käyttöönsä saaman parhaan mahdollisen informaation pohjalta todella arvioivat. Ei siis sen mukaan, millä keinolla olisi paras mahdollisuus kalastella ääniä tai hyödyntää mahdollista oppositioasemaa. Toki tämä pätee kaikkeen muuhunkin politiikkaan, mutta jos on valittava yksi sektori, jolla selkärangan osoittaminen on poikkeuksellisen tärkeää, niin ilmastopolitiikan ohella se on juuri tämä.

Seuraavan hallituksen tulee siis tehdä päätöksiä koskien Suomen puolustuksen ja laajemman turvallisuusinfrastruktuurin uudistamista ja Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. Tätä tulee rakentaa yhteistyössä kaikkien parlamentaaristen voimien kanssa, jotka haluavat olla työssä rakentavasti mukana. Suunnan tulee olla oikea, mutta Suomelle selkeästi sopii tässä asiassa eleetön suorituskyvyn ja kumppanuuden rakentaminen julkisiin julistuksiin perustuvan politiikanteon sijaan.

]]>
8 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263690-seuraavalle-hallituksella-on-edessaan-suuria-turvallisuuspoliittisia-valintoja#comments EU EU:n yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka Nato Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Venäjä Mon, 05 Nov 2018 09:07:21 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263690-seuraavalle-hallituksella-on-edessaan-suuria-turvallisuuspoliittisia-valintoja
Venäjän ydinaseet - yksi asia Nato-lähentymisessä Suomelta on jäänyt huomiotta http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263614-venajan-ydinaseet-yksi-asia-nato-lahentymisessa-suomelta-on-jaanyt-huomiotta <p>&ldquo;<em>Until 7 November, Rovaniemi Air Base will be the home base for the exercising units showcasing Finland&rsquo;s capabilities both as a <u>Host Nation providing support</u> to deployed units and as a <u>Partner</u> operating alongside Allies during exercises and <u>real-world operations</u></em>.&rdquo;</p><p>Kyseinen Trident Juncture- sotaharjoitukseen liittyvä lainaus löytyy Naton kotisivuilta (<a href="https://ac.nato.int/archive/2018/finnish-media-at-rovaniemi-during-trident-juncture-18"><u>Nato, Allied Air Command 30.10.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Marraskuun 7. päivään saakka Rovaniemen lentotukikohta on harjoittelevien yksikköjen kotitukikohta osoittaen Suomen kykyä toimia sekä <u>isäntämaana</u> harjoitteleville [Rovaniemelle sijoitetuille] yksiköille sekä liittokunnan [= Naton] rinnalla <u>kumppanina</u> harjoitusten ja <u>todellisten (sota]toimien aikana</u>.</em>&rdquo;</p><p>Tuo lause kuvaa oikeastaan kaiken, mistä on kysymys Suomi-Nato-suhteissa Naton näkemänä ja missä tällä hetkellä Suomi-Nato-liittosuhteessa ollaan. Tilanne ei ole Suomen kannalta tyydyttävä, vaan meidän olisi vaadittava lisää ja myös saatava lisää liittosuhteelta.</p><p>Meidän ei tule toimia Nato-suhteessa vain Venäjän uhan kohteena, vaan meidän tulee saada myös varma sataprosenttinen sotilaallinen turva. On ennen kaikkea Suomen etu, että väliaika sotilaallisesta liittoutumattomuudesta liittoutumiseen olisi lyhyt. Välivaihe ja siihen liittyvä epävarmuus on jäätävä lyhytaikaiseksi.</p><p>Väliaikaa voidaan kuvata harmaalla ajalla vastaavasti kuin myös niitä maita voidaan kuvata harmaaksi vyöhykkeeksi, jotka eivät kuulu joko Venäjän tai Naton liittokuntaan.</p><p>Turvallisuuspolitiikassa harmaa ei ole hyvä väri.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>27. Российская Федерация оставляет за собой право применить ядерное оружие в ответ на применение против нее и (или) ее союзников ядерного и других видов оружия массового поражения, а также в случае агрессии против Российской Федерации с применением обычного оружия, когда под угрозу поставлено само существование государства.</em></p><p><em>Решение о применении ядерного оружия принимается Президентом Российской Федерации.</em>&rdquo;</p><p>Oheinen tekstipätkä on lainaus Venäjän voimassa olevasta sotilasdoktriinista (Военная доктрина Российской Федерации, Федеральный выпуск № 6570), sen 27. kohta. Venäjänkielisenä tuo doktriini on luettavissa <a href="https://rg.ru/2014/12/30/doktrina-dok.html"><u>täältä</u></a>.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>27. kohta. Venäjän federaatio pidättää itsellään vastatoimena oikeuden käyttää ydinaseita ydinaineiden ja muiden joukkotuhoaseiden käyttäjää vastaan ja/tai sen liittolaista vastaan ja myös tapauksissa, jolloin Venäjän federaatiota vastaan hyökätään tavanomaisten aseiden avulla ja kun valtion olemassaolo on uhattuna.</em></p><p><em>Ydinaseiden käytöstä päättää Venäjän federaation presidentti.</em>&rdquo;</p><p>Lännessä tuo sotilasdoktriinin 27. kohta tulkitaan ja myös Venäjä itse on tulkinnut tuon kohdan niin, että se mahdollistaa ydinaseilla uhkaamisen tai niiden ensikäytön myös Natoon kuulumatonta liittolaisrajamaata (&rdquo;<em>и (или) ее союзников</em>&rdquo;) vastaan, jos sen alueella on Naton joukkoja ja asejärjestelmiä tilanteessa, missä Venäjän valtio kokee joutuvansa hyökkäyksen uhan alle ja valtion olemassaolo on uhattuna.</p><p>Venäjä pidättää siis itsellään oikeuden käyttää ydinaseita myös sellaisia valtioita vastaan, jotka eivät ole Naton täysivaltaisia jäseniä ja joilla ei ole ydinaseita. Ratkaisevaa Venäjälle on, onko Natolla sotilaallista voimaa Naton joukkoina ja asejärjestelminä siinä maassa, jonka Venäjä katsoo mahdolliseksi uhaksi olemassaololleen.</p><p>Tuo sotilasdoktriinikirjaus ei ole missään nimessä uusi ja se oli jo edellisessäkin sotilasdoktriinissa vuodelta 2010. Venäjän ydinasekäytön periaatteet teki tuolloin yksiselitteisen selväksi puolustusministeri Nikolai Makarov (<a href="https://ria.ru/defense_safety/20100205/207866124.html"><u>Риа Новости 21.12.2009</u></a>).</p><p>Kylmän sodan jälkeinen Venäjän ensimmäinen sotilasdoktriini astui voimaan vuonna 1993 (Об основных положениях Военной доктрины Российской Федерации 1993 года, Указ Президента Российской Федерации №&nbsp;1833). Venäjänkielisenä tuo doktriini on luettavissa <a href="http://www.kremlin.ru/acts/bank/4747"><u>täältä</u></a>.</p><p>Vielä tuolloin ydinaseita ei pidetty sodankäynnin keinona eikä myöskään niillä uhkailua pidetty poliittisena keinona. Vuoden 1993 doktriinissa Natoa ei mainita sanallakaan. Nyt strategia on muuttunut. Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita ja myös uhkailemaan niiden käytöllä.</p><p>Muutos tapahtui vuoden 2000 doktriinissa. Nato on mainittu strategiassa useassa kohdassa. Muutoksen taustalla oli Naton laajentuminen ja Jugoslavian tapahtumat, joiden seurauksena Venäjä menetti vaikutusvaltaansa puskurivyöhykkeeksi katsomallaan alueella. Tärkeimpänä ulkoisena uhkana (&quot;<em>основная внешняя угроза</em>&quot;) Venäjän näki rajojensa lähellä olevien valtioiden sotilaalliset voimat. Kyse oli siis Nato-maista. Vuoden 2010 doktriinissa Naton uudet jäsenmaat kirjattiin ensikertaa suoraan uhaksi Venäjälle (<a href="http://pravo.gov.ru/proxy/ips/?docbody=&amp;firstDoc=1&amp;lastDoc=1&amp;nd=102065541"><u>Военная доктрина Российской Федерации, N 146</u></a>).</p><p>Tähdennän, että ydinaseet ovat Venäjälle nyt myös poliittinen keino poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.</p><p>Venäjä idea kylmän sodan jälkeen oli saada kommunismin ikeestä vapautuneista Itä-Euroopan maista Suomen ja Itävallan tapaisia puolueettomia maita, joissa Venäjällä olisi ollut riittävästi vaikutusvaltaa. Kyse olisi ollut laajasta puskurivyöhykkeestä EU/Nato-maiden ja Venäjän välissä. Tuo Venäjän ajatus ei toteutunut ja luojalle kiitos, ettei toteutunut. Olisimme nyt varsinaisessa turvattomuusikeen Euroopassa, kun Venäjä on kyennyt kasvattaman sotilaallista voimaansa.</p><p>Naton ja EU:n nopea laajentuminen olivat Euroopan turvallisuudelle suureksi hyväksi. Vahinko, ettei prosessia saatu päätökseen ajallaan, mistä on nyt seurannut turvallisuuspoliittista levottomuutta ja Venäjän sotatoimia.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä korostaa, että ydinaseet ovat tärkeä tekijä sekä laajamittaisten että alueellisten sotien tai sotilaallisten konfliktien ehkäisemisessä. Venäjä ei lue pois ydinaseiden käyttöä laajuudeltaan missä sotilaallisessa konfliktissa, olipa kyse paikallisesta (&rdquo;<em>локальная </em>война&rdquo;), alueellisesta (&rdquo;<em>региональная воина</em>&rdquo;) tai laajamittaisesta (&rdquo;<em>крупномасштабная война</em>&rdquo;) sodasta tai sotilaallisesta konfliktista. Sodat on siis jaettu voimassa olevassa sotilasdoktriinissa alueelliselta laajuudeltaan kolmeen ryhmään.</p><p>Venäläiset kirjaavat tämän ydinaseoppinsa ydinasekäytön muotoilun seuraavalla lauseella:</p><p>&rdquo;<em>Данная формулировка подразумевает принцип &rsquo;оборонительного ядерного сдерживания&rsquo;, не предполагая нанесения &rsquo;превентивного&rsquo; или &rsquo;упреждающего&rsquo; ядерного удара.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tämä muotoilu merkitsee &rsquo;puolustava ydinasepelottelu&rsquo; -periaatetta ilman, että se tarkoittaisi &rsquo;ennaltaehkäisevää&rsquo; tai &rsquo;ennakoivaa&rsquo; ydiniskua.</em>&rdquo;</p><p><em>Puolustava ydinasepelottelu</em> on termi, joka etenkin Suomessa ja Ruotsissa on syytä miettiä tarkasti. Mitä se tarkoittaa Suomen ja Ruotsin osalta, jotka eivät ole ydinasevaltoja ja joiden turvana ei ole ydinaseita.</p><p>Venäjän kynnys uhkailla ydinaseilla on siis alhainen. Meidän on vaikea päätellä, milloin uhkailu on syytä ottaa täysin vakavasti ja milloin uhkailu on syytä ottaa vain kohtuudella vakavasti. Jos konventionaaliset aseet ovat jo käytössä, silloin ydinaseuhkailu on syytä ottaa täysin vakavasti.</p><p>Niin Suomessa kuin Ruotsissa on syytä omaksua ajatus ja laatia suunnitelmat sille varalle, että Venäjä voi uhkailla ydinaseilla jo vähäisessä sotilaallisessa konfliktissa. Miten Suomi ja Ruotsi reagoivat, jos Venäjä uhkaa ydinaseiden käytöllä?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomi ja Ruotsi ovat nyt lähentyneet Natoa vauhdilla. Se on hyvä asia, jota kannatan. Lähentymien ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sen me kaikki tiedämme. Suomi ja Ruotsi eivät olleet kiinnostuneita Nato-jäsenyydestä muun itäisen Euroopan tapaan ajankohtana, jolloin liittyminen olisi ollut helpompaa. Vasta Venäjän toiminta Ukrainassa sai maat havahtumaan.</p><p>Venäjä arvioi kylmäverisesti niitä sotilaallisia uhkia, joita siihen kohdistuu tai voi kohdistua lähialueittensa poliittisen kehityskulun seurauksena. Venäjälle kyse on sen naapurimaiden - puskurivyöhykkeen - EU- ja Nato-jäsenyyksistä.</p><p>Suomen ja Ruotsin osalta sotilaallisen uhan katsannossa Venäjälle oleellisia ovat olleet Suomen ja Ruotsin solmimat isäntämaasopimukset sekä kolmikantainen Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain solmima puolustusaiejulistus viime toukokuussa. Tuo toukokuinen julistus on paljon enemmän kuin mitä nimestä voi päätellä. Venäjä on liittänyt toukokuisen aiejulistuksen ja Trident Juncture -sotaharjoituksen toisiinsa, vaikka julistus ei koske Natoa.</p><p>Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat aivan vastaavasti kuin mitä Venäjän johtama Kollektiivinen turvallisuusjärjestö (<a href="http://www.odkb-csto.org/"><u>ОДКБ</u></a>) on meille yhtä kuin Venäjä.</p><p>Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaasopimuksen 4. syyskuuta 2014 ja Ruotsi hyväksyi sopimuksen parlamentissa 25. toukokuuta 2016. Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kolmenvälinen aiejulistus allekirjoitettiin 8. toukokuuta 2018.</p><p>Sotilaallisesti tarkasteluna Venäjä katsoo nyt, että Suomi ja Ruotsi ovat Nato-maita. Venäjä katsoo, että sotilaallisessa konfliktissa Suomeen ja Ruotsiin voi asettua Nato-joukkoja ja Naton sotilaallista voimaa, joka uhkaa Venäjän sotilasdoktriinin 27. kohdan mukaisella tavalla Venäjää oikeuttaen Venäjän myös ydinaseiden käyttöön.</p><p>Ratkaiseva viimeisin näyttö Venäjälle tuli nyt Trident Juncture - sotaharjoituksen yhteydessä. Nato-harjoituksessa Naton lentokalustoa sijoitettiin Rovaniemelle ja Suomen ja Ruotsin ilmatilat olivat Nato-harjoituksen käytössä. Sotilasteknisesti Suomessa on toki harjoiteltu vastaavasti aikaisemminkin, mutta ei yhden Nato-maan turvaamista perussopimuksen 5. artiklan pohjalta. Tuo on Venäjälle se oleellinen asia.</p><p>Venäjä on tehnyt tänä vuonna kahteen otteeseen selväksi sekä Suomelle että Ruotsille, mitä se ajattelee maiden sotilaallisesta lähentymisestä Natoon. Olen käsitellyt noita tapahtumia tarkemmin kirjoituksessa otsikolla &rdquo; <em>Trident Juncturen lopputulos - Venäjä laskee nyt Suomen ja Ruotsin Nato-maiksi</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263242-trident-juncturen-lopputulos-venaja-laskee-nyt-suomen-ja-ruotsin-nato-maiksi"><u>US-blogi 27.10.2018</u></a>). Venäjälle Suomi ja Ruotsi siis todellakin ovat sotilaallisesti tarkasteluna Nato-maita.</p><p>Miten Suomen ja Ruotsin tulisi nyt edetä, koska maiden turvallisuustilanne ei ole tyydyttävä. Suomen ja Ruotsin ilmoitukseen sotilaallisesti liittoutumattomina maina ei enää usko kukaan, ja kaikkein vähiten tuollaiseen julistukseen uskotaan Venäjällä. Suomalais- ja ruotsalaispoliitikkojen olisi syytä osoittaa edes hieman häveliäisyyttä. Viittaan tällä pääministeri Juha Sipilän ja pääministeri Stefan Löfvenin epäuskottaviin liittoutumattomuuskannanottoihin Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Oslossa (<a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-liittoutumattomat-suomi-ja-ruotsi-eivat-harjoittele-naton-viidetta-artiklaa-varten-ihanko-varmasti/7147692#gs.WNsnNV0"><u>MTV-uutiset 2.11.2018</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Oleellisinta pohjimmaisena sotilaallisena uhkana Suomelle ja Ruotsille on Venäjän ydinaseuhka, ei konventionaalisten aseiden uhka. Kirjoitan siis pohjimmaisesta ja vakavimmasta uhasta, kun kirjoitan ydinaseista.</p><p>Uhat pitää osata mitoittaa oikein vakavuudeltaan. Suomessa ei pidä uhrata liikaa aikaa Saariston Helmen tapaisten höpötysten jälkipuintiin. Turvallisuusuhkavyyhteä pitää aina lähteä purkamaan ylhäältä päin, vakavimmat uhat pitää ratkaista ensiksi. Totta kai uhan toteutumisen todennäköisyys on myös ratkaisevaa.</p><p>Suomi on pyrkinyt varmistamaan avunsaantia kriisi- ja sotatilanteessa Natolta ja Nato-mailta. Asiassa on edetty hyvin.</p><p>Suomen ja Ruotsin ongelma juuri nyt on, että mailla ei ole taskussa sellaista sopimusta, joka saisi Venäjän tarkastelemaan asiaa toisin. Mailta puuttuu Naton perussopimuksen turva.</p><p>Suomen ja Ruotsin ei ole syytä olla Naton suhteen liian sinisilmäisiä. Nato koostuu 29 jäsenmaasta, joista jokainen miettii ensi sijassa omaa turvallisuuttaan ja päätökset kussakin sotilaallisessa konfliktitilanteessa tehdään oman turvallisuuden pohjalta. Naton jäsenmaiden turvallisuusajattelua sitoo perussopimus ja sen 5. artikla, mutta ei Naton ulkopuoliset Suomi eikä Ruotsi. Suomea eikä Ruotsia autetaan, jos se on liittokunnan etu. Suomea ja Ruotsia ei auteta, jos se ei ole liittokunnan etu.</p><p>Venäjä tietää hyvin tilanteet ja tietää myös, miten voi vaikuttaa asiaan. Sitä mukaa kun Suomi ja Ruotsi ovat edistyneet sotilaallisen turvallisuuden kasvattamisessa Naton avulla, sitä mukaa Venäjäkin nousee uudelle tasolle. Ollaan lähellä tasoa, jolloin puhutaan myös ydinaseista välineenä vaikuttaa sotilaallisiin konflikteihin.</p><p>Korostan edelleen Venäjän käyttämää <em>puolustava ydinasepelottelu</em> -termiä (<em>оборонительного</em> <em>ядерного</em> <em>сдерживания</em>), jota Venäjä käyttää. Kykenevätkö Suomi ja Ruotsi ilman Nato-jäsenyyttä hallitsemaan tämän termin takana olevan Venäjän sotilasstrategian?</p><p>Venäjä tietää Suomen ja Ruotsin tällä hetkellä harjoittaman Natoon perustuvan strategian heikkoudet ja osaa kyllä lyödä strategian tarvittaessa palasiksi. Ruotsinkin ajattelee vielä kylmän sodan aikakautta, jolloin se oli tavallaan Nato-turvattu ilman jäsenyyttä ja että sama toimisi nyt kuten kylmän sodan aikaan. Ei toimi, koska ydinaseiden käyttöstrategiat ovat muuttuneet. Samaa strategiaa Ruotsikaan ei voi enää kopioida kylmän sodan ajasta.</p><p>Ydinaseet ja konventionaaliset aseet ovat kaksi aivan eri ryhmää eikä niitä pidä verrata keskenään. Sama kuin verrattaisiin jousipyssyä panssarivaunuun. Venäjä on ydinasevalta, mutta Suomi ja Ruotsi eivät ole. Venäjä on ydinasevalta, mutta Nato-maat ovat myös. Nato-maat ovat kollektiivisen ydinasesateenvarjon alla riippumatta onko kunkin jäsenmaan alueella ydinaseita.</p><p>&quot;<em>And let me be clear, NATO&#39;s goal is a world without nuclear weapons, but as long as they exist NATO will remain a nuclear alliance. A world where Russia, China and North Korea have nuclear weapons, but NATO does not, is not a safer world.</em>&quot;</p><p>Noin lausui Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg viime kevättalvella Münchenin turvallisuuskonferenssissa (<a href="https://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_152209.htm"><u>Nato 16.2.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Ilmoitan selkeästi, että Naton päämäärä on ydinaseeton maailma, mutta niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittokuntana. Maailma, jossa Venäjällä, Kiinalla ja Pohjois-Korealla on ydinaseita, mutta Natolla ei ole, ei ole turvallisempi maailma.</em>&rdquo;</p><p>Naton turvallisuus perustuu siis ydinaseisiin, Suomen ja Ruotsin turvallisuus ei perustu ydinaseisiin.</p><p>Ydinaseiden merkitys on syytä ymmärtää myös Suomessa ja Ruotsissa, kun ratkotaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä uhkasi jo vuonna 2014 Krimin valloituksen yhteydessä diplomaattikanavia pitkin Natoa ydinaseiden käytöllä, mikäli maat puuttuisivat sotilaallisesti tilanteeseen. Uhkaus toimi. Nato ei puuttunut tilanteeseen sotilaallisesti eikä Ukraina saanut sotilaallista apua Natolta.</p><p>Nato-liittokunta katsoi, ettei Ukrainan sotilaallinen auttaminen ollut liittokunnan jäsenmaiden etu, koska jäsenmaiden turvallisuus ei ollut välittömässä vaarassa. Liittokunta siis katsoo aina asioita oman edun näkökulmasta, liittokunnan ulkopuoliset ovat aina ulkopuolisia. Ukraina oli menettänyt ydinaseiden tuoman turvan vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa, jossa Ukraina luopui Neuvostoliiton aikaisista ydinaseista myöhemmässä katsannossa Venäjän eduksi.</p><p>Otetaan lopuksi yksi esimerkki, kuinka Venäjä voisi toimia saadakseen ydinaseilla haluamansa sotilaallisen lopputuloksen konfliktissa. Kyse on Venäjän <em>puolustava ydinasepelottelu</em> -strategiasta.</p><p>Sotilaallinen tilanne Venäjän ja Nato-maiden välillä Itämeren ympäristössä on kiristynyt erinäisistä syistä. Sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys on kasvanut, mutta ei siinä määrin, että Nato-maat olisivat alkaneet vielä koota sotilaallista voimaa Itämeren ympäristöön.</p><p>Venäjän sotilaallisen toiminnan yksi peruskivi on nopeus ja yllättäminen.</p><p>Venäjä tekee sotilaallisen intervention sekä Gotlantiin että Ahvenanmaalle onnistuen saamaan vuorokaudessa hallintaansa koko Gotlannin ja Ahvenanmaasta Eckerön, Kökarin ja Föglön saariryhmät. Suomi ja Ruotsi eivät pysyneet Venäjän vauhdissa. Sotilaallinen tiedustelu petti eikä Venäjän toimista saatu ennakkovihiä. Suomi ja Ruotsi viivästyivät sotilaallisessa vastauksessa vajaalla vuorokaudella.</p><p>Nato-maat lupasivat auttaa sotilaallisesti Suomea ja Ruotsia, johon Venäjä reagoi harjoittelemalla Itämeren ympäristössä perinteisellä kärjillä varustetuilla Iskander-K-risteilyohjuksilla maalta käsin sekä Kalibr-risteilyohjuksilla mereltä käsin.</p><p>Ohjusharjoittelun yhteydessä Venäjä varoitti selväsanaisesti Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia, että jos Nato-maat puuttuvat tilanteeseen, risteilyohjusten tavanomaiset kärjet vaihdetaan alhaisen tuhovoiman ydinkärkiin. Niin päätettäessä Baltian maiden pääkaupungit sekä Tukholma ja Helsinki olisivat ydiniskun kohteena alle kymmenen minuutin sisällä.</p><p>Venäjä varoitti Natoa vielä erikseen, että Suomen ja Ruotsin auttamien merkitsee myös Baltian Nato-maiden joutumista ydiniskukohteiksi, mutta muutoin Venäjä ei uhkaisi Nato-maita, jos Nato ei puutu Suomen ja Ruotsin tilanteeseen.</p><p>Tuo ilmoitus oli riittävä monelle Nato-maalle. Suomelle ja Ruotsille ei anneta kuin vain solidaarisuutta osoittavaa sotilaallista apua, minkä Venäjä tulkitsee ymmärrettäväksi Natolta. Venäjä ei reagoi Naton antamaan nimelliseen sotilaalliseen apuun sotilaallisesti.</p><p>Nato luopuu Suomen ja Ruotsin auttamisesta ja hyväksyy, että Venäjä hallitsee valtaamillaan sillanpääasemilla ja ydinaseilla Suomen ja Ruotsin sotilaallista käyttäytymistä sekä myös poliittista päätöksentekoa.</p><p>Uhkailu ydinaseiden käytöllä johti Venäjän haluamaan päämäärään. Suomen ja Ruotsin poliittinen johto hätääntyy eikä tällaista asioiden kehityskulkua oltu mietitty miltään osin ennalta, kaikkein vähiten poliittisen päätöksenteon osalta. Ydinaseiden käytön mahdollisuutta ei oltu käsitelty Suomen ulkopoliittisessa johdossa. Hallitus ja eduskunta toteavat, että on parempi taipua Venäjän painostuksessa. Emme halua Helsinkiä ydiniskukohteeksi.</p><p>Näillä toimilla Venäjä osasi käyttää Natoon kuulumattomia Suomea ja Ruotsia hyväkseen niin, että Itämeren turvallisuustilanteen kehitys tyydytti Venäjää. Venäjä oli onnistunut Natoon kuulumattomien maiden ja ydinaseiden avulla saamaan sotilaallisen tilanteen Itämerellä mieleisekseen.<em> Puolustava ydinasepelottelu</em> -strategia toimi täydellisesti.</p><p>Suomen ja Ruotsin turvallisuusetu nyt olisi, että liittoutumisprosessi viedään päätökseen mahdollisimman nopeasti. Ydinaseet ovat ratkaiseva asia. Olemme prosessissa Venäjän näkemänä jo niin pitkällä, että käännös ja lähtöruutuun palaaminen ei enää ole mahdollista. Suomen ja Ruotsin ei tule kuulua harmaaseen alueeseen niin ajallisesti kuin alueellisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Until 7 November, Rovaniemi Air Base will be the home base for the exercising units showcasing Finland’s capabilities both as a Host Nation providing support to deployed units and as a Partner operating alongside Allies during exercises and real-world operations.”

Kyseinen Trident Juncture- sotaharjoitukseen liittyvä lainaus löytyy Naton kotisivuilta (Nato, Allied Air Command 30.10.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Marraskuun 7. päivään saakka Rovaniemen lentotukikohta on harjoittelevien yksikköjen kotitukikohta osoittaen Suomen kykyä toimia sekä isäntämaana harjoitteleville [Rovaniemelle sijoitetuille] yksiköille sekä liittokunnan [= Naton] rinnalla kumppanina harjoitusten ja todellisten (sota]toimien aikana.

Tuo lause kuvaa oikeastaan kaiken, mistä on kysymys Suomi-Nato-suhteissa Naton näkemänä ja missä tällä hetkellä Suomi-Nato-liittosuhteessa ollaan. Tilanne ei ole Suomen kannalta tyydyttävä, vaan meidän olisi vaadittava lisää ja myös saatava lisää liittosuhteelta.

Meidän ei tule toimia Nato-suhteessa vain Venäjän uhan kohteena, vaan meidän tulee saada myös varma sataprosenttinen sotilaallinen turva. On ennen kaikkea Suomen etu, että väliaika sotilaallisesta liittoutumattomuudesta liittoutumiseen olisi lyhyt. Välivaihe ja siihen liittyvä epävarmuus on jäätävä lyhytaikaiseksi.

Väliaikaa voidaan kuvata harmaalla ajalla vastaavasti kuin myös niitä maita voidaan kuvata harmaaksi vyöhykkeeksi, jotka eivät kuulu joko Venäjän tai Naton liittokuntaan.

Turvallisuuspolitiikassa harmaa ei ole hyvä väri.

                                                                                           ****

27. Российская Федерация оставляет за собой право применить ядерное оружие в ответ на применение против нее и (или) ее союзников ядерного и других видов оружия массового поражения, а также в случае агрессии против Российской Федерации с применением обычного оружия, когда под угрозу поставлено само существование государства.

Решение о применении ядерного оружия принимается Президентом Российской Федерации.

Oheinen tekstipätkä on lainaus Venäjän voimassa olevasta sotilasdoktriinista (Военная доктрина Российской Федерации, Федеральный выпуск № 6570), sen 27. kohta. Venäjänkielisenä tuo doktriini on luettavissa täältä.

Vapaasti suomennettuna:

27. kohta. Venäjän federaatio pidättää itsellään vastatoimena oikeuden käyttää ydinaseita ydinaineiden ja muiden joukkotuhoaseiden käyttäjää vastaan ja/tai sen liittolaista vastaan ja myös tapauksissa, jolloin Venäjän federaatiota vastaan hyökätään tavanomaisten aseiden avulla ja kun valtion olemassaolo on uhattuna.

Ydinaseiden käytöstä päättää Venäjän federaation presidentti.

Lännessä tuo sotilasdoktriinin 27. kohta tulkitaan ja myös Venäjä itse on tulkinnut tuon kohdan niin, että se mahdollistaa ydinaseilla uhkaamisen tai niiden ensikäytön myös Natoon kuulumatonta liittolaisrajamaata (”и (или) ее союзников”) vastaan, jos sen alueella on Naton joukkoja ja asejärjestelmiä tilanteessa, missä Venäjän valtio kokee joutuvansa hyökkäyksen uhan alle ja valtion olemassaolo on uhattuna.

Venäjä pidättää siis itsellään oikeuden käyttää ydinaseita myös sellaisia valtioita vastaan, jotka eivät ole Naton täysivaltaisia jäseniä ja joilla ei ole ydinaseita. Ratkaisevaa Venäjälle on, onko Natolla sotilaallista voimaa Naton joukkoina ja asejärjestelminä siinä maassa, jonka Venäjä katsoo mahdolliseksi uhaksi olemassaololleen.

Tuo sotilasdoktriinikirjaus ei ole missään nimessä uusi ja se oli jo edellisessäkin sotilasdoktriinissa vuodelta 2010. Venäjän ydinasekäytön periaatteet teki tuolloin yksiselitteisen selväksi puolustusministeri Nikolai Makarov (Риа Новости 21.12.2009).

Kylmän sodan jälkeinen Venäjän ensimmäinen sotilasdoktriini astui voimaan vuonna 1993 (Об основных положениях Военной доктрины Российской Федерации 1993 года, Указ Президента Российской Федерации № 1833). Venäjänkielisenä tuo doktriini on luettavissa täältä.

Vielä tuolloin ydinaseita ei pidetty sodankäynnin keinona eikä myöskään niillä uhkailua pidetty poliittisena keinona. Vuoden 1993 doktriinissa Natoa ei mainita sanallakaan. Nyt strategia on muuttunut. Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita ja myös uhkailemaan niiden käytöllä.

Muutos tapahtui vuoden 2000 doktriinissa. Nato on mainittu strategiassa useassa kohdassa. Muutoksen taustalla oli Naton laajentuminen ja Jugoslavian tapahtumat, joiden seurauksena Venäjä menetti vaikutusvaltaansa puskurivyöhykkeeksi katsomallaan alueella. Tärkeimpänä ulkoisena uhkana ("основная внешняя угроза") Venäjän näki rajojensa lähellä olevien valtioiden sotilaalliset voimat. Kyse oli siis Nato-maista. Vuoden 2010 doktriinissa Naton uudet jäsenmaat kirjattiin ensikertaa suoraan uhaksi Venäjälle (Военная доктрина Российской Федерации, N 146).

Tähdennän, että ydinaseet ovat Venäjälle nyt myös poliittinen keino poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.

Venäjä idea kylmän sodan jälkeen oli saada kommunismin ikeestä vapautuneista Itä-Euroopan maista Suomen ja Itävallan tapaisia puolueettomia maita, joissa Venäjällä olisi ollut riittävästi vaikutusvaltaa. Kyse olisi ollut laajasta puskurivyöhykkeestä EU/Nato-maiden ja Venäjän välissä. Tuo Venäjän ajatus ei toteutunut ja luojalle kiitos, ettei toteutunut. Olisimme nyt varsinaisessa turvattomuusikeen Euroopassa, kun Venäjä on kyennyt kasvattaman sotilaallista voimaansa.

Naton ja EU:n nopea laajentuminen olivat Euroopan turvallisuudelle suureksi hyväksi. Vahinko, ettei prosessia saatu päätökseen ajallaan, mistä on nyt seurannut turvallisuuspoliittista levottomuutta ja Venäjän sotatoimia.

                                                                                           ****

Venäjä korostaa, että ydinaseet ovat tärkeä tekijä sekä laajamittaisten että alueellisten sotien tai sotilaallisten konfliktien ehkäisemisessä. Venäjä ei lue pois ydinaseiden käyttöä laajuudeltaan missä sotilaallisessa konfliktissa, olipa kyse paikallisesta (”локальная война”), alueellisesta (”региональная воина”) tai laajamittaisesta (”крупномасштабная война”) sodasta tai sotilaallisesta konfliktista. Sodat on siis jaettu voimassa olevassa sotilasdoktriinissa alueelliselta laajuudeltaan kolmeen ryhmään.

Venäläiset kirjaavat tämän ydinaseoppinsa ydinasekäytön muotoilun seuraavalla lauseella:

Данная формулировка подразумевает принцип ’оборонительного ядерного сдерживания’, не предполагая нанесения ’превентивного’ или ’упреждающего’ ядерного удара.

Vapaasti suomennettuna:

Tämä muotoilu merkitsee ’puolustava ydinasepelottelu’ -periaatetta ilman, että se tarkoittaisi ’ennaltaehkäisevää’ tai ’ennakoivaa’ ydiniskua.

Puolustava ydinasepelottelu on termi, joka etenkin Suomessa ja Ruotsissa on syytä miettiä tarkasti. Mitä se tarkoittaa Suomen ja Ruotsin osalta, jotka eivät ole ydinasevaltoja ja joiden turvana ei ole ydinaseita.

Venäjän kynnys uhkailla ydinaseilla on siis alhainen. Meidän on vaikea päätellä, milloin uhkailu on syytä ottaa täysin vakavasti ja milloin uhkailu on syytä ottaa vain kohtuudella vakavasti. Jos konventionaaliset aseet ovat jo käytössä, silloin ydinaseuhkailu on syytä ottaa täysin vakavasti.

Niin Suomessa kuin Ruotsissa on syytä omaksua ajatus ja laatia suunnitelmat sille varalle, että Venäjä voi uhkailla ydinaseilla jo vähäisessä sotilaallisessa konfliktissa. Miten Suomi ja Ruotsi reagoivat, jos Venäjä uhkaa ydinaseiden käytöllä?

                                                                                           ****

Suomi ja Ruotsi ovat nyt lähentyneet Natoa vauhdilla. Se on hyvä asia, jota kannatan. Lähentymien ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sen me kaikki tiedämme. Suomi ja Ruotsi eivät olleet kiinnostuneita Nato-jäsenyydestä muun itäisen Euroopan tapaan ajankohtana, jolloin liittyminen olisi ollut helpompaa. Vasta Venäjän toiminta Ukrainassa sai maat havahtumaan.

Venäjä arvioi kylmäverisesti niitä sotilaallisia uhkia, joita siihen kohdistuu tai voi kohdistua lähialueittensa poliittisen kehityskulun seurauksena. Venäjälle kyse on sen naapurimaiden - puskurivyöhykkeen - EU- ja Nato-jäsenyyksistä.

Suomen ja Ruotsin osalta sotilaallisen uhan katsannossa Venäjälle oleellisia ovat olleet Suomen ja Ruotsin solmimat isäntämaasopimukset sekä kolmikantainen Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain solmima puolustusaiejulistus viime toukokuussa. Tuo toukokuinen julistus on paljon enemmän kuin mitä nimestä voi päätellä. Venäjä on liittänyt toukokuisen aiejulistuksen ja Trident Juncture -sotaharjoituksen toisiinsa, vaikka julistus ei koske Natoa.

Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat aivan vastaavasti kuin mitä Venäjän johtama Kollektiivinen turvallisuusjärjestö (ОДКБ) on meille yhtä kuin Venäjä.

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaasopimuksen 4. syyskuuta 2014 ja Ruotsi hyväksyi sopimuksen parlamentissa 25. toukokuuta 2016. Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kolmenvälinen aiejulistus allekirjoitettiin 8. toukokuuta 2018.

Sotilaallisesti tarkasteluna Venäjä katsoo nyt, että Suomi ja Ruotsi ovat Nato-maita. Venäjä katsoo, että sotilaallisessa konfliktissa Suomeen ja Ruotsiin voi asettua Nato-joukkoja ja Naton sotilaallista voimaa, joka uhkaa Venäjän sotilasdoktriinin 27. kohdan mukaisella tavalla Venäjää oikeuttaen Venäjän myös ydinaseiden käyttöön.

Ratkaiseva viimeisin näyttö Venäjälle tuli nyt Trident Juncture - sotaharjoituksen yhteydessä. Nato-harjoituksessa Naton lentokalustoa sijoitettiin Rovaniemelle ja Suomen ja Ruotsin ilmatilat olivat Nato-harjoituksen käytössä. Sotilasteknisesti Suomessa on toki harjoiteltu vastaavasti aikaisemminkin, mutta ei yhden Nato-maan turvaamista perussopimuksen 5. artiklan pohjalta. Tuo on Venäjälle se oleellinen asia.

Venäjä on tehnyt tänä vuonna kahteen otteeseen selväksi sekä Suomelle että Ruotsille, mitä se ajattelee maiden sotilaallisesta lähentymisestä Natoon. Olen käsitellyt noita tapahtumia tarkemmin kirjoituksessa otsikolla ” Trident Juncturen lopputulos - Venäjä laskee nyt Suomen ja Ruotsin Nato-maiksi” (US-blogi 27.10.2018). Venäjälle Suomi ja Ruotsi siis todellakin ovat sotilaallisesti tarkasteluna Nato-maita.

Miten Suomen ja Ruotsin tulisi nyt edetä, koska maiden turvallisuustilanne ei ole tyydyttävä. Suomen ja Ruotsin ilmoitukseen sotilaallisesti liittoutumattomina maina ei enää usko kukaan, ja kaikkein vähiten tuollaiseen julistukseen uskotaan Venäjällä. Suomalais- ja ruotsalaispoliitikkojen olisi syytä osoittaa edes hieman häveliäisyyttä. Viittaan tällä pääministeri Juha Sipilän ja pääministeri Stefan Löfvenin epäuskottaviin liittoutumattomuuskannanottoihin Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Oslossa (MTV-uutiset 2.11.2018).

                                                                                           ****

Oleellisinta pohjimmaisena sotilaallisena uhkana Suomelle ja Ruotsille on Venäjän ydinaseuhka, ei konventionaalisten aseiden uhka. Kirjoitan siis pohjimmaisesta ja vakavimmasta uhasta, kun kirjoitan ydinaseista.

Uhat pitää osata mitoittaa oikein vakavuudeltaan. Suomessa ei pidä uhrata liikaa aikaa Saariston Helmen tapaisten höpötysten jälkipuintiin. Turvallisuusuhkavyyhteä pitää aina lähteä purkamaan ylhäältä päin, vakavimmat uhat pitää ratkaista ensiksi. Totta kai uhan toteutumisen todennäköisyys on myös ratkaisevaa.

Suomi on pyrkinyt varmistamaan avunsaantia kriisi- ja sotatilanteessa Natolta ja Nato-mailta. Asiassa on edetty hyvin.

Suomen ja Ruotsin ongelma juuri nyt on, että mailla ei ole taskussa sellaista sopimusta, joka saisi Venäjän tarkastelemaan asiaa toisin. Mailta puuttuu Naton perussopimuksen turva.

Suomen ja Ruotsin ei ole syytä olla Naton suhteen liian sinisilmäisiä. Nato koostuu 29 jäsenmaasta, joista jokainen miettii ensi sijassa omaa turvallisuuttaan ja päätökset kussakin sotilaallisessa konfliktitilanteessa tehdään oman turvallisuuden pohjalta. Naton jäsenmaiden turvallisuusajattelua sitoo perussopimus ja sen 5. artikla, mutta ei Naton ulkopuoliset Suomi eikä Ruotsi. Suomea eikä Ruotsia autetaan, jos se on liittokunnan etu. Suomea ja Ruotsia ei auteta, jos se ei ole liittokunnan etu.

Venäjä tietää hyvin tilanteet ja tietää myös, miten voi vaikuttaa asiaan. Sitä mukaa kun Suomi ja Ruotsi ovat edistyneet sotilaallisen turvallisuuden kasvattamisessa Naton avulla, sitä mukaa Venäjäkin nousee uudelle tasolle. Ollaan lähellä tasoa, jolloin puhutaan myös ydinaseista välineenä vaikuttaa sotilaallisiin konflikteihin.

Korostan edelleen Venäjän käyttämää puolustava ydinasepelottelu -termiä (оборонительного ядерного сдерживания), jota Venäjä käyttää. Kykenevätkö Suomi ja Ruotsi ilman Nato-jäsenyyttä hallitsemaan tämän termin takana olevan Venäjän sotilasstrategian?

Venäjä tietää Suomen ja Ruotsin tällä hetkellä harjoittaman Natoon perustuvan strategian heikkoudet ja osaa kyllä lyödä strategian tarvittaessa palasiksi. Ruotsinkin ajattelee vielä kylmän sodan aikakautta, jolloin se oli tavallaan Nato-turvattu ilman jäsenyyttä ja että sama toimisi nyt kuten kylmän sodan aikaan. Ei toimi, koska ydinaseiden käyttöstrategiat ovat muuttuneet. Samaa strategiaa Ruotsikaan ei voi enää kopioida kylmän sodan ajasta.

Ydinaseet ja konventionaaliset aseet ovat kaksi aivan eri ryhmää eikä niitä pidä verrata keskenään. Sama kuin verrattaisiin jousipyssyä panssarivaunuun. Venäjä on ydinasevalta, mutta Suomi ja Ruotsi eivät ole. Venäjä on ydinasevalta, mutta Nato-maat ovat myös. Nato-maat ovat kollektiivisen ydinasesateenvarjon alla riippumatta onko kunkin jäsenmaan alueella ydinaseita.

"And let me be clear, NATO's goal is a world without nuclear weapons, but as long as they exist NATO will remain a nuclear alliance. A world where Russia, China and North Korea have nuclear weapons, but NATO does not, is not a safer world."

Noin lausui Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg viime kevättalvella Münchenin turvallisuuskonferenssissa (Nato 16.2.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Ilmoitan selkeästi, että Naton päämäärä on ydinaseeton maailma, mutta niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittokuntana. Maailma, jossa Venäjällä, Kiinalla ja Pohjois-Korealla on ydinaseita, mutta Natolla ei ole, ei ole turvallisempi maailma.

Naton turvallisuus perustuu siis ydinaseisiin, Suomen ja Ruotsin turvallisuus ei perustu ydinaseisiin.

Ydinaseiden merkitys on syytä ymmärtää myös Suomessa ja Ruotsissa, kun ratkotaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.

                                                                                           ****

Venäjä uhkasi jo vuonna 2014 Krimin valloituksen yhteydessä diplomaattikanavia pitkin Natoa ydinaseiden käytöllä, mikäli maat puuttuisivat sotilaallisesti tilanteeseen. Uhkaus toimi. Nato ei puuttunut tilanteeseen sotilaallisesti eikä Ukraina saanut sotilaallista apua Natolta.

Nato-liittokunta katsoi, ettei Ukrainan sotilaallinen auttaminen ollut liittokunnan jäsenmaiden etu, koska jäsenmaiden turvallisuus ei ollut välittömässä vaarassa. Liittokunta siis katsoo aina asioita oman edun näkökulmasta, liittokunnan ulkopuoliset ovat aina ulkopuolisia. Ukraina oli menettänyt ydinaseiden tuoman turvan vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa, jossa Ukraina luopui Neuvostoliiton aikaisista ydinaseista myöhemmässä katsannossa Venäjän eduksi.

Otetaan lopuksi yksi esimerkki, kuinka Venäjä voisi toimia saadakseen ydinaseilla haluamansa sotilaallisen lopputuloksen konfliktissa. Kyse on Venäjän puolustava ydinasepelottelu -strategiasta.

Sotilaallinen tilanne Venäjän ja Nato-maiden välillä Itämeren ympäristössä on kiristynyt erinäisistä syistä. Sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys on kasvanut, mutta ei siinä määrin, että Nato-maat olisivat alkaneet vielä koota sotilaallista voimaa Itämeren ympäristöön.

Venäjän sotilaallisen toiminnan yksi peruskivi on nopeus ja yllättäminen.

Venäjä tekee sotilaallisen intervention sekä Gotlantiin että Ahvenanmaalle onnistuen saamaan vuorokaudessa hallintaansa koko Gotlannin ja Ahvenanmaasta Eckerön, Kökarin ja Föglön saariryhmät. Suomi ja Ruotsi eivät pysyneet Venäjän vauhdissa. Sotilaallinen tiedustelu petti eikä Venäjän toimista saatu ennakkovihiä. Suomi ja Ruotsi viivästyivät sotilaallisessa vastauksessa vajaalla vuorokaudella.

Nato-maat lupasivat auttaa sotilaallisesti Suomea ja Ruotsia, johon Venäjä reagoi harjoittelemalla Itämeren ympäristössä perinteisellä kärjillä varustetuilla Iskander-K-risteilyohjuksilla maalta käsin sekä Kalibr-risteilyohjuksilla mereltä käsin.

Ohjusharjoittelun yhteydessä Venäjä varoitti selväsanaisesti Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia, että jos Nato-maat puuttuvat tilanteeseen, risteilyohjusten tavanomaiset kärjet vaihdetaan alhaisen tuhovoiman ydinkärkiin. Niin päätettäessä Baltian maiden pääkaupungit sekä Tukholma ja Helsinki olisivat ydiniskun kohteena alle kymmenen minuutin sisällä.

Venäjä varoitti Natoa vielä erikseen, että Suomen ja Ruotsin auttamien merkitsee myös Baltian Nato-maiden joutumista ydiniskukohteiksi, mutta muutoin Venäjä ei uhkaisi Nato-maita, jos Nato ei puutu Suomen ja Ruotsin tilanteeseen.

Tuo ilmoitus oli riittävä monelle Nato-maalle. Suomelle ja Ruotsille ei anneta kuin vain solidaarisuutta osoittavaa sotilaallista apua, minkä Venäjä tulkitsee ymmärrettäväksi Natolta. Venäjä ei reagoi Naton antamaan nimelliseen sotilaalliseen apuun sotilaallisesti.

Nato luopuu Suomen ja Ruotsin auttamisesta ja hyväksyy, että Venäjä hallitsee valtaamillaan sillanpääasemilla ja ydinaseilla Suomen ja Ruotsin sotilaallista käyttäytymistä sekä myös poliittista päätöksentekoa.

Uhkailu ydinaseiden käytöllä johti Venäjän haluamaan päämäärään. Suomen ja Ruotsin poliittinen johto hätääntyy eikä tällaista asioiden kehityskulkua oltu mietitty miltään osin ennalta, kaikkein vähiten poliittisen päätöksenteon osalta. Ydinaseiden käytön mahdollisuutta ei oltu käsitelty Suomen ulkopoliittisessa johdossa. Hallitus ja eduskunta toteavat, että on parempi taipua Venäjän painostuksessa. Emme halua Helsinkiä ydiniskukohteeksi.

Näillä toimilla Venäjä osasi käyttää Natoon kuulumattomia Suomea ja Ruotsia hyväkseen niin, että Itämeren turvallisuustilanteen kehitys tyydytti Venäjää. Venäjä oli onnistunut Natoon kuulumattomien maiden ja ydinaseiden avulla saamaan sotilaallisen tilanteen Itämerellä mieleisekseen. Puolustava ydinasepelottelu -strategia toimi täydellisesti.

Suomen ja Ruotsin turvallisuusetu nyt olisi, että liittoutumisprosessi viedään päätökseen mahdollisimman nopeasti. Ydinaseet ovat ratkaiseva asia. Olemme prosessissa Venäjän näkemänä jo niin pitkällä, että käännös ja lähtöruutuun palaaminen ei enää ole mahdollista. Suomen ja Ruotsin ei tule kuulua harmaaseen alueeseen niin ajallisesti kuin alueellisesti.

]]>
45 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263614-venajan-ydinaseet-yksi-asia-nato-lahentymisessa-suomelta-on-jaanyt-huomiotta#comments Isäntämaatukisopimus Nato Trident Juncture 2018 Venäjän uhka Ydinaseet Sat, 03 Nov 2018 16:16:52 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263614-venajan-ydinaseet-yksi-asia-nato-lahentymisessa-suomelta-on-jaanyt-huomiotta
Venäjä-trollit aktivoituneet http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263508-venaja-trollit-aktivoituneet <p>Venäjä-trollit ovat selvästi aktivoituneet viime aikoina ja syynä siihen näyttää olevan jälleen kerran vanha kaiken pahuuden ilmentymä, Nato. Mitä enemmän Suomi treenaa länsikumppaniensa kanssa, sitä enemmän se kunnon Kreml-trollia nyppii. &nbsp;</p><p>Puheenvuoron blogeissa näkyy jo päivittäin, miten Putinin propagandaa huolella ajavat tahot ovat viime aikoina terästäytyneet. Heiltä tulee tutkitusti taattua Venäjä-trollausta ja suoranaista paskanjauhantaa, joiden ainoa tarkoitus on valheiden ja Venäjän poliittisten tavoitteiden levittäminen. Heidän juttunsa keskittyvät muutamiin kohteisiin, joita lähinnä ovat Nato, USA, EU ja Suomen sopimukset.</p><p>Naton osalta levitetään ikivanhaa shittiä, jonka mukaan paha Nato ympäröi hyökkäystarkoituksessa rauhaa rakastavan Venäjän. Naton ainoa tehtävä on laajentua ja hyökätä Venäjälle, ja tehdä sillä rahaa muutamille isoille amerikkalaisille asefirmoille. Nato on hajoamassa tai ainakin se pitäisi lopettaa.</p><p>USA on sekin hajoamassa taloudellisesti ja joutumassa vähintäänkin sisällissotaan. CIA on vastuussa Ukrainan tapahtumista, MH17 alasampumisesta, Skripalien myrkytyksestä ja vähintäänkin sodasta Syyriassa ja joka paikassa. Kiina ja Venäjä ovat onneksi liittoutuneet USA:n maailmanvalloituksen tielle ja haluavat estää polarisoitumisen.</p><p>EU on hajoamassa tai ainakin se pitäisi hajottaa, EU:ssa ei ole demokratiaa ja EU oli pääsyyssä Venäjän rauhaa rakastavaan Ukraina-puuttumiseen. EU on myös hyökännyt talouspakottein syyttömän Venäjän kimppuun mutta onneksi rivit rakoilevat. Suomi irti EU:sta, koska Venäjä on hieno maa ja hyvä tai parempi kumppani.&nbsp;</p><p>Suomi on laittomasti liittynyt EU:hun, euroon ja rikollisesti tehnyt isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Viime mainitun sopimuksen mukaan Nato voi milloin tahansa tulla pyytämättä tänne ja hyökätä Venäjälle.</p><p>Kuulostaako tutulta? Onko kukaan blogisteista perustellut juttujaan millään asiallisin tavoin? Vai onko kyse massiivisesta valheiden ja disinformaation levityksestä ja provosoinnista? Ohjataanko juttuja nopeasti aiheesta syrjään, esimerkiksi USA:n sotiin tai Venäjän hyviin aikeisiin? Tehdäänkö paskajuttuja suuria määriä silloin kun Venäjä jää kiinni valheista tai Nato harjoittelee? Vaaditaanko todisteita Venäjän syyllistymisestä? Jos huomasit yhtäläisyyksiä täällä julkaistuihin juttuihin, olet luultavasti tunnistanut Venäjä-trollin. Yksi tutkittu piirre näillä trollaajilla on se, että monet heistä haluavat häivyttää venäjämielisyytensä. He kertovat etteivät välitä Venäjän agendasta mutta jutut osoittavat kiistattomasti, että he levittävät täsmälleen Kremlin sanomaa lähes identtisin sanankääntein kaikkialla Euroopassa. Eräs huvittava uusi piirre on, että nyt on jo alettu vaatia todisteita siitä, että virkatoimet on tehty laillisesti. Jos todisteita ei esitetä, hommat on tehty laittomasti. &nbsp;</p><p>On säälittävää havaita, miten tietyt tyypit päivittäistasolla jauhavat täsmälleen Kremlin tutkittua paskaa täällä blogeissa. Miten tunnistat Venäjä-trollit, muistutuksena alla pari linkkiä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.ulkopolitist.fi/2015/04/30/venaja-trolli-juomapeli/" title="https://www.ulkopolitist.fi/2015/04/30/venaja-trolli-juomapeli/">https://www.ulkopolitist.fi/2015/04/30/venaja-trolli-juomapeli/</a></p><p><a href="https://kioski.yle.fi/omat/venaja-trollit-suomessa" title="https://kioski.yle.fi/omat/venaja-trollit-suomessa">https://kioski.yle.fi/omat/venaja-trollit-suomessa</a></p><p><a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;source=web&amp;rct=j&amp;url=http://www.pssi.cz/download/docs/253_is-pro-russian-campaign.pdf&amp;ved=2ahUKEwi9t7zRq7PeAhVKtosKHYffDOsQFjAGegQIABAB&amp;usg=AOvVaw3VPQIBgXNjgTkr-lp92-FG" title="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;source=web&amp;rct=j&amp;url=http://www.pssi.cz/download/docs/253_is-pro-russian-campaign.pdf&amp;ved=2ahUKEwi9t7zRq7PeAhVKtosKHYffDOsQFjAGegQIABAB&amp;usg=AOvVaw3VPQIBgXNjgTkr-lp92-FG">https://www.google.fi/url?sa=t&amp;source=web&amp;rct=j&amp;url=http://www.pssi.cz/d...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjä-trollit ovat selvästi aktivoituneet viime aikoina ja syynä siihen näyttää olevan jälleen kerran vanha kaiken pahuuden ilmentymä, Nato. Mitä enemmän Suomi treenaa länsikumppaniensa kanssa, sitä enemmän se kunnon Kreml-trollia nyppii.  

Puheenvuoron blogeissa näkyy jo päivittäin, miten Putinin propagandaa huolella ajavat tahot ovat viime aikoina terästäytyneet. Heiltä tulee tutkitusti taattua Venäjä-trollausta ja suoranaista paskanjauhantaa, joiden ainoa tarkoitus on valheiden ja Venäjän poliittisten tavoitteiden levittäminen. Heidän juttunsa keskittyvät muutamiin kohteisiin, joita lähinnä ovat Nato, USA, EU ja Suomen sopimukset.

Naton osalta levitetään ikivanhaa shittiä, jonka mukaan paha Nato ympäröi hyökkäystarkoituksessa rauhaa rakastavan Venäjän. Naton ainoa tehtävä on laajentua ja hyökätä Venäjälle, ja tehdä sillä rahaa muutamille isoille amerikkalaisille asefirmoille. Nato on hajoamassa tai ainakin se pitäisi lopettaa.

USA on sekin hajoamassa taloudellisesti ja joutumassa vähintäänkin sisällissotaan. CIA on vastuussa Ukrainan tapahtumista, MH17 alasampumisesta, Skripalien myrkytyksestä ja vähintäänkin sodasta Syyriassa ja joka paikassa. Kiina ja Venäjä ovat onneksi liittoutuneet USA:n maailmanvalloituksen tielle ja haluavat estää polarisoitumisen.

EU on hajoamassa tai ainakin se pitäisi hajottaa, EU:ssa ei ole demokratiaa ja EU oli pääsyyssä Venäjän rauhaa rakastavaan Ukraina-puuttumiseen. EU on myös hyökännyt talouspakottein syyttömän Venäjän kimppuun mutta onneksi rivit rakoilevat. Suomi irti EU:sta, koska Venäjä on hieno maa ja hyvä tai parempi kumppani. 

Suomi on laittomasti liittynyt EU:hun, euroon ja rikollisesti tehnyt isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Viime mainitun sopimuksen mukaan Nato voi milloin tahansa tulla pyytämättä tänne ja hyökätä Venäjälle.

Kuulostaako tutulta? Onko kukaan blogisteista perustellut juttujaan millään asiallisin tavoin? Vai onko kyse massiivisesta valheiden ja disinformaation levityksestä ja provosoinnista? Ohjataanko juttuja nopeasti aiheesta syrjään, esimerkiksi USA:n sotiin tai Venäjän hyviin aikeisiin? Tehdäänkö paskajuttuja suuria määriä silloin kun Venäjä jää kiinni valheista tai Nato harjoittelee? Vaaditaanko todisteita Venäjän syyllistymisestä? Jos huomasit yhtäläisyyksiä täällä julkaistuihin juttuihin, olet luultavasti tunnistanut Venäjä-trollin. Yksi tutkittu piirre näillä trollaajilla on se, että monet heistä haluavat häivyttää venäjämielisyytensä. He kertovat etteivät välitä Venäjän agendasta mutta jutut osoittavat kiistattomasti, että he levittävät täsmälleen Kremlin sanomaa lähes identtisin sanankääntein kaikkialla Euroopassa. Eräs huvittava uusi piirre on, että nyt on jo alettu vaatia todisteita siitä, että virkatoimet on tehty laillisesti. Jos todisteita ei esitetä, hommat on tehty laittomasti.  

On säälittävää havaita, miten tietyt tyypit päivittäistasolla jauhavat täsmälleen Kremlin tutkittua paskaa täällä blogeissa. Miten tunnistat Venäjä-trollit, muistutuksena alla pari linkkiä.

 

https://www.ulkopolitist.fi/2015/04/30/venaja-trolli-juomapeli/

https://kioski.yle.fi/omat/venaja-trollit-suomessa

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.pssi.cz/download/docs/253_is-pro-russian-campaign.pdf&ved=2ahUKEwi9t7zRq7PeAhVKtosKHYffDOsQFjAGegQIABAB&usg=AOvVaw3VPQIBgXNjgTkr-lp92-FG

 

   

]]>
42 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263508-venaja-trollit-aktivoituneet#comments Nato Putinin trolliarmeija Venäjä Thu, 01 Nov 2018 15:04:21 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263508-venaja-trollit-aktivoituneet
Laittomasti Natoon ja sotiin. http://jallerajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263445-laittomasti-natoon-ja-sotiin <p>&quot;Minne Suomi pommittaa&quot; kirjan tekijän Pentti Sainion haastattelu kirjamessuilta nyt katsottavissa aiheesta miksi Suomen natoseikkailut ovat laittomia, eilen, tänään ja huomenna. Muutamat virkamiehet vievät haastattelun mukaan Suomea laittomasti Natoon ja sotiin, ilman eduskunnan hyväksyntää.<br /><br />Ajankohtainen aihe josta suomen kansan olisi syytä tietää enemmän, koskan kansa tämänkin lystin maksaa ja ottaa myös seuraukset päällensä niin hyvässä kuin pahassa.<br /><br />Sainion 11.45 min. haastattelu löytyy toistaiseksi ainakin A.Kuittisen YouTubesivulta &gt;&gt;&gt; https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/jfzgq7nZMTM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/jfzgq7nZMTM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br /><br />Katsokaa ja kuunelkaa, pohtikaa asiaa.<br /><br />Kuka on kirjailija Pentti Sainio&nbsp; &gt;&gt;&gt; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Sainio" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Sainio">https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Sainio</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Minne Suomi pommittaa" kirjan tekijän Pentti Sainion haastattelu kirjamessuilta nyt katsottavissa aiheesta miksi Suomen natoseikkailut ovat laittomia, eilen, tänään ja huomenna. Muutamat virkamiehet vievät haastattelun mukaan Suomea laittomasti Natoon ja sotiin, ilman eduskunnan hyväksyntää.

Ajankohtainen aihe josta suomen kansan olisi syytä tietää enemmän, koskan kansa tämänkin lystin maksaa ja ottaa myös seuraukset päällensä niin hyvässä kuin pahassa.

Sainion 11.45 min. haastattelu löytyy toistaiseksi ainakin A.Kuittisen YouTubesivulta >>> https://www.youtube.com/watch?v=jfzgq7nZMTM

Katsokaa ja kuunelkaa, pohtikaa asiaa.

Kuka on kirjailija Pentti Sainio  >>> https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Sainio

]]>
91 http://jallerajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263445-laittomasti-natoon-ja-sotiin#comments Laiton Nato Sainio Sota USA Wed, 31 Oct 2018 16:04:10 +0000 Jari Rajala http://jallerajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263445-laittomasti-natoon-ja-sotiin
Suomea viedään kuin Naton orjaa Isäntämaasopimuksen voimin ! http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263396-suomea-viedaan-kuin-naton-orjaa-isantamaasopimuksen-voimin <p>Viikko sitten alkoi Naton vetämä suursotaharjoitus Pohjoismaissa, jossa pääsääntyöisesti Norjassa, mutta myös Ruotsissa ja Suomessa. Suomi ei päättäjien ja kenraalikunnan mukaan ole Nato maa, mutta Suomi on allekirjoittanut Suomen Perustuslain vastaisen Isäntämaasopimuksen, joka antaa Natolle mahdollisuuden kutsua itse, itsensä Suomeen milloin vaan haluaa. Tämä päättömyys on tuonut Suomeen jo muutamia kertoja eri Nato maiden joukkoja harjoittelemaan.</p><p>Isäntämaasopimus velvoittaa Suomea huolehtimaan joukkojen huollosta, muonituksesta, hammashuollosta ja muusta terveydenhuollosta veronmaksajien piikkiin ! Tällaista toimintaa pidän röyhkeänä ja kansaa halventavana varsinkin kun samaan aikaan on leikattu pienituloisilta mennen tullen perustarpeista.&nbsp;</p><p>Nyt&nbsp;Norjassa meneillään olevaan Trident Juncture 18 -harjoitukseen osallistuu Suomi ja Ruotsi. Kaikella tällä toiminnalla tulee olemaan vaikutuksia Venäjän suuntaan ja ne vaikutukset eivät ole Suomen kannalta positiivisia.&nbsp;</p><p>Venäjän tiedottaja antoi jo varoittavan vastauksen ....&nbsp;</p><p>&quot;<strong>Venäjän ulkoministeriö varoittaa Suomea ja Ruotsia Naton suursotaharjoituksesta: &rdquo;Lähdemme siitä, että Helsinki ja Tukholma ymmärtävät...&rdquo;</strong></p><p>Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova otti kovasanaisesti kantaa parhaillaan Norjassa meneillään olevaan Trident Juncture 18 -harjoitukseen.</p><p>Torstaina alkanut&nbsp;<em>Trident Juncture 18&nbsp;</em>on Naton suurin harjoitus kuuteentoista vuoteen, ja mukana siinä ovat myös Naton erityiset kumppanimaat Ruotsi ja Suomi.<br /><br />Harjoituksen alkaminen on pantu Venäjällä merkille kitkerin kommentein. Venäjän ulkoministeriön nettisivuilta löytyy tekstimuotoon purettuna ministeriön tiedottajan&nbsp;<a class="person sndp-a" href="https://www.is.fi/haku/?query=marija+zaharovan">Marija Zaharovan</a>&nbsp;lausunto, jonka hän oli antanut torstaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa Moskovassa.<br /><br />&ndash;&thinsp;Me pidämme Pohjois-Atlantin liiton toimintaa yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittista potentiaalia omien taktisten tavoitteidensa edistämiseen Venäjän rajoittamiseksi täysin keksittyjen ja kuvitteellisten verukkeiden nojalla, Zaharova sanoi.<br /><br />&ndash;&thinsp;Me lähdemme siitä, että Helsinki ja Tukholma ymmärtävät myös sen, ja että he raportoivat myös todellisista uhkista sekä siitä, mistä nämä todelliset uhat eurooppalaiselle turvallisuudelle tulevat. Ne eivät takuulla tule Venäjältä, hän jatkoi.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Selkeästi on nähtävillä Suomen valtiojohdon pullistelu aivan samanlailla kuin 1930 -luvulla. Nyt vaan puolueettomuus on heitetty romukoppaan, eikä siitä edes enään puhuta. Nato kiima on pahimmillaan menossa ja en tiedä mihin &quot;mäntyyn&quot; nyt on päättäjät lyöneet päänsä ettei vaan siihen &quot;Karjalan mäntyyn&quot; toistamiseen ?</p><p>USA on ärsyttänyt yhdessä Nato kumppaniensa ja EU:n kanssa Venäjää kaikin mahdollisin keinoin, ensin taloudellisesti ja nyt sotilaallisesti kiihtyvällä vauhdilla.&nbsp;</p><p>Tosin Venäjä ei ole ainoa maa joka saa tästä osansa Kiina on toisena osapuolena. Se saa Aasiassa vähän väliä USA:n kimppuunsa. Sotahullut on siis liikkeellä ja se hulluin on USA !</p><p>&quot;<strong>Kiina määräsi sotavoimiaan taisteluvalmiuteen</strong></p><p>Taiwanin ja Etelä-Kiinan merestä vastaavat joukot valmistautuvat konfliktiin.</p><p>Kiinan eteläinen sotilasalue on määrätty nostamaan taisteluvalmiuttaan ja &rdquo;valmistautumaan mahdolliseen konfliktiin&rdquo;.</p><p>Sotilasalueen vastuulle kuuluvat muun muassa Taiwanin lähialueet ja Etelä-Kiinan meri, jonka saarista Kiina on kiistellyt pitkään naapurivaltioiden ja Yhdysvaltojen kanssa.</p><p><a href="https://www.scmp.com/news/china/military/article/2170452/prepare-war-xi-jinping-tells-military-region-monitors-south" rel="noopener" target="_blank"><em>South China Morning Post</em></a>&nbsp;-lehden mukaan Kiinan presidentti&nbsp;<strong>Xi Jinping</strong>&nbsp;kehotti viime viikolla sotilasjohtoa &rdquo;ottamaan kaikki mahdollisuudet huomioon&rdquo; ja valmistelemaan &rdquo;hätäsuunnitelmia&rdquo; tarpeen vaatiessa.</p><p>&ndash; Joukkojen taisteluvalmiutta on vahvistettava ja sotavalmisteluja kiihdytettävä, Xi sanoi tarkastuskäynnin yhteydessä.</p><p>Kiinan poliittisen johdon retoriikka on ollut viime viikkoina tavallista kärkkäämpää. Puolustusministeri&nbsp;<strong>Wei Fenghe</strong>&nbsp;painotti keskiviikkona, ettei maa aio luopua &rdquo;yhdestäkään palasta&rdquo; Kiinan aluetta.</p><p>Kiinan tulkinnan mukaan Taiwan ei ole itsenäinen valtio, vaan ainoastaan kapinoiva maakunta.&nbsp;Puolustusministeri totesi, että tämän näkemyksen haastaminen on &rdquo;äärimmäisen vaarallista&rdquo; ja johtaisi sotavoimien käyttöön.</p><p>Kovat puheet on nähty osittain sisäpoliittisena retoriikkana ja toisaalta myös selkeänä viestinä Yhdysvalloille.</p><p>&ndash; Yhdysvaltojen laivat kulkevat kansainvälisillä vesialueilla Etelä-Kiinan merellä, eikä maa tunnusta Kiinan vaatimuksia saaristoryhmiin ja keinotekoisiin saariin. Näin ollen sotilaallinen kitka maiden välillä tulee todennäköisesti jatkumaan, tutkija&nbsp;<strong>Zhou Chenming</strong>&nbsp;toteaa.</p><p>Kiinan ja Yhdysvaltain sota-alukset olivat syyskuun lopulla&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/usa-ja-kiina-sanasodassa-sotalaivat-vahalla-tormata/" rel="noopener" target="_blank">hyvin lähellä törmäystä</a>&nbsp;kiistellyllä merialueella.&nbsp;Kiinalaisaluksen kerrottiin tehneen useita &rdquo;aggressiivisia liikkeitä&rdquo; ajaakseen&nbsp;hävittäjä USS Decaturin pois alueelta.</p><p>Kiinan puolustusministeriö syytti puolestaan tapauksesta Yhdysvaltoja.&quot;</p><p><u><strong>Lisätty 1.11.2018</strong></u></p><p><strong>Syylliset löytyy helposti ja yksi näistä on&nbsp;Pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg&nbsp;​</strong></p><p>&quot;Pöytäkirja määrittää sitä miten Naton sekä sen jäsen- tai muiden valtioiden joukot voivat perustaa tukikohtia ja tuoda joukkoja isäntämaan alueelle sekä rauhan että kriisin aikana.[1][2] Pöytäkirja täsmentää isäntämaata tarjoamaan tukea, tietoja ja suojelusta joukoille.[3][4]</p><p>Presidentti Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan Pohjois-Atlantin puolustusliitto&nbsp;Naton kanssa.[2]</p><p>Pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg 4. syyskuuta 2014.[5]&quot;</p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Naton_is%C3%A4nt%C3%A4maasopimus?fbclid=IwAR2v66X3SY9SeFD-4t9jvr8iALAZv4MMomRewxKvHvAaTYjhLFsnW-nIYXc" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Naton_is%C3%A4nt%C3%A4maasopimus?fbclid=IwAR2v66X3SY9SeFD-4t9jvr8iALAZv4MMomRewxKvHvAaTYjhLFsnW-nIYXc">https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Naton_is%C3%A4nt%C3%A4maasopimus...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tätä Suomen tulevaisuuden vaarantavaa sopimusta ei ole hyväksytty eduskunnassa, joten Perustuslakiin suhteutettuna laillisuus on vähintään kyseenalainen ??</p><p>&nbsp;</p><p>Tällaista ei nyt maailmassa tarvittaisi! Ei uhittelua tai suursotaharjoituksia, ei rautaa rajalle vaan rauhaa rajalle !</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähteet:</strong></p><p><strong>Venäjän ulkoministeriö varoittaa Suomea ja Ruotsia Naton suursotaharjoituksesta: &rdquo;Lähdemme siitä, että Helsinki ja Tukholma ymmärtävät...&rdquo;</strong></p><p><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005877651.html?fbclid=IwAR3XlD_hmd5ej481sEMYLM3DcXpGVlHJJPQp0rjbNE0mJ9HaJfi1NWdkH_U" title="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005877651.html?fbclid=IwAR3XlD_hmd5ej481sEMYLM3DcXpGVlHJJPQp0rjbNE0mJ9HaJfi1NWdkH_U">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005877651.html?fbclid=IwAR3XlD_hmd5ej...</a></p><p><strong>Kiina määräsi sotavoimiaan taisteluvalmiuteen</strong></p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kiina-maarasi-sotavoimiaan-taisteluvalmiuteen/?fbclid=IwAR2WMXj0ZTGbfQi9ezmpvGkzhmq9cR4MBb3wPOkgGIHaPfr3d120Y1BMRso" title="https://www.verkkouutiset.fi/kiina-maarasi-sotavoimiaan-taisteluvalmiuteen/?fbclid=IwAR2WMXj0ZTGbfQi9ezmpvGkzhmq9cR4MBb3wPOkgGIHaPfr3d120Y1BMRso">https://www.verkkouutiset.fi/kiina-maarasi-sotavoimiaan-taisteluvalmiute...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jan Finskas</p><p>Espoo, Uusimaa</p><p>IPU Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viikko sitten alkoi Naton vetämä suursotaharjoitus Pohjoismaissa, jossa pääsääntyöisesti Norjassa, mutta myös Ruotsissa ja Suomessa. Suomi ei päättäjien ja kenraalikunnan mukaan ole Nato maa, mutta Suomi on allekirjoittanut Suomen Perustuslain vastaisen Isäntämaasopimuksen, joka antaa Natolle mahdollisuuden kutsua itse, itsensä Suomeen milloin vaan haluaa. Tämä päättömyys on tuonut Suomeen jo muutamia kertoja eri Nato maiden joukkoja harjoittelemaan.

Isäntämaasopimus velvoittaa Suomea huolehtimaan joukkojen huollosta, muonituksesta, hammashuollosta ja muusta terveydenhuollosta veronmaksajien piikkiin ! Tällaista toimintaa pidän röyhkeänä ja kansaa halventavana varsinkin kun samaan aikaan on leikattu pienituloisilta mennen tullen perustarpeista. 

Nyt Norjassa meneillään olevaan Trident Juncture 18 -harjoitukseen osallistuu Suomi ja Ruotsi. Kaikella tällä toiminnalla tulee olemaan vaikutuksia Venäjän suuntaan ja ne vaikutukset eivät ole Suomen kannalta positiivisia. 

Venäjän tiedottaja antoi jo varoittavan vastauksen .... 

"Venäjän ulkoministeriö varoittaa Suomea ja Ruotsia Naton suursotaharjoituksesta: ”Lähdemme siitä, että Helsinki ja Tukholma ymmärtävät...”

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova otti kovasanaisesti kantaa parhaillaan Norjassa meneillään olevaan Trident Juncture 18 -harjoitukseen.

Torstaina alkanut Trident Juncture 18 on Naton suurin harjoitus kuuteentoista vuoteen, ja mukana siinä ovat myös Naton erityiset kumppanimaat Ruotsi ja Suomi.

Harjoituksen alkaminen on pantu Venäjällä merkille kitkerin kommentein. Venäjän ulkoministeriön nettisivuilta löytyy tekstimuotoon purettuna ministeriön tiedottajan Marija Zaharovan lausunto, jonka hän oli antanut torstaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa Moskovassa.

– Me pidämme Pohjois-Atlantin liiton toimintaa yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittista potentiaalia omien taktisten tavoitteidensa edistämiseen Venäjän rajoittamiseksi täysin keksittyjen ja kuvitteellisten verukkeiden nojalla, Zaharova sanoi.

– Me lähdemme siitä, että Helsinki ja Tukholma ymmärtävät myös sen, ja että he raportoivat myös todellisista uhkista sekä siitä, mistä nämä todelliset uhat eurooppalaiselle turvallisuudelle tulevat. Ne eivät takuulla tule Venäjältä, hän jatkoi."

 

Selkeästi on nähtävillä Suomen valtiojohdon pullistelu aivan samanlailla kuin 1930 -luvulla. Nyt vaan puolueettomuus on heitetty romukoppaan, eikä siitä edes enään puhuta. Nato kiima on pahimmillaan menossa ja en tiedä mihin "mäntyyn" nyt on päättäjät lyöneet päänsä ettei vaan siihen "Karjalan mäntyyn" toistamiseen ?

USA on ärsyttänyt yhdessä Nato kumppaniensa ja EU:n kanssa Venäjää kaikin mahdollisin keinoin, ensin taloudellisesti ja nyt sotilaallisesti kiihtyvällä vauhdilla. 

Tosin Venäjä ei ole ainoa maa joka saa tästä osansa Kiina on toisena osapuolena. Se saa Aasiassa vähän väliä USA:n kimppuunsa. Sotahullut on siis liikkeellä ja se hulluin on USA !

"Kiina määräsi sotavoimiaan taisteluvalmiuteen

Taiwanin ja Etelä-Kiinan merestä vastaavat joukot valmistautuvat konfliktiin.

Kiinan eteläinen sotilasalue on määrätty nostamaan taisteluvalmiuttaan ja ”valmistautumaan mahdolliseen konfliktiin”.

Sotilasalueen vastuulle kuuluvat muun muassa Taiwanin lähialueet ja Etelä-Kiinan meri, jonka saarista Kiina on kiistellyt pitkään naapurivaltioiden ja Yhdysvaltojen kanssa.

South China Morning Post -lehden mukaan Kiinan presidentti Xi Jinping kehotti viime viikolla sotilasjohtoa ”ottamaan kaikki mahdollisuudet huomioon” ja valmistelemaan ”hätäsuunnitelmia” tarpeen vaatiessa.

– Joukkojen taisteluvalmiutta on vahvistettava ja sotavalmisteluja kiihdytettävä, Xi sanoi tarkastuskäynnin yhteydessä.

Kiinan poliittisen johdon retoriikka on ollut viime viikkoina tavallista kärkkäämpää. Puolustusministeri Wei Fenghe painotti keskiviikkona, ettei maa aio luopua ”yhdestäkään palasta” Kiinan aluetta.

Kiinan tulkinnan mukaan Taiwan ei ole itsenäinen valtio, vaan ainoastaan kapinoiva maakunta. Puolustusministeri totesi, että tämän näkemyksen haastaminen on ”äärimmäisen vaarallista” ja johtaisi sotavoimien käyttöön.

Kovat puheet on nähty osittain sisäpoliittisena retoriikkana ja toisaalta myös selkeänä viestinä Yhdysvalloille.

– Yhdysvaltojen laivat kulkevat kansainvälisillä vesialueilla Etelä-Kiinan merellä, eikä maa tunnusta Kiinan vaatimuksia saaristoryhmiin ja keinotekoisiin saariin. Näin ollen sotilaallinen kitka maiden välillä tulee todennäköisesti jatkumaan, tutkija Zhou Chenming toteaa.

Kiinan ja Yhdysvaltain sota-alukset olivat syyskuun lopulla hyvin lähellä törmäystä kiistellyllä merialueella. Kiinalaisaluksen kerrottiin tehneen useita ”aggressiivisia liikkeitä” ajaakseen hävittäjä USS Decaturin pois alueelta.

Kiinan puolustusministeriö syytti puolestaan tapauksesta Yhdysvaltoja."

Lisätty 1.11.2018

Syylliset löytyy helposti ja yksi näistä on Pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ​

"Pöytäkirja määrittää sitä miten Naton sekä sen jäsen- tai muiden valtioiden joukot voivat perustaa tukikohtia ja tuoda joukkoja isäntämaan alueelle sekä rauhan että kriisin aikana.[1][2] Pöytäkirja täsmentää isäntämaata tarjoamaan tukea, tietoja ja suojelusta joukoille.[3][4]

Presidentti Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa.[2]

Pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg 4. syyskuuta 2014.[5]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Naton_is%C3%A4nt%C3%A4maasopimus?fbclid=IwAR2v66X3SY9SeFD-4t9jvr8iALAZv4MMomRewxKvHvAaTYjhLFsnW-nIYXc

 

Tätä Suomen tulevaisuuden vaarantavaa sopimusta ei ole hyväksytty eduskunnassa, joten Perustuslakiin suhteutettuna laillisuus on vähintään kyseenalainen ??

 

Tällaista ei nyt maailmassa tarvittaisi! Ei uhittelua tai suursotaharjoituksia, ei rautaa rajalle vaan rauhaa rajalle !

 

Lähteet:

Venäjän ulkoministeriö varoittaa Suomea ja Ruotsia Naton suursotaharjoituksesta: ”Lähdemme siitä, että Helsinki ja Tukholma ymmärtävät...”

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005877651.html?fbclid=IwAR3XlD_hmd5ej481sEMYLM3DcXpGVlHJJPQp0rjbNE0mJ9HaJfi1NWdkH_U

Kiina määräsi sotavoimiaan taisteluvalmiuteen

https://www.verkkouutiset.fi/kiina-maarasi-sotavoimiaan-taisteluvalmiuteen/?fbclid=IwAR2WMXj0ZTGbfQi9ezmpvGkzhmq9cR4MBb3wPOkgGIHaPfr3d120Y1BMRso

 

 

Jan Finskas

Espoo, Uusimaa

IPU Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry. 

 

 

]]>
25 http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263396-suomea-viedaan-kuin-naton-orjaa-isantamaasopimuksen-voimin#comments Nato Ruotsi Sipilä sotaharjoitukset Venäjä USA Suomi Tue, 30 Oct 2018 17:01:48 +0000 Jan Finskas http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263396-suomea-viedaan-kuin-naton-orjaa-isantamaasopimuksen-voimin
Venäjä kertoo, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263272-venaja-kertoo-miksi-suomen-pitaisi-liittya-natoon <p>Venäjän suunnalta kerrottiin tällä viikolla jälleen monta hyvää syytä sille, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon.</p><p><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005877651.html?fbclid=IwAR3PqpUDlWi-VCDuUzHQYRUthhL26fGAprKmrZMArSmkZbkYvvBcBa9KIQc">Ilta-Sanomat uutisoi</a> viime viikolla Venäjän ulkoministeriön tiedottajan lausunnosta liittyen Naton Trident Juncture 2018-harjoitukseen. Lausunnossa Venäjä on jälleen kerran pahastunut siitä, että itsenäiset valtiot tekevät itsenäistä turvallisuuspolitiikkaa ja harjoittelevat yhteistyössä muiden kanssa.</p><p>Hyvä puoli Venäjän kireässä retoriikassa on se, että Venäjä tekee ihan itse Natoon liittymisen perustelemisen jatkuvasti helpommaksi. Uutisoituja Venäjän lausumia turvallisuuspoliittisia mukatotuuksia on hyvä perata ja ampua kappale kerrallaan alas, sillä muuten joku saattaa joskus jopa ostaa maan loputtomalta tuntuvan uhriretoriikan. Mitä rivien välistä on siis tällä kertaa luettavissa?</p><p>&ldquo;&ndash;&thinsp;Me pidämme Pohjois-Atlantin liiton toimintaa yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittista potentiaalia omien taktisten tavoitteidensa edistämiseen Venäjän rajoittamiseksi täysin keksittyjen ja kuvitteellisten verukkeiden nojalla, [Venäjän ulkoministeriön tiedottaja] Zaharova sanoi.&rdquo;</p><p>Venäjä on jo vuosia lietsonut sotaa Euroopan ja erityisesti Ukrainan alueella sekä uhkaillut naapurimaitaan säännöllisesti. Ruotsi ja Suomi ovat aivan itse hakeutuneet lähemmäksi Natoa, ja maiden mukanaolosta on Natolle hyötyä koko Itämeren alueen ja erityisesti Baltian puolustamisen kannalta. Kehitys rajoittaa lähinnä Venäjän ikiaikaisia mahdollisuuksia ja itse implikoituja oikeuksia hyökkäillä naapurimaihinsa. Samalla Suomen ja Ruotsin tarvitsisi välittää yhä vähemmän siitä, miten Venäjä haluaisi maiden ulko- ja turvallisuuspoliittisesti käyttäytyvän.</p><p>&ldquo;&ndash;&thinsp;Me lähdemme siitä, että Helsinki ja Tukholma ymmärtävät myös sen, ja että he raportoivat myös todellisista uhkista sekä siitä, mistä nämä todelliset uhat eurooppalaiselle turvallisuudelle tulevat. Ne eivät takuulla tule Venäjältä, hän jatkoi.&rdquo;</p><p>Suomen ja Ruotsin realistiset perinteisemmät turvallisuusuhat tulevat Venäjältä, mutta samalla myös esimerkiksi terrorismi, sisäinen eriarvoisuuskehitys ja tulevaisuudessa ilmastonmuutos aiheuttavat uhkia.</p><p>&ldquo;&ndash;&thinsp;Venäjä pitää tätä Naton [sotaharjoitusta] tarkoituksellisena toimintana, joka tähtää Suomen ja Ruotsin vetämiseen Pohjois-Atlantin liiton käytännön toimintaan. Tämä ei ole omiaan vahvistamaan vakautta ja turvallisuutta Pohjois-Euroopassa eikä myöskään koko Euroopassa.&rdquo;</p><p>Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat harjoittelevat yhdessä länsimaisen puolustusliiton kanssa puolustussotaa. Vahva ja uskottava puolustusliitto on omiaan ennaltaehkäisemään konventionaalisia sotilaallisia uhkia, joita todistetusti edustaa Euroopan alueella Venäjä. Venäjä itse harjoittelee valtavissa harjoituksissaan myös esimerkiksi laajamittaista hyökkäystoimintaa ja sotii Ukrainassa, mutta tämä heidän todennäköisen näkemyksensä mukaan lähinnä nostaa Euroopan yleistä turvallisuustasoa.</p><p>&ldquo;&ndash;&thinsp;Tämä politiikka ja lähestymistapa pitävät sisällään todellisia riskejä alueen tilanteen heikentymiselle. Kaikki tämä soveltuu Yhdysvaltain harjoittaman Euroopan turvallisuustasoa madaltavan politiikan valtavirtaan, Zaharova muotoili.&rdquo;</p><p>Puolustusyhteistyön lisääminen heikentää Venäjän mahdollisuuksia käyttää naapurimaitaan kriisin eskaloituessa hyväksi, poliittisesti tai sotilaallisesti. Mikäli Venäjä ei heikentäisi Euroopan turvallisuustilannetta eikä esimerkiksi puuttuisi tauotta itsenäisten maiden tekemään itsenäiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ei puolustusyhteistyön syventämiselle olisi vastaavaa tarvetta.</p><p>Venäjä tuntuu edelleen kuvittelevan, että sillä olisi jokin oikeus puuttua naapurivaltioidensa tekemisiin. Venäjän naapurivaltiot eivät ole sen sotilaallisia aluereservaatteja, eivät sen provinsseja, eivät millään tavalla sen käskyvallan alla. Suomen liittyminen Natoon olisi vahva signaali siitä, että Suomi on irtautunut suomettumisesta, ja uskaltaisi lopultakin tehdä Suomelle itselleen tehokkainta mahdollista turvallisuuspolitiikkaa. Ilman sotilasliittoa Venäjä kunnioittaa Suomen itsenäisiä isompia puolustuksellisia päätöksiä lähinnä niin kauan, kun ne ovat Venäjälle itselleen edullisia.</p><p>&nbsp;</p><p>----</p><p>Mikäli tuntuu siltä, että meikäläisen politiikkaa voisi seurata ihan enemmänkin, pistä Facebook-sivuni&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/sillanpaa.asema/">www.facebook.com/sillanpaa.asema/</a> seurantaan!</p><p>Kansalaispalautetta voi laittaa Facebookkiin tai osoitteeseen <a href="mailto:emil.sillanpaa@gmail.com">emil.sillanpaa@gmail.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjän suunnalta kerrottiin tällä viikolla jälleen monta hyvää syytä sille, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon.

Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla Venäjän ulkoministeriön tiedottajan lausunnosta liittyen Naton Trident Juncture 2018-harjoitukseen. Lausunnossa Venäjä on jälleen kerran pahastunut siitä, että itsenäiset valtiot tekevät itsenäistä turvallisuuspolitiikkaa ja harjoittelevat yhteistyössä muiden kanssa.

Hyvä puoli Venäjän kireässä retoriikassa on se, että Venäjä tekee ihan itse Natoon liittymisen perustelemisen jatkuvasti helpommaksi. Uutisoituja Venäjän lausumia turvallisuuspoliittisia mukatotuuksia on hyvä perata ja ampua kappale kerrallaan alas, sillä muuten joku saattaa joskus jopa ostaa maan loputtomalta tuntuvan uhriretoriikan. Mitä rivien välistä on siis tällä kertaa luettavissa?

“– Me pidämme Pohjois-Atlantin liiton toimintaa yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittista potentiaalia omien taktisten tavoitteidensa edistämiseen Venäjän rajoittamiseksi täysin keksittyjen ja kuvitteellisten verukkeiden nojalla, [Venäjän ulkoministeriön tiedottaja] Zaharova sanoi.”

Venäjä on jo vuosia lietsonut sotaa Euroopan ja erityisesti Ukrainan alueella sekä uhkaillut naapurimaitaan säännöllisesti. Ruotsi ja Suomi ovat aivan itse hakeutuneet lähemmäksi Natoa, ja maiden mukanaolosta on Natolle hyötyä koko Itämeren alueen ja erityisesti Baltian puolustamisen kannalta. Kehitys rajoittaa lähinnä Venäjän ikiaikaisia mahdollisuuksia ja itse implikoituja oikeuksia hyökkäillä naapurimaihinsa. Samalla Suomen ja Ruotsin tarvitsisi välittää yhä vähemmän siitä, miten Venäjä haluaisi maiden ulko- ja turvallisuuspoliittisesti käyttäytyvän.

“– Me lähdemme siitä, että Helsinki ja Tukholma ymmärtävät myös sen, ja että he raportoivat myös todellisista uhkista sekä siitä, mistä nämä todelliset uhat eurooppalaiselle turvallisuudelle tulevat. Ne eivät takuulla tule Venäjältä, hän jatkoi.”

Suomen ja Ruotsin realistiset perinteisemmät turvallisuusuhat tulevat Venäjältä, mutta samalla myös esimerkiksi terrorismi, sisäinen eriarvoisuuskehitys ja tulevaisuudessa ilmastonmuutos aiheuttavat uhkia.

“– Venäjä pitää tätä Naton [sotaharjoitusta] tarkoituksellisena toimintana, joka tähtää Suomen ja Ruotsin vetämiseen Pohjois-Atlantin liiton käytännön toimintaan. Tämä ei ole omiaan vahvistamaan vakautta ja turvallisuutta Pohjois-Euroopassa eikä myöskään koko Euroopassa.”

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat harjoittelevat yhdessä länsimaisen puolustusliiton kanssa puolustussotaa. Vahva ja uskottava puolustusliitto on omiaan ennaltaehkäisemään konventionaalisia sotilaallisia uhkia, joita todistetusti edustaa Euroopan alueella Venäjä. Venäjä itse harjoittelee valtavissa harjoituksissaan myös esimerkiksi laajamittaista hyökkäystoimintaa ja sotii Ukrainassa, mutta tämä heidän todennäköisen näkemyksensä mukaan lähinnä nostaa Euroopan yleistä turvallisuustasoa.

“– Tämä politiikka ja lähestymistapa pitävät sisällään todellisia riskejä alueen tilanteen heikentymiselle. Kaikki tämä soveltuu Yhdysvaltain harjoittaman Euroopan turvallisuustasoa madaltavan politiikan valtavirtaan, Zaharova muotoili.”

Puolustusyhteistyön lisääminen heikentää Venäjän mahdollisuuksia käyttää naapurimaitaan kriisin eskaloituessa hyväksi, poliittisesti tai sotilaallisesti. Mikäli Venäjä ei heikentäisi Euroopan turvallisuustilannetta eikä esimerkiksi puuttuisi tauotta itsenäisten maiden tekemään itsenäiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ei puolustusyhteistyön syventämiselle olisi vastaavaa tarvetta.

Venäjä tuntuu edelleen kuvittelevan, että sillä olisi jokin oikeus puuttua naapurivaltioidensa tekemisiin. Venäjän naapurivaltiot eivät ole sen sotilaallisia aluereservaatteja, eivät sen provinsseja, eivät millään tavalla sen käskyvallan alla. Suomen liittyminen Natoon olisi vahva signaali siitä, että Suomi on irtautunut suomettumisesta, ja uskaltaisi lopultakin tehdä Suomelle itselleen tehokkainta mahdollista turvallisuuspolitiikkaa. Ilman sotilasliittoa Venäjä kunnioittaa Suomen itsenäisiä isompia puolustuksellisia päätöksiä lähinnä niin kauan, kun ne ovat Venäjälle itselleen edullisia.

 

----

Mikäli tuntuu siltä, että meikäläisen politiikkaa voisi seurata ihan enemmänkin, pistä Facebook-sivuni www.facebook.com/sillanpaa.asema/ seurantaan!

Kansalaispalautetta voi laittaa Facebookkiin tai osoitteeseen emil.sillanpaa@gmail.com

 

]]>
67 http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263272-venaja-kertoo-miksi-suomen-pitaisi-liittya-natoon#comments Itsenäisyys Nato Turvallisuuspolitiikka Venäjä Sun, 28 Oct 2018 11:49:39 +0000 Emil Sillanpää http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263272-venaja-kertoo-miksi-suomen-pitaisi-liittya-natoon
Trident Juncturen lopputulos - Venäjä laskee nyt Suomen ja Ruotsin Nato-maiksi http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263242-trident-juncturen-lopputulos-venaja-laskee-nyt-suomen-ja-ruotsin-nato-maiksi <p>Venäjä arvosteli kuluneella viikolla kovin sanoin Suomen ja Ruotsin osallistumista Norjassa pidettävään Trident Juncture 2018 -sotaharjoitukseen (<a href="https://www.act.nato.int/tj18"><u>TRJE18</u></a>). Harjoitus on Naton suurin sotaharjoitus 16 vuoteen, johon osallistuvat kaikki Naton jäsenmaat sekä Suomi ja Ruotsi. 29+2-Nato siis.</p><p>Myös venäläismediassa on ollut harjoituksen alkupäivistä alkaen poikkeuksellisen kiivasluonteista kirjoittelua Yhdysvaltoja sekä Suomea ja Ruotsia kohtaan. Arvostelu on kohdistunut erityisesti juuri Suomeen ja Ruotsiin.</p><p>En muista, milloin viimeksi Venäjä valtiona ja venäläismedia olisivat yhteisesti Suomea ja Ruotsia kohtaan esittäneet vastaavaa arvostelua ja uhkailua. Suomea kohtaan ehkä silloin, kun Suomi esti venäläispoliitikkojen maahantulon Etykin 40-vuotisjuhlakokoukseen kesällä 2015. Nyt Venäjä on arvostelun lisäksi myös uhkaillut Suomea, mikä ei ole ihan jokapäiväistä.</p><p>Venäläismedia on perustanut juttunsa puolustusministeri Sergei Šoigun ja ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtajan ja tiedottajan Marija Zaharovan sanomisiin. Šoigu on nyt jo toistamiseen tänä vuonna arvostellut Suomen ja Ruotsin sotilaallista lähestymistä Natoon ja Yhdysvaltoihin, mutta Šoigun keskiviikkoisessa esiintymisessä pääkohde oli Nato.</p><p>Šoigu arvosteli ensimmäisen kerran sekä Suomea että Ruotsia puolustusyhteistyön tiivistämisestä Naton kanssa tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России). Kyse oli Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain toukokuussa solmimasta puolustusaiesopimuksesta.</p><p>Tuo kolmesivuinen sopimus allekirjoitettuna ja julkistettuna on luettavissa <a href="https://www.government.se/49993c/globalassets/government/dokument/forsvarsdepartementet/2018/trilateral-statement-of-intent-8th-may-2018.pdf"><u>täältä</u></a>. Sopimuksen ovat siis solmineet Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat, ei Nato. Nato ei ole Yhdysvallat.</p><p>Venäjän puolustusministeriön kokous heinäkuun lopulla ja erityisesti kokouksen Suomea ja Ruotsia koskeva osuus uutisoitiin laajasti kautta koko venäläismedian heti kokouksen jälkeen (esim. <a href="https://www.kommersant.ru/doc/3695400"><u>Коммерсантъ 24.7.2018</u></a>, <a href="https://tvzvezda.ru/news/forces/content/201807241700-qwaa.htm"><u>Звезда 24.7.2018</u></a>,<a href="http://www.mk.ru/politics/2018/07/24/shoygu-poobeshhal-otvetit-na-vtyagivanie-finlyandii-i-shvecii-v-nato.html"><u> MK 24.7.2018</u></a>, <a href="http://tass.ru/armiya-i-opk/5399285"><u>Тасс 24.7.2018</u></a>, <a href="http://www.interfax.ru/russia/622354"><u>Интерфакс 24.7.2018</u></a> ja <a href="https://ria.ru/world/20180724/1525235824.html"><u>Риа Новости 24.7.2018</u></a>).</p><p>Yksi lausekokonaisuus Šoigun pitkässä vuodatuksessa puolustusministeriön kokouksessa kiinnitti erityisesti huomion:</p><p>&quot;<em>Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.</em>&quot;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&quot;<em>Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Naton saa vapaa pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.</em>&rdquo;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Сергей</em> <em>Шойгу</em> <em>пообещал</em> <em>ответить</em> <em>на</em> <em>&rsquo;</em><em>втягивание</em><em>&rsquo; </em><em>Финляндии</em> <em>и</em> <em>Швеции</em> <em>в</em> <em>НАТО</em>&rdquo; oli uutisotsikko Kommersant-lehden nettisivuilla heinäkuun lopulla (<u><a href="https://www.kommersant.ru/doc/3695400">Коммерсантъ 24.7.2018</a></u>).</p><p>Otsikko oli jo tuolloin uhkasävyinen. Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Sergei Šoigu lupasi vastata Suomen ja Ruotsin vetämisen Naton sisälle</em>&rdquo;</p><p>Venäjänkielisessä otsikossa втягивание-sana on lainausmerkeissä. Kantaverbi (втягивать) tarkoittaa ehkä vetää sisään tai vetää mukaan.</p><p>Šoigu jatkoi jutussa kovaa kieltä, jotka on syytä tulkita Suomen ja Ruotsin kovasanaiseksi uhkailuksi:</p><p>&rdquo;<em><u>Вызывает беспокойство</u> втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции.</em></p><p><em>В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.</em></p><p><em><u>Подчеркну, что такие шаги западных коллег ведут к разрушению существующей системы безопасности в мире, порождают еще большее недоверие, вынуждая нас принимать ответные меры</u></em>.&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em><u>On järkyttävää</u>, että Suomi ja Ruotsi vedetään mukaan Naton rakenteisiin.</em></p><p><em>Toukokuussa allekirjoitettiin sopimus, jossa tarjottiin [Suomelle ja Ruotsille] täysi osallistumismahdollisuus liittokunnan harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää liittokunnan komento- ja valvontajärjestelmiä sekä joukko- ja asevalvontajärjestelmiä. Vastaavasti Nato sai esteettömän pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.</em></p><p><em><u>Korostan, että länsimaiden virkatoverien tällaiset askeleet johtavat nykyisen turvajärjestelmän tuhoamiseen maailmassa, aiheuttavat yhä enemmän epäluottamusta ja pakottavat meidät tekemään vastatoimia.</u></em>&rdquo;</p><p>Šoigu uhkasi vastatoimilla, mutta ei kertonut, koskisivatko ne Suomea ja Ruotsia vai Nato-maita.</p><p>Šoigu näkee, että Trident Juncture -sotaharjoituksessa harjoitellaan nyt toukokuisen sopimuksen kirjauksia. Tuossa harjoituksessa Suomi ja Ruotsi ovat mukana Naton komento- ja valvontajärjestelmissä vastaavasti kuin Nato-maat. Nato puolestaan käyttää Suomen ja Ruotsin ilmatilaa ja aluevesiä vastaavasti kuin nämä maat olisivat Nato-maita. Sopimusta testataan nyt ensi kertaa sotaharjoituksessa.</p><p>Šoigun näkemys on ymmärrettävä ja itseasiassa se ei ole väärä. Noin minäkin ajattelisin hänen paikaltaan.</p><p>Kommersant-lehti jatkoi Suomen ja Ruotsin toimista jo heinäkuussa seuraavasti:</p><p>&rdquo;<em>Россия не оставит без последствий результаты активного сотрудничества Швеции и Финляндии с Североатлантическим альянсом. Об этом заявил на коллегии ведомства министр обороны РФ Сергей Шойгу.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Venäjä ei jätä huomiotta Ruotsin ja Suomen aktiivista yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa. Tästä ilmoitti Venäjän puolustusministeriötä johtava [puolustusministeri] Sergei Šoigu.</em>&rdquo;</p><p>Tarkoittaako Šoigun kannanotot sotilaallisia toimia, sitä hän ei tarkentanut.</p><p>Šoigu jatkoi samalla linjalla kuluneella viikolla. &rdquo;Шойгу назвал активность НАТО у границ РФ сопоставимой с временами холодной войны&rdquo; oli uutisotsikko Interfaxin sivuilla keskiviikkona (<a href="https://www.interfax.ru/russia/634779"><u>Интерфакс 24.10.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Šoigun mielestä Naton toiminta Venäjän rajojen läheisyydessä on verrattavissa kylmän sodan aikoihin</em>&rdquo;.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtaja ja tiedottaja Marija Zaharova puolestaan lausui torstaina 25.10.2018 oheisesti Suomen ja Ruotsin osallistumista Trident Juncture 2018 -harjoitukseen:</p><p>&rdquo;<em>Рассматриваем действия Североатлантического альянса как попытку использовать военно-политический потенциал Финляндии и Швеции для реализации собственных конъюнктурных задач по сдерживанию России</em> <em>под</em> <em>абсолютно</em> <em>надуманными</em> <em>и</em> <em>вымышленными</em> <em>предлогами</em><em>.</em>&quot;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Näemme Pohjois-Atlantin liiton toimia yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittisia voimavaroja liittokunnan omiin lyhyen aikavälin tavoitteisiin päämääränä Venäjän eristäminen keinotekoisten ja kuviteltujen tekosyiden perusteella.</em>&rdquo;.</p><p>Kyseinen lause on Zaharovan lauseista lainatuin sekä venäläismediassa että suomalaismediassa (esim. <a href="https://rg.ru/2018/10/25/mid-nato-vtiagivaet-vneblokovye-finliandiiu-i-shveciiu-v-svoiu-politiku.html"><u>Российская Газета 25.10.2018</u></a>, <a href="https://tass.ru/politika/5721152"><u>Тасс 25.10.2018</u></a> ja <a href="https://news.rambler.ru/army/41130939-zaharova-nato-privlekaya-finlyandiyu-i-shvetsiyu-k-ucheniyam-presleduet-tsel-sderzhivat-rf/"><u>Рамблер 25.10.2018</u></a> Venäjällä, <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005877651.html"><u>IS 26.10.2018</u></a>, <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005878523.html"><u>HS 26.10.2018</u></a> ja <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/dacd22e6-0cb8-4af3-bb74-973a2968f76b_u0.shtml"><u>IL 26.10.2018</u></a> Suomessa).</p><p>Zaharovan lausunto tarkoittaa, että Suomi ja Ruotsi ovat ikään kuin Punahilkkoja, jotka iso paha susi - Nato ja Yhdysvallat - on houkutellut ansaan ja surman suuhun.</p><p>Suomessa edellä mainitut lehdet ovat käyttäneet Zaharovan sanoista samaa ilmeisen konekielistä suomennusta:</p><p>&rdquo;<em>Me pidämme Pohjois-Atlantin liiton toimintaa yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittista potentiaalia omien lyhytaikaisten tavoitteidensa edistämiseen Venäjän rajoittamiseksi täysin keksittyjen ja kuvitteellisten verukkeiden nojalla.</em>&rdquo; (<a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005877651.html"><u>IS 26.10.2018</u></a>,&nbsp; <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005878523.html"><u>HS 26.10.2018</u></a> ja <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/dacd22e6-0cb8-4af3-bb74-973a2968f76b_u0.shtml"><u>IL 26.10.2018</u></a><u>).</u></p><p>Tuo suomennus ei täysin aukene ensilukemalla.</p><p>Harmittaa, että Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Niemeläinen ja Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen ovat hyväksyneet juttuunsa venäjän kielen taitoisina tuollaisen mitään sanomattoman suomennoksen, jonka sanoma ei siis oikein aukene lukijalle. Kieltä ei pitäisi kääntää sana sanalta vaan vapaammin asiasisältöisesti.</p><p>Marija Zaharova luki tekstinsä tiedotustilaisuudessa paperista, joka oli siis etukäteen laadittu ja jonka teksti oli etukäteen sana sanalta tarkasti mietitty. Kyse ei siis ollut ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtajan ja tiedottajan spontaanista ajatusvirrasta.</p><p>Harrastamatta kremlologiaa, Zaharovan tekstilainauksessa tärkein sana oli <em>военно-политический</em> ja <em>военно-политический </em><em>потенциал</em>, suomennettuna <em>sotilaspoliittinen</em> ja <em>sotilaspoliittinen voimavara</em>. Sana ei siis ollut sotilaallinen voimavara (<em>военный</em><em> потенциал</em>) vaan sotilaspoliittinen voimavara (<em>военно-политический потенциал</em>). Sanalla englannin kieleen käännettynä olisi monta käännöstä: politico-military, political and military, political military ja political-military. Tässä yhteydessä käännös olisi politico-military.</p><p>Venäjällä военно-политический tarkoittaa politico-military-käännöksellä yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sanayhdistelmän paino on sanan politico-osalla. Venäjän kielessä esimerkiksi <em>военно-политический</em> <em>блок</em> -sanayhdistelmä on suomennettuna sotilaspoliittinen blokki, joka on liitto tai valtioiden välinen sopimus yhteisten toimien löytämiseksi poliittisten, taloudellisten, sotilaallisten ja muiden ongelmien ratkaisemiseksi. Nato on tällainen blokki, joka harjoittaa yhteistä politiikkaa.</p><p>Venäjä siis, näkee, että Suomen ja Ruotsin toiminnalla Nato-asiassa on sekä poliittinen hyväksyntä että poliittinen päämäärä eikä kyse ole esimerkiksi vain teknisestä harjoittelusta &rdquo;<em>kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi</em>&rdquo;, kuten Suomen Puolustusvoimat harjoitustoiminnan Naton kanssa yleensä määrittelee.</p><p>Harjoittelu &rdquo;<em>kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi</em>&rdquo; on se päälinjaus, jonka eduskunta on toistaiseksi kyennyt hyväksymään yleisenä määritteenä.</p><p>Venäjä katsoo, että Suomi ja Ruotsi ovat Trident Juncture -sotaharjoituksen ja toukokuussa solmitun puolustusaiesopimuksen myötä yhtä kuin Nato-maat ja Nato-maiden yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka. Poliittinen side on olemassa eivätkä maat ole enää liittoutumattomia.</p><p>&rdquo;<em>Sotilaallinen yhteistyö ja kriisinhallinta vahvistavat Suomen kansallista puolustuskykyä</em>&rdquo; -lause Puolustusvoimien ja puolustusministeriön esittämänä on meille jokaiselle tuttu. Lause ei enää mene läpi Venäjällä. Venäjä näkee, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet poliittisen päätöksen olla osa Natoa ja Nato-maiden harjoittamaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Edellä mainitun Rossijskaja Gazetan lehtijutun otsikko oli myös kova, mikä kuvaa Venäjän todella ärtyneitä reaktioita (<a href="https://rg.ru/2018/10/25/mid-nato-vtiagivaet-vneblokovye-finliandiiu-i-shveciiu-v-svoiu-politiku.html"><u>Российская Газета 25.10.2018</u></a>):</p><p>&rdquo;<em>МИД: НАТО втягивает <u>внеблоковые</u> Финляндию и Швецию в свою политику</em>&rdquo;.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Venäjän ulkoministeriö: Nato vetää <u>liittoutumattomat</u> Suomen ja Ruotsin mukaan politiikkaansa</em>&rdquo;.</p><p>Rossijskaja Gazeta on Venäjän federaation omistama sanomalehti, jonka toimituksellinen linja heijastelee Venäjän hallituksen mielipiteitä.</p><p>Zaharova lausui mielenkiintoisesti myös Norjasta ja Suomesta ilman Ruotsia. Oslo ja Tukholma lienevät menneet Zaharovalla sekaisin, mutta viesti oli selvä:</p><p>&rdquo;<em>Захарова выразила надежду на то, что в Хельсинки и Осло понимают реальные угрозы для европейской безопасности, а также источники, от которых они исходят</em>.&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Zaharova toivoi, että Helsinki ja Oslo ymmärtäisivät Euroopan turvallisuuden todelliset uhat ja mistä noiden uhkien voimavarat ovat peräisin.</em>&rdquo;</p><p>Zaharova viittasi tuolla Yhdysvaltoihin Euroopan turvallisuuden uhkaajana.</p><p>Tass puolestaan kirjoitti Zaharovan sanoista seuraavasti (<a href="https://tass.ru/politika/5721152"><u>Тасс 25.10.2018</u></a>):</p><p>&rdquo;<em>По словам Захаровой, в Москве это квалифицируют как целенаправленную работу НАТО по вовлечению этих стран в <u>практическую деятельность</u> военного блока, которая угрожает стабильности и безопасности в Европе. &rsquo;Это однозначная позиция, которая не претерпела изменений. <u>Этот курс не способствует укреплению стабильности и безопасности на севере Европы, на Европейском континенте в целом.</u> <u>Конечно, эта политика и этот подход несут реальные риски деградации ситуации в регионе</u>&rsquo;, - продолжила дипломат.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Zaharovan</em><em> mukaan Moskovassa tämä [Suomen ja Ruotsin tiivistyvä sotilaspoliittinen yhteistyö Naton kanssa] on määritelty Naton tarkoitukselliseksi työksi ottaa nämä maat mukaan sotilasliiton <u>käytännön </u><u>toimintaan</u>, mikä uhkaa vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. &rsquo;Tämä on [Venäjän] yksiselitteinen näkökanta, joka ei ole muuttunut. <u>Tämä kehitys ei edistä vakautta ja turvallisuutta Pohjois-Euroopassa eikä koko Euroopan mantereella. Tietenkin tämä politiikka ja tämä lähestymistapa ovat todellisia riskejä alueen [turvallisuus]tilanteen huononemisesta&rsquo;</u>&quot;, diplomaatti [Zaharova] jatkoi.</em>&rdquo;</p><p>Venäjän mielestä Suomi ja Ruotsi eivät tuhonneet toimillaan vain siis Pohjois-Euroopan vaan koko Euroopan turvallisuuden Naton avustamana. Täysin saman virren veisasi puolustusministeri Sergei Šoigu Suomelle ja Ruotsille jo heinäkuun lopulla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kun puhutaan sotilaspolitiikasta tai sotilaspoliittista toimista ja niiden muutoksista, puhutaan sotilaspoliittisen perusasetelman muutoksesta Euroopasta, josta Venäjä on nyt sangen ärsyyntynyt Suomen ja Ruotsin osalta.</p><p>Kyse on ns. harmaan vyöhykkeen maista. Olen moneen kertaan monessa kirjoituksessa todennut, että harmaan vyöhykkeen maat ovat Euroopan turvallisuusriskejä ja kaikkien maiden tulisi kuulua sotilaalliseen liittoutumaan, joko Naton tai Venäjän johtamaan. Turvallisuusriskistä on tullut totta sodan muodossa jo Ukrainassa.</p><p>Turvallisuuspoliittinen ajatusmuutos Suomen ja Ruotsin osalta on ollut sangen hidas, mutta vuotta 2014 voidaan pitää käännekohtana, jolloin Venäjä alkoi taas kerran sotimaan Euroopassa. Turvallisuuspoliittinen ajatusmuutos edellytti myös Suomessa hallituspohjan muutosta vuonna 2015. Venäjä-mielinen ja Venäjä-ideologisia näkökantoja korostava SDP Erkki Tuomiojan ulkopoliittisella johdolla jäi pois hallituksesta.</p><p>Muutos edellytti myös Ruotsissa sellaista hallitusta, jolle tiivistyvä sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen ja Naton kanssa ei olisi vierasta ainakaan ideologisista syistä. Löfvenin hallituksessa takuumies nykyiselle linjalle on puolustusministeri Peter Hultqvist. Löfvenin hallitus astui valtaan 3.10.2014 ja Sipilän hallitus 29.5.2015.</p><p>Vuoden 2014 jälkeen myös Naton jäsenmaissa - ennen kaikkea Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös Norjassa ja Tanskassa Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan tukeutuen - on&nbsp;ollut halukkuutta ottaa sotilaallista vastuuta alueensa ulkopuolisista maista, siis Ruotsista ja Suomesta. Myös Baltian maissa on ollut suuri poliittinen halukkuus vastuun ottamiseen, mutta mailla ei ole erityistä sotilaallista voimaa.</p><p>Suomi ja Ruotsi ovat solmineet lukuisia puolustusyhteistyösopimuksia Nato-maiden kanssa. Yhteistä harjoitustoimintaa on tiivistetty. Suomi ja Ruotsi on otettu mukaan Iso-Britannian johtamiin Joint Expeditionary Force (JEF) -joukkoihin.</p><p>Euroopan sotilaspoliittisen tilanteen nykyisistä muutoksista tulee mieleen 1960-luvun jälkipuoli ja vuosi 1968, jolloin Neuvostoliitto ja Varsovan liitto miehittivät Tšekkoslovakian syksyllä 1968. Venäjä Neuvostoliiton muodossa soti Euroopassa vastaavasti kuin mitä se on nyt sotinut jälleen vuodesta 2014 alkaen.</p><p>Natossa Tšekkoslovakian miehitys synnytti keskustelun uhkakuvien muutoksista ja niihin reagoinnista. 1960-luvun loppupuolella oli myös muita turvallisuustilanteen muutoksia Euroopassa, joita olen käsitellyt aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan"><u>US-blogi 11.10.2018</u></a>).</p><p>Naton johtopäätös oli, ettei Tšekkoslovakian miehitys ollut lisännyt suursodan vaaraa, mutta myöskään jo suunniteltuja joukkojen supistuksia ei ollut syytä toteuttaa. Yhdysvallat oli edelleen valmis vastaamaan Nato-sitoumuksista Euroopassa, vaikka Vietnamin sota söi maan sotilaallisia voimavaroja.</p><p>Nato oli huolissaan sotilasliittojen välialueesta, toisin sanoen ns. harmaalla vyöhykkeellä olevia maita kohtaan kasvaneesta sotilaallisesta uhkasta. Näihin maihin kuuluivat ensisijaisesti Itävalta, Jugoslavia ja Suomi, muttei Ruotsi. Toissijaisesti näihin harmaan vyöhykkeen riskimaihin kuuluivat Varsovan liitosta eronnut Albania ja Varsovan liiton sotilaallisesta toiminnasta irtautunut Romania.</p><p>Muistamme hyvin, kuinka presidentti Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin tapasivat puolisalaisesti jäänmurtajalla Hankoniemen edustalla lokakuun 7. päivänä 1968. Tšekkoslovakian miehityksen sotatoimet oli saatu päätökseen kaksi ja puoli viikkoa aikaisemmin. Suomi oli hyvin huolestunut asemastaan, mistä kertoo hyvin Ylen juttu elokuulta viiden vuosikymmenen jälkeen Tšekkoslovakian tapahtumista (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10236727"><u>Yle 5.8.2018</u></a>).</p><p>Talvella 1969 kävi kuitenkin ilmi, ettei Naton jäsenmaissa ollut halukkuutta ottaa sotilaallista vastuuta alueensa ulkopuolisista maista. Vain Itävalta ja Jugoslavia arvioitiin Naton kannalta niin tärkeiksi, että Varsovan liiton hyökkäyksen sattuessa maita olisi avustettu vähintään materiaalitoimituksin.</p><p>YYA-sopimuksella Neuvostoliittoon sidottua Suomea Nato ei olisi tuolloin auttanut. Ruotsi oli siis aivan toisessa asemassa kuin Suomi eikä maata edes laskettu harmaan vyöhykkeen maaksi.</p><p>Toivottavasti vastaava tilanne ei enää koskaan toistu eikä Suomi harjoita enää koskaan sellaista politiikkaa, että vastaava tilanne voisi toistua. Tuo tarkoittaa, ettei SDP:tä pidä toistaiseksi päästää Suomessa ratkaiseviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tehtäviin, ennen kuin sen Nato-linja on muuttunut.</p><p>Historian kirjat voivat kenties tulevaisuudessa kirjoittaa seuraavasti:</p><p>&rdquo;<em>Venäjän vuonna 2014 aloittamien sotatoimien jälkeen Suomi ja Ruotsi arvioitiin Naton kannalta niin tärkeiksi, että Venäjän hyökkäyksen sattuessa niitä olisi avustettu Nato-maiden sotilaallisella voimalla. Ratkaiseva ajankohta oli vuosi 2018, jolloin myös Venäjän oli todettava muuttunut sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa: Suomi ja Ruotsi kuuluivat käytännössä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Suomen ja Ruotsin lopullinen jäsenyys toteutui 2020-luvun alussa, jolloin maat liittyivät Natoon virallisesti</em>.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjä arvosteli kuluneella viikolla kovin sanoin Suomen ja Ruotsin osallistumista Norjassa pidettävään Trident Juncture 2018 -sotaharjoitukseen (TRJE18). Harjoitus on Naton suurin sotaharjoitus 16 vuoteen, johon osallistuvat kaikki Naton jäsenmaat sekä Suomi ja Ruotsi. 29+2-Nato siis.

Myös venäläismediassa on ollut harjoituksen alkupäivistä alkaen poikkeuksellisen kiivasluonteista kirjoittelua Yhdysvaltoja sekä Suomea ja Ruotsia kohtaan. Arvostelu on kohdistunut erityisesti juuri Suomeen ja Ruotsiin.

En muista, milloin viimeksi Venäjä valtiona ja venäläismedia olisivat yhteisesti Suomea ja Ruotsia kohtaan esittäneet vastaavaa arvostelua ja uhkailua. Suomea kohtaan ehkä silloin, kun Suomi esti venäläispoliitikkojen maahantulon Etykin 40-vuotisjuhlakokoukseen kesällä 2015. Nyt Venäjä on arvostelun lisäksi myös uhkaillut Suomea, mikä ei ole ihan jokapäiväistä.

Venäläismedia on perustanut juttunsa puolustusministeri Sergei Šoigun ja ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtajan ja tiedottajan Marija Zaharovan sanomisiin. Šoigu on nyt jo toistamiseen tänä vuonna arvostellut Suomen ja Ruotsin sotilaallista lähestymistä Natoon ja Yhdysvaltoihin, mutta Šoigun keskiviikkoisessa esiintymisessä pääkohde oli Nato.

Šoigu arvosteli ensimmäisen kerran sekä Suomea että Ruotsia puolustusyhteistyön tiivistämisestä Naton kanssa tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России). Kyse oli Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain toukokuussa solmimasta puolustusaiesopimuksesta.

Tuo kolmesivuinen sopimus allekirjoitettuna ja julkistettuna on luettavissa täältä. Sopimuksen ovat siis solmineet Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat, ei Nato. Nato ei ole Yhdysvallat.

Venäjän puolustusministeriön kokous heinäkuun lopulla ja erityisesti kokouksen Suomea ja Ruotsia koskeva osuus uutisoitiin laajasti kautta koko venäläismedian heti kokouksen jälkeen (esim. Коммерсантъ 24.7.2018, Звезда 24.7.2018, MK 24.7.2018, Тасс 24.7.2018, Интерфакс 24.7.2018 ja Риа Новости 24.7.2018).

Yksi lausekokonaisuus Šoigun pitkässä vuodatuksessa puolustusministeriön kokouksessa kiinnitti erityisesti huomion:

"Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран."

Vapaasti suomennettuna:

"Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Naton saa vapaa pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.

                                                                                    ****

Сергей Шойгу пообещал ответить на втягиваниеФинляндии и Швеции в НАТО” oli uutisotsikko Kommersant-lehden nettisivuilla heinäkuun lopulla (Коммерсантъ 24.7.2018).

Otsikko oli jo tuolloin uhkasävyinen. Vapaasti suomennettuna:

Sergei Šoigu lupasi vastata Suomen ja Ruotsin vetämisen Naton sisälle

Venäjänkielisessä otsikossa втягивание-sana on lainausmerkeissä. Kantaverbi (втягивать) tarkoittaa ehkä vetää sisään tai vetää mukaan.

Šoigu jatkoi jutussa kovaa kieltä, jotka on syytä tulkita Suomen ja Ruotsin kovasanaiseksi uhkailuksi:

Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции.

В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.

Подчеркну, что такие шаги западных коллег ведут к разрушению существующей системы безопасности в мире, порождают еще большее недоверие, вынуждая нас принимать ответные меры.”

Vapaasti suomennettuna:

On järkyttävää, että Suomi ja Ruotsi vedetään mukaan Naton rakenteisiin.

Toukokuussa allekirjoitettiin sopimus, jossa tarjottiin [Suomelle ja Ruotsille] täysi osallistumismahdollisuus liittokunnan harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää liittokunnan komento- ja valvontajärjestelmiä sekä joukko- ja asevalvontajärjestelmiä. Vastaavasti Nato sai esteettömän pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.

Korostan, että länsimaiden virkatoverien tällaiset askeleet johtavat nykyisen turvajärjestelmän tuhoamiseen maailmassa, aiheuttavat yhä enemmän epäluottamusta ja pakottavat meidät tekemään vastatoimia.

Šoigu uhkasi vastatoimilla, mutta ei kertonut, koskisivatko ne Suomea ja Ruotsia vai Nato-maita.

Šoigu näkee, että Trident Juncture -sotaharjoituksessa harjoitellaan nyt toukokuisen sopimuksen kirjauksia. Tuossa harjoituksessa Suomi ja Ruotsi ovat mukana Naton komento- ja valvontajärjestelmissä vastaavasti kuin Nato-maat. Nato puolestaan käyttää Suomen ja Ruotsin ilmatilaa ja aluevesiä vastaavasti kuin nämä maat olisivat Nato-maita. Sopimusta testataan nyt ensi kertaa sotaharjoituksessa.

Šoigun näkemys on ymmärrettävä ja itseasiassa se ei ole väärä. Noin minäkin ajattelisin hänen paikaltaan.

Kommersant-lehti jatkoi Suomen ja Ruotsin toimista jo heinäkuussa seuraavasti:

Россия не оставит без последствий результаты активного сотрудничества Швеции и Финляндии с Североатлантическим альянсом. Об этом заявил на коллегии ведомства министр обороны РФ Сергей Шойгу.

Vapaasti suomennettuna:

Venäjä ei jätä huomiotta Ruotsin ja Suomen aktiivista yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa. Tästä ilmoitti Venäjän puolustusministeriötä johtava [puolustusministeri] Sergei Šoigu.

Tarkoittaako Šoigun kannanotot sotilaallisia toimia, sitä hän ei tarkentanut.

Šoigu jatkoi samalla linjalla kuluneella viikolla. ”Шойгу назвал активность НАТО у границ РФ сопоставимой с временами холодной войны” oli uutisotsikko Interfaxin sivuilla keskiviikkona (Интерфакс 24.10.2018). Vapaasti suomennettuna: ”Šoigun mielestä Naton toiminta Venäjän rajojen läheisyydessä on verrattavissa kylmän sodan aikoihin”.

                                                                                    ****

Ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtaja ja tiedottaja Marija Zaharova puolestaan lausui torstaina 25.10.2018 oheisesti Suomen ja Ruotsin osallistumista Trident Juncture 2018 -harjoitukseen:

Рассматриваем действия Североатлантического альянса как попытку использовать военно-политический потенциал Финляндии и Швеции для реализации собственных конъюнктурных задач по сдерживанию России под абсолютно надуманными и вымышленными предлогами."

Vapaasti suomennettuna:

Näemme Pohjois-Atlantin liiton toimia yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittisia voimavaroja liittokunnan omiin lyhyen aikavälin tavoitteisiin päämääränä Venäjän eristäminen keinotekoisten ja kuviteltujen tekosyiden perusteella.”.

Kyseinen lause on Zaharovan lauseista lainatuin sekä venäläismediassa että suomalaismediassa (esim. Российская Газета 25.10.2018, Тасс 25.10.2018 ja Рамблер 25.10.2018 Venäjällä, IS 26.10.2018, HS 26.10.2018 ja IL 26.10.2018 Suomessa).

Zaharovan lausunto tarkoittaa, että Suomi ja Ruotsi ovat ikään kuin Punahilkkoja, jotka iso paha susi - Nato ja Yhdysvallat - on houkutellut ansaan ja surman suuhun.

Suomessa edellä mainitut lehdet ovat käyttäneet Zaharovan sanoista samaa ilmeisen konekielistä suomennusta:

Me pidämme Pohjois-Atlantin liiton toimintaa yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittista potentiaalia omien lyhytaikaisten tavoitteidensa edistämiseen Venäjän rajoittamiseksi täysin keksittyjen ja kuvitteellisten verukkeiden nojalla.” (IS 26.10.2018HS 26.10.2018 ja IL 26.10.2018).

Tuo suomennus ei täysin aukene ensilukemalla.

Harmittaa, että Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Niemeläinen ja Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen ovat hyväksyneet juttuunsa venäjän kielen taitoisina tuollaisen mitään sanomattoman suomennoksen, jonka sanoma ei siis oikein aukene lukijalle. Kieltä ei pitäisi kääntää sana sanalta vaan vapaammin asiasisältöisesti.

Marija Zaharova luki tekstinsä tiedotustilaisuudessa paperista, joka oli siis etukäteen laadittu ja jonka teksti oli etukäteen sana sanalta tarkasti mietitty. Kyse ei siis ollut ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtajan ja tiedottajan spontaanista ajatusvirrasta.

Harrastamatta kremlologiaa, Zaharovan tekstilainauksessa tärkein sana oli военно-политический ja военно-политический потенциал, suomennettuna sotilaspoliittinen ja sotilaspoliittinen voimavara. Sana ei siis ollut sotilaallinen voimavara (военный потенциал) vaan sotilaspoliittinen voimavara (военно-политический потенциал). Sanalla englannin kieleen käännettynä olisi monta käännöstä: politico-military, political and military, political military ja political-military. Tässä yhteydessä käännös olisi politico-military.

Venäjällä военно-политический tarkoittaa politico-military-käännöksellä yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sanayhdistelmän paino on sanan politico-osalla. Venäjän kielessä esimerkiksi военно-политический блок -sanayhdistelmä on suomennettuna sotilaspoliittinen blokki, joka on liitto tai valtioiden välinen sopimus yhteisten toimien löytämiseksi poliittisten, taloudellisten, sotilaallisten ja muiden ongelmien ratkaisemiseksi. Nato on tällainen blokki, joka harjoittaa yhteistä politiikkaa.

Venäjä siis, näkee, että Suomen ja Ruotsin toiminnalla Nato-asiassa on sekä poliittinen hyväksyntä että poliittinen päämäärä eikä kyse ole esimerkiksi vain teknisestä harjoittelusta ”kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi”, kuten Suomen Puolustusvoimat harjoitustoiminnan Naton kanssa yleensä määrittelee.

Harjoittelu ”kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi” on se päälinjaus, jonka eduskunta on toistaiseksi kyennyt hyväksymään yleisenä määritteenä.

Venäjä katsoo, että Suomi ja Ruotsi ovat Trident Juncture -sotaharjoituksen ja toukokuussa solmitun puolustusaiesopimuksen myötä yhtä kuin Nato-maat ja Nato-maiden yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka. Poliittinen side on olemassa eivätkä maat ole enää liittoutumattomia.

Sotilaallinen yhteistyö ja kriisinhallinta vahvistavat Suomen kansallista puolustuskykyä” -lause Puolustusvoimien ja puolustusministeriön esittämänä on meille jokaiselle tuttu. Lause ei enää mene läpi Venäjällä. Venäjä näkee, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet poliittisen päätöksen olla osa Natoa ja Nato-maiden harjoittamaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.

                                                                                    ****

Edellä mainitun Rossijskaja Gazetan lehtijutun otsikko oli myös kova, mikä kuvaa Venäjän todella ärtyneitä reaktioita (Российская Газета 25.10.2018):

МИД: НАТО втягивает внеблоковые Финляндию и Швецию в свою политику”.

Vapaasti suomennettuna:

Venäjän ulkoministeriö: Nato vetää liittoutumattomat Suomen ja Ruotsin mukaan politiikkaansa”.

Rossijskaja Gazeta on Venäjän federaation omistama sanomalehti, jonka toimituksellinen linja heijastelee Venäjän hallituksen mielipiteitä.

Zaharova lausui mielenkiintoisesti myös Norjasta ja Suomesta ilman Ruotsia. Oslo ja Tukholma lienevät menneet Zaharovalla sekaisin, mutta viesti oli selvä:

Захарова выразила надежду на то, что в Хельсинки и Осло понимают реальные угрозы для европейской безопасности, а также источники, от которых они исходят.”

Vapaasti suomennettuna:

Zaharova toivoi, että Helsinki ja Oslo ymmärtäisivät Euroopan turvallisuuden todelliset uhat ja mistä noiden uhkien voimavarat ovat peräisin.

Zaharova viittasi tuolla Yhdysvaltoihin Euroopan turvallisuuden uhkaajana.

Tass puolestaan kirjoitti Zaharovan sanoista seuraavasti (Тасс 25.10.2018):

По словам Захаровой, в Москве это квалифицируют как целенаправленную работу НАТО по вовлечению этих стран в практическую деятельность военного блока, которая угрожает стабильности и безопасности в Европе. ’Это однозначная позиция, которая не претерпела изменений. Этот курс не способствует укреплению стабильности и безопасности на севере Европы, на Европейском континенте в целом. Конечно, эта политика и этот подход несут реальные риски деградации ситуации в регионе’, - продолжила дипломат.

Vapaasti suomennettuna:

Zaharovan mukaan Moskovassa tämä [Suomen ja Ruotsin tiivistyvä sotilaspoliittinen yhteistyö Naton kanssa] on määritelty Naton tarkoitukselliseksi työksi ottaa nämä maat mukaan sotilasliiton käytännön toimintaan, mikä uhkaa vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. ’Tämä on [Venäjän] yksiselitteinen näkökanta, joka ei ole muuttunut. Tämä kehitys ei edistä vakautta ja turvallisuutta Pohjois-Euroopassa eikä koko Euroopan mantereella. Tietenkin tämä politiikka ja tämä lähestymistapa ovat todellisia riskejä alueen [turvallisuus]tilanteen huononemisesta’", diplomaatti [Zaharova] jatkoi.

Venäjän mielestä Suomi ja Ruotsi eivät tuhonneet toimillaan vain siis Pohjois-Euroopan vaan koko Euroopan turvallisuuden Naton avustamana. Täysin saman virren veisasi puolustusministeri Sergei Šoigu Suomelle ja Ruotsille jo heinäkuun lopulla.

                                                                                    ****

Kun puhutaan sotilaspolitiikasta tai sotilaspoliittista toimista ja niiden muutoksista, puhutaan sotilaspoliittisen perusasetelman muutoksesta Euroopasta, josta Venäjä on nyt sangen ärsyyntynyt Suomen ja Ruotsin osalta.

Kyse on ns. harmaan vyöhykkeen maista. Olen moneen kertaan monessa kirjoituksessa todennut, että harmaan vyöhykkeen maat ovat Euroopan turvallisuusriskejä ja kaikkien maiden tulisi kuulua sotilaalliseen liittoutumaan, joko Naton tai Venäjän johtamaan. Turvallisuusriskistä on tullut totta sodan muodossa jo Ukrainassa.

Turvallisuuspoliittinen ajatusmuutos Suomen ja Ruotsin osalta on ollut sangen hidas, mutta vuotta 2014 voidaan pitää käännekohtana, jolloin Venäjä alkoi taas kerran sotimaan Euroopassa. Turvallisuuspoliittinen ajatusmuutos edellytti myös Suomessa hallituspohjan muutosta vuonna 2015. Venäjä-mielinen ja Venäjä-ideologisia näkökantoja korostava SDP Erkki Tuomiojan ulkopoliittisella johdolla jäi pois hallituksesta.

Muutos edellytti myös Ruotsissa sellaista hallitusta, jolle tiivistyvä sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen ja Naton kanssa ei olisi vierasta ainakaan ideologisista syistä. Löfvenin hallituksessa takuumies nykyiselle linjalle on puolustusministeri Peter Hultqvist. Löfvenin hallitus astui valtaan 3.10.2014 ja Sipilän hallitus 29.5.2015.

Vuoden 2014 jälkeen myös Naton jäsenmaissa - ennen kaikkea Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös Norjassa ja Tanskassa Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan tukeutuen - on ollut halukkuutta ottaa sotilaallista vastuuta alueensa ulkopuolisista maista, siis Ruotsista ja Suomesta. Myös Baltian maissa on ollut suuri poliittinen halukkuus vastuun ottamiseen, mutta mailla ei ole erityistä sotilaallista voimaa.

Suomi ja Ruotsi ovat solmineet lukuisia puolustusyhteistyösopimuksia Nato-maiden kanssa. Yhteistä harjoitustoimintaa on tiivistetty. Suomi ja Ruotsi on otettu mukaan Iso-Britannian johtamiin Joint Expeditionary Force (JEF) -joukkoihin.

Euroopan sotilaspoliittisen tilanteen nykyisistä muutoksista tulee mieleen 1960-luvun jälkipuoli ja vuosi 1968, jolloin Neuvostoliitto ja Varsovan liitto miehittivät Tšekkoslovakian syksyllä 1968. Venäjä Neuvostoliiton muodossa soti Euroopassa vastaavasti kuin mitä se on nyt sotinut jälleen vuodesta 2014 alkaen.

Natossa Tšekkoslovakian miehitys synnytti keskustelun uhkakuvien muutoksista ja niihin reagoinnista. 1960-luvun loppupuolella oli myös muita turvallisuustilanteen muutoksia Euroopassa, joita olen käsitellyt aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan” (US-blogi 11.10.2018).

Naton johtopäätös oli, ettei Tšekkoslovakian miehitys ollut lisännyt suursodan vaaraa, mutta myöskään jo suunniteltuja joukkojen supistuksia ei ollut syytä toteuttaa. Yhdysvallat oli edelleen valmis vastaamaan Nato-sitoumuksista Euroopassa, vaikka Vietnamin sota söi maan sotilaallisia voimavaroja.

Nato oli huolissaan sotilasliittojen välialueesta, toisin sanoen ns. harmaalla vyöhykkeellä olevia maita kohtaan kasvaneesta sotilaallisesta uhkasta. Näihin maihin kuuluivat ensisijaisesti Itävalta, Jugoslavia ja Suomi, muttei Ruotsi. Toissijaisesti näihin harmaan vyöhykkeen riskimaihin kuuluivat Varsovan liitosta eronnut Albania ja Varsovan liiton sotilaallisesta toiminnasta irtautunut Romania.

Muistamme hyvin, kuinka presidentti Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin tapasivat puolisalaisesti jäänmurtajalla Hankoniemen edustalla lokakuun 7. päivänä 1968. Tšekkoslovakian miehityksen sotatoimet oli saatu päätökseen kaksi ja puoli viikkoa aikaisemmin. Suomi oli hyvin huolestunut asemastaan, mistä kertoo hyvin Ylen juttu elokuulta viiden vuosikymmenen jälkeen Tšekkoslovakian tapahtumista (Yle 5.8.2018).

Talvella 1969 kävi kuitenkin ilmi, ettei Naton jäsenmaissa ollut halukkuutta ottaa sotilaallista vastuuta alueensa ulkopuolisista maista. Vain Itävalta ja Jugoslavia arvioitiin Naton kannalta niin tärkeiksi, että Varsovan liiton hyökkäyksen sattuessa maita olisi avustettu vähintään materiaalitoimituksin.

YYA-sopimuksella Neuvostoliittoon sidottua Suomea Nato ei olisi tuolloin auttanut. Ruotsi oli siis aivan toisessa asemassa kuin Suomi eikä maata edes laskettu harmaan vyöhykkeen maaksi.

Toivottavasti vastaava tilanne ei enää koskaan toistu eikä Suomi harjoita enää koskaan sellaista politiikkaa, että vastaava tilanne voisi toistua. Tuo tarkoittaa, ettei SDP:tä pidä toistaiseksi päästää Suomessa ratkaiseviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tehtäviin, ennen kuin sen Nato-linja on muuttunut.

Historian kirjat voivat kenties tulevaisuudessa kirjoittaa seuraavasti:

Venäjän vuonna 2014 aloittamien sotatoimien jälkeen Suomi ja Ruotsi arvioitiin Naton kannalta niin tärkeiksi, että Venäjän hyökkäyksen sattuessa niitä olisi avustettu Nato-maiden sotilaallisella voimalla. Ratkaiseva ajankohta oli vuosi 2018, jolloin myös Venäjän oli todettava muuttunut sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa: Suomi ja Ruotsi kuuluivat käytännössä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Suomen ja Ruotsin lopullinen jäsenyys toteutui 2020-luvun alussa, jolloin maat liittyivät Natoon virallisesti.”

]]>
40 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263242-trident-juncturen-lopputulos-venaja-laskee-nyt-suomen-ja-ruotsin-nato-maiksi#comments Nato Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö Trident Juncture 2018 Turpo Venäjän uhka Sat, 27 Oct 2018 18:52:17 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263242-trident-juncturen-lopputulos-venaja-laskee-nyt-suomen-ja-ruotsin-nato-maiksi
INF-sopimus - Venäjän ydinkärki-Iskanderien on syytä huolettaa myös Suomea http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262982-inf-sopimus-venajan-ydinkarki-iskanderien-on-syyta-huolettaa-myos-suomea <p>Käsittelin Venäjän maanalaisten asevarastojen ja ydinasevarastojen rakentamista Muurmanskin alueella ja Leningradin alueella Ylä-Laukaassa kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjä rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan"><u>US-blogi 11.10.2018</u></a>)</p><p>Tässä kirjoituksessa käsittelen Venäjän vastaavia uusia rakennustoimia Kaliningradin alueella. Selvittelen myös Venäjän uusia ydinkärjillä varustettavissa olevia Iskander- ja Kalibr-ohjuksia, jotka ovat nyt osaltaan romuttamassa INF-sopimusta.</p><p>Vastauksia vaille olevia kysymyksiä tällä hetkellä on, missä vaiheessa ydinkärkien sijoittaminen kyseisiin ohjuksiin on Venäjällä menossa? Miten Venäjän meneillään olevat maanalaisten asevarastojen mittavat rakennustyöt lähialueillamme liittyvät ohjuksiin ja ydinaseisiin?</p><p>Sain edellisestä kirjoituksesta palautetta sähköpostilla Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutista <a href="https://www.sipri.org/"><u>(Sipri</u></a>) sekä Federation of American Scientists -järjestön (<a href="https://fas.org/"><u>FAS</u></a>) The Nuclear Information -osastolta (<a href="https://fas.org/programs/ssp/nukes/"><u>The Nuclear Information Project</u></a>)&nbsp; Washingtonista. Järjestöillä on yhteistyötä keskenään. Oli suuri yllätys, että blogi oli luettu myös maailmalla, ilmeisemmin konekäännöksellä ja valokuvien perusteella. Kirjoituksissani on paljon englannin- ja venäjänkielisiä lainauksia, minkä johdosta Google-haku listaa kirjoituksiani myös ulkomailla.</p><p>FAS:n edustajan mukaan esitykseni ja johtopäätökseni Venäjän ydinasesijoituksista Murmanskin alueella ovat oikeita, sen sijaan Leningradin alueella Ylä-Laukaassa hänen mukaan ei olisi ydinaseita toistaiseksi sijoitettuna niin kuin epäilin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä on rakentanut uusia maanalaisia asevarastobunkkereita myös Kaliningradin alueelle vastaavasti kuin Murmanskin alueelle ja Leningradin alueella Ylä-Laukaassa.</p><p>Rakennustyöt näillä alueilla ovat pääosin alkaneet vaiheittain vuoden 2013 jälkeen ja jatkuvat edelleen Muurmanskin ja Kaliningradin alueella.</p><p>Rakennustyöt ovat sinänsä olleet tiedossa ja pääteltävissä Venäjän puolustusta käsittelevien asiakirjojen perusteella, joista laaja-alaisin on ehkä Venäjän vuosia 2011-2020 käsittelevä GPV-2020-puolustustyöohjelma (Государственная программа вооружения, <a href="http://encyclopedia.mil.ru/encyclopedia/dictionary/details_rvsn.htm?id=12954@morfDictionary"><u>ГПВ-2020</u></a>).</p><p>GPV-2020:ssä kyse on varusteluohjelmasta. Jos tuo ohjelma kiinnostaa enemmän, voi käydä lukemassa englanninkielisiä referaatteja esimerkiksi <a href="https://www.chathamhouse.org/sites/default/files/publications/research/2018-05-10-russia-state-armament-programme-connolly-boulegue-final.pdf"><u>täältä</u></a> tai <a href="https://www.researchgate.net/profile/Julian_Cooper2/publication/299338379_Russia%27s_state_armament_programme_to_2020_a_quantitative_assessment_of_implementation_2011-2015_FOI_Report/links/56f11db508aecad0f31f235d/Russias-state-armament-programme-to-2020-a-quantitative-assessment-of-implementation-2011-2015-FOI-Report.pdf"><u>täältä</u></a>. Venäjällä on ollut toisaalta toimitusaikatauluongelmia ja toisaalta rahoitusongelmia, joiden johdosta ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutusaikaa on pidennetty 2020-luvun puoliväliin (ГПВ 2018-2025).</p><p>Kaliningradin viimeaikaisia rakennustoimia uutisoi viime viikolla CNN kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>New satellite images suggest military buildup in Russia&#39;s strategic Baltic enclave</em>&rdquo;, vapaasti suomennettuna &rdquo;<em>Uudet satelliittikuvat viittaavat sotilasrakentamiseen Venäjän strategisessa etuvartiossa Itämerellä</em>&rdquo; (<a href="https://edition.cnn.com/2018/10/17/europe/russia-kaliningrad-military-buildup-intl/index.html"><u>CNN 17.10.2018</u></a>).</p><p>CNN:n juttua referoivat Suomessa mm. Yle (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10462619"><u>Yle 18.10.2018</u></a>), Helsingin Sanomat (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005868087.html"><u>HS 18.10.2018</u></a>) ja MTV3 (<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/uudistunut-sotilastukikohta-sukellusveneet-ydinasevalmiudet-onko-venaja-rakentamassa-itamerelle-tulenarkaa-jannitetta/7120346#gs.U6BLtic"><u>MTV3 19.10.2018</u></a>).</p><p>Federation of American Scientistsin Nuclear Information Project -työryhmän mukaan sekä myös CNN:n mukaan Venäjä on suorittanut Kaliningradin alueella rakennustöitä jo kylmän sodan aikaan rakennettuihin ydinasevarastoihin liittyen sekä nyt uusiin ohjusvarastoihin liittyen:</p><ul><li><p>Ydinasevarasto Kaliningradin (Калининград) Tškalovskin (Чкаловск, <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B045&#039;58.0%22N+20%C2%B023&#039;54.6%22E/@54.7688204,20.4002927,2887m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d54.7661!4d20.3985?hl=fi"><u>Google-map-01</u></a>) sotilaslentokentän vierellä noin 8 kilometrin päässä Kulikovossa (Куликово) <strong>54&deg;50&#39;13.6&quot;N 20&deg;21&#39;14.2&quot;E</strong> (<strong>54.837098, 20.353937</strong>) -karttapisteessä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B050&#039;13.6%22N+20%C2%B021&#039;14.2%22E/@54.8365609,20.351806,1035m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQ1JzU4LjAiTiAyMMKwMjMnNTQuNiJF!3b1!8m2!3d54.7661!4d20.3985!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8370984!4d20.3539372?hl=fi"><u>Google-map-02</u></a>, kuva 1). Alueella ovat vastaavat maanlaiset ja raskaasti aidatut varastoalueet myös <strong>54&deg;49&#39;48.1&quot;N 20&deg;27&#39;10.0&quot;E </strong>(<strong>54.830036, 20.452764</strong>) -karttapiteessä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B049&#039;48.1%22N+20%C2%B027&#039;10.0%22E/@54.8302284,20.448676,1023m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8300359!4d20.4527639?hl=fi"><u>Google-map-03</u></a>, kuva 2) ja <strong>54&deg;49&#39;55.9&quot;N 20&deg;29&#39;15.4&quot;E</strong> (<strong>54.832198, 20.487618</strong>) -karttapisteessä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B049&#039;55.9%22N+20%C2%B029&#039;15.4%22E/@54.8311034,20.4820396,1124m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8321981!4d20.4876184?hl=fi"><u>Google-map-04</u></a>, kuva 3).</p></li></ul><p>Venäjän on rakentanut myös P-800 Oniks -ohjuksiin (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-92.html"><u>Комплекс П-800 / 3К55 Оникс / Яхонт</u></a>) ja Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmään (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-692.html"><u>К-300 Бастион</u></a>) perustuvan rannikkopuolustusjärjestelmän lähelle Donskojetta (Донское) <strong>54&deg;56&#39;32.3&quot;N 19&deg;58&#39;19.9&quot;E</strong> (<strong>54.942300, 19.972200</strong>) -karttapisteeseen (<a href="https://yandex.ru/maps/?l=sat&amp;ll=19.972102%2C54.941468&amp;mode=search&amp;sll=20.089597%2C54.869845&amp;sspn=0.394821%2C0.109891&amp;text=54.942300%2C%2019.972200&amp;z=16"><u>Jandeks-map-05</u></a>, kuva 4).</p><p>Venäjän Kaliningradin alueella olevat Iskander-ohjukset, joita hallinnoi 152. kaartiohjusprikaati Tšernjahovskissa (Черняховск) sotilasyksikkötunnuksella 54229 (152-я гвардейская ракетная бригада tai 152-я гвардейская ракетная Брестско-Варшавская орд. Ленина, в/ч 54229), löytyvät <strong>54&deg;38&#39;16.8&quot;N 21&deg;49&#39;35.8&quot;E</strong> (<strong>54.638000, 21.826600</strong>) -karttapisteestä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B038&#039;16.8%22N+21%C2%B049&#039;35.8%22E/@54.6379099,21.8258189,335m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d54.638!4d21.8266?hl=fi"><u>Google-map-06</u></a>) ja <strong>54<strong>&deg;38&#39;57.2&quot;N 21&deg;49&#39;25.2&quot;E</strong></strong> (<strong>54.649207, 21.823658</strong>) -karttapisteestä (<a href="https://www.google.fi/maps/@54.6482898,21.8210991,1124m/data=!3m1!1e3?hl=fi"><u>Google-map-07</u></a>). Uudet juuri valmistuneet varastorakennukset ovat <strong>&deg;38&#39;57.2&quot;N 21&deg;49&#39;25.2&quot;E</strong> (<strong>54.649207, 21.823658</strong>) -karttapisteessä.</p><p>Kaliningradin sotilassatama, jota käyttävät sekä ne sukellusveneet että ne pinta-alukset, jotka ovat varustettavissa myös ydinlatauksilla aseistettavilla ohjuksilla, sijaitsee Baltijskissa (Балтийск) <strong>54&deg;38&#39;18.4&quot;N 19&deg;55&#39;20.0&quot;E</strong> (<strong>54.638442, 19.922231</strong>) -karttapisteessä <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B038&#039;18.4%22N+19%C2%B055&#039;20.0%22E/@54.6389256,19.912834,1891m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDM5JzAwLjAiTiAxOcKwNTUnMDAuMCJF!3b1!8m2!3d54.65!4d19.916667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.6384424!4d19.9222305?hl=fi"><u>Google-map-08</u></a>).</p><p>Venäjän Itämeren laivastolla (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%91%D0%B0%D0%BB%D1%82%D0%B8%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9_%D1%84%D0%BB%D0%BE%D1%82_%D0%92%D0%9C%D0%A4_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%BE%D0%B9_%D0%A4%D0%B5%D0%B4%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%86%D0%B8%D0%B8"><u>Балтийский флот ВМФ России</u></a> ja <a href="http://russianships.info/today/"><u>Сводная таблица по ВМФ России 2018</u></a>) on tällä hetkellä kolme sota-alusta, jotka kykenevät kuljettamaan sellaisia Kalibr-ohjuksia, jotka olisivat varustettavissa myös ydinkärjin: B-227 Viborg -sukellusvene (Б-227 Выборг, <a href="http://russianships.info/podlodki/877.htm"><u>пр. 877</u></a>) sekä Bujan M -luokan ohjusristeilijät Zelenij&nbsp; Dol ja Serpuhov (Зелёный Дол ja Серпухов, <a href="http://russianships.info/boevye/21631.htm"><u>пр.21631</u></a>). Ydinkärkeä kuljettamaan kykenevä Kalibr-ohjustyyppi on 3M14 (3М-14), josta enemmän myöhemmin.</p><p>Lisäksi Venäjällä on pienellä Kaliningradin alueella peräti noin puolentusinaa eri paikkoihin hajasijaittuina S-300- ja S-400-ilmatorjuntohjusjärjestelmiä.</p><p>Venäjä on siis uudistanut Kaliningradin alueella ydinaseiden maanalaisen säilytysluolan Kulikovossa (Куликово) <strong>54&deg;50&#39;13.6&quot;N 20&deg;21&#39;14.2&quot;E</strong> (<strong>54.837098, 20.353937</strong>) -karttapisteessä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B050&#039;13.6%22N+20%C2%B021&#039;14.2%22E/@54.8365609,20.351806,1035m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQ1JzU4LjAiTiAyMMKwMjMnNTQuNiJF!3b1!8m2!3d54.7661!4d20.3985!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8370984!4d20.3539372?hl=fi"><u>Google-map-02</u></a>). Kuva 5 on otettu rakennusaikana päivämäärällä 1.10.2016, kuvalähde <a href="https://fas.org/blogs/security/2018/06/kaliningrad/"><u>FAS 18.6.2018</u></a>. Tuota kahden vuoden takaista kuvaa vastaa nyt kuva 1 ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B050&#039;13.6%22N+20%C2%B021&#039;14.2%22E/@54.8365609,20.351806,1035m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQ1JzU4LjAiTiAyMMKwMjMnNTQuNiJF!3b1!8m2!3d54.7661!4d20.3985!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8370984!4d20.3539372?hl=fi"><u>Google-map-02</u></a>-karttapiste.</p><p>Vastaavasti kuin Murmanskin alueella, Venäjä on rakentanut ja rakentaa edelleen myös Kaliningradiin laajat bunkkerialueet. Murmanskin alueella Gadžijevossa (Гаджиево, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;02.5%22N+33%C2%B021&#039;26.5%22E/@69.2504678,33.3561447,1527m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200906!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2506881!4d33.3573664?hl=fi"><u>Google-map-09</u></a>) bunkkerialue käsittää kymmenen bunkkeria ja Štšukozerossa (Шукозеро, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B006&#039;58.8%22N+33%C2%B031&#039;29.0%22E/@69.1139403,33.5125685,2244m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x44342279f02ad63b:0x30f9e6e5dc08deec!2sOzero+Shukozero!3b1!8m2!3d69.0775!4d33.5983333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.1163421!4d33.5247091?hl=fi"><u>Google-map-10</u></a>) noin 40 vastaavalla periaatteella rakennettua bunkkeria. Kaliningradissa bunkkerialue käsittää 41 maanlaista bunkkeria Prohladnojen (Прохладное) vierellä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B045&#039;37.0%22N+20%C2%B007&#039;48.5%22E/@54.7594473,20.1202372,1922m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d54.760283!4d20.130128?hl=fi"><u>Google-map-11</u></a>). Niin Gadžijevon kuin myös Prohladnojen ja Štšukozeron bunkkerit ovat vielä rakennustyön alla satelliittikuvien ottohetkellä.</p><p>Kun katsoo venäläisbunkkerien rakennustyyliä lastaustaskuineen ja kun vertaa bunkkereita länsimaissa vastaavalla tavalla rakennettuihin (kuva 6), kyse lienee ohjusten kantorakettien ja myös konventionaalisten taistelukärkien varastoista. Kuvassa 6 on esitetty Iso-Britanniassa maalta laukaistavien <a href="http://www.military-today.com/missiles/bgm_109g_gryphon.htm"><u>BGM-109G Gryphon</u></a> -risteilyohjuksien tukikohta Molesworthissa vuodelta 1989. Kyseiset ohjukset tuhottiin INF-sopimuksen edellyttämänä.</p><p>Kaliningradin Prohladnojen alueelta Venäjä on parantanut kulkuyhteyttä vajaan 20 kilometrin päässä olevalle Tškalovskin (Чкаловск, <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B046&#039;00.1%22N+20%C2%B023&#039;56.1%22E/@54.7697974,20.3841459,3646m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.7666869!4d20.3989191?hl=fi"><u>Google-map-12</u></a>) Itämeren laivaston sotilaslentokentälle mm. uudella liittymällä. Tškalovsk on Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B045&#039;41.0%22N+20%C2%B010&#039;29.9%22E/@54.771119,20.4123349,266a,35y,270h,39.41t/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQzJzM3LjQiTiAyMMKwMTAnMTcuNyJF!3b1!8m2!3d54.727056!4d20.171582!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.7613944!4d20.1749622?hl=fi"><u>Google-map-13</u></a>-kuvassa on näkyvissä kolme Tupolev Tu-22 -pommittajaa. Tškalovskin lentotukikohdan vierelle on rakennettu myös uusi junaradan raidepisto ja maantieliikenneyhteys kiinni lentokenttään (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B049&#039;48.1%22N+20%C2%B027&#039;10.0%22E/@54.7721147,20.3900654,525m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8300359!4d20.4527639?hl=fi"><u>Google-map-14</u></a>). Tupolev Tu-22 -pommittaja on myös ydinasepommittaja.</p><p>Tškalovsk on siis sotilaslentokenttä, ei siviililentokenttä. Junaraidepistoakaan ei siis ole rakennettu siviilikäyttöön.</p><p>Prohladnojen alueen läheisyydessä on myös kaksi muuta jo kylmän sodan aikaan rakennettua ja vahvasti aidattua sotilasaluetta maanlaisine rakenteineen, mutta kyseisten alueiden käyttötarkoitus ei ole tarkasti tiedossa (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B043&#039;37.4%22N+20%C2%B010&#039;17.7%22E/@54.7261536,20.1667323,1771m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.7270564!4d20.1715817?hl=fi"><u>Google-map-15</u></a> ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B045&#039;41.0%22N+20%C2%B010&#039;29.9%22E/@54.7603311,20.1640504,1928m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQzJzM3LjQiTiAyMMKwMTAnMTcuNyJF!3b1!8m2!3d54.727056!4d20.171582!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.7613944!4d20.1749622?hl=fi"><u>Google-map-16</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Mistä Venäjän bunkkerirakentamisesta ja ohjusvarustelusta on kysymys? Onko meidän syytä olla huolestunut ennen kaikkea Venäjän ydinasevarustautumista lähialueillamme? Uhkaako Venäjä meitä suomalaisiakin ydinaseilla?</p><p>Kahteen viimeiseen kysymykseen on helppo antaa vastaus: meidän on syytä olla huolestuneita Venäjän ydinasevarustautumista lähialueillamme. Meidän on syytä olla huolestuneita myös Venäjän ohjusvarustautumista lähialueillamme.</p><p>Venäjä rakentaa nyt länsirajalleen sotilaallista infrastruktuuria ohjuksia varten. Rakennustoimet saadaan valmiiksi ainakin pääosiltaan tällä puolustustyöohjelman toteutuskaudella vuoteen 2020 mennessä.</p><p>Mutta minkälaisia ohjuksia varten Venäjä rakentaa uutta infrastruktuuria Nato-maiden sekä Suomen ja Ruotsin rajoihin kiinni? Nykyisiä ohjuksia varten vai jotain uutta varten?</p><p>Venäjä rakentaa uutta sotilaallista infrastruktuuria huomioiden uudet ohjukset, joita se on jo testannut.</p><p>&rdquo;<em>U.S. Says Russia Tested Cruise Missile, Violating Treaty&rdquo; </em>oli uutisotsikko The New York Times -lehden sivuilla pian sen jälkeen, kun Venäjä oli valloittanut Ukrainalta Krimin (<a href="https://www.nytimes.com/2014/07/29/world/europe/us-says-russia-tested-cruise-missile-in-violation-of-treaty.html"><u>The New York Times 28.7.2014</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Yhdysvallat sanoo Venäjän testanneen risteilyohjusta rikkoen INF-sopimusta</em>&rdquo;.</p><p>INF-sopimus (<a href="https://www.state.gov/t/avc/trty/102360.htm"><u>INF Treaty 8.12.1987</u></a>) kieltää 500-2 500 kilometriä (300-3&nbsp;400 mailia) kantavat maalta laukaistavat sekä ydinkärjillä että konventionaalisilla kärjillä varustetut risteilyohjukset. Sopimus kieltää ohjusten testaamisen, tuottamisen ja hallussapidon. Yhdysvallat syytti tiettävästi tuolloin vuonna 2014 ensi kertaa julkisesti Venäjää julkisesti INF-sopimuksen rikkomisesta. Venäjälle asia oli tehty diplomaattiteitä pitkin tiettäväksi jo aikaisemmin.</p><p>&ldquo;<em>Russia first began testing the cruise missiles as early as 2008, according to American officials, and the Obama administration concluded by the end of 2011 that they were a compliance concern. In May 2013, Rose Gottemoeller, the State Department&rsquo;s senior arms control official, first raised the possibility of a violation with Russian officials.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Yhdysvaltalaisvirkamiesten mukaan Venäjä aloitti risteilyohjustestaukset jo vuonna 2008, ja Obaman hallinto päätti vuoden 2011 lopulla, että testaukset koskivat [INF:n] sopimuksenmukaisuutta. Toukokuussa 2013 ulkoministeriön vanhempi asevalvonnan virkamies Rose Gottemoeller otti ensikertaa esille mahdollisen sopimusrikkomuksen esille Venäjän viranomaisten kanssa.&rdquo;</em></p><p>Venäjä oli tehnyt ensimmäiset INF-sopimusta rikkovat ohjustestit siis jo vuonna 2008, mutta Yhdysvallat oli tietoinen noista sopimuksenmukaisuutta loukkaavista testeistä ja muusta ohjuskehittelystä sotilastiedustelun kautta vasta vuoden 2011 lopulla. Saman tien Obaman hallinnossa oli tehty vuonna 2011 johtopäätös, että Venäjä rikkoo INF-sopimusta. Nato-maita asiassa oli informoitu tammikuussa 2014 (<a href="https://www.nytimes.com/2014/01/30/world/europe/us-says-russia-tested-missile-despite-treaty.html?_r=0&amp;module=inline"><u>The New York Times 20.1.2014</u></a>) &nbsp;ja siis jo ennen Venäjän Krimin valloitusta.</p><p>Muun muassa Yhdysvaltain puolustusministeri Robert M. Gates on julkisuudessa kertonut, että presidentti Putin oli jo vuonna 2007 esittänyt Yhdysvalloille INF-sopimuksesta luopumista (<a href="https://www.theguardian.com/world/2007/oct/12/russia.usa1"><u>The Guardian 12.10.2007</u></a>). Venäjä aloitti siis INF-sopimuksen vastaiset ohjustestaukset jo seuraavana vuonna.</p><p>Käsittelen seuraavissa luvuissa hieman tarkemmin, mitä Venäjä on tehnyt rikkoen samalla IMF-sopimusta. Venäjän muodostama ohjusuhka sopimusrikkomuksella on todellinen koskien myös Suomea. Uhka koskee maita, jotka ovat kiinni Venäjän länsirajassa lyhimmillään muutaman minuutin ohjuslentoajan päässä. Maiden on syytä esittää paheksunta Venäjän sopimusrikkomukselle ja sen seurauksille.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Ракеты</em> <em>нацелят</em> <em>на</em> <em>Берлин</em> <em>и</em> <em>Варшаву</em>&rdquo; oli uutiotsikko Ramblerin sivuilla 2015 (<a href="https://news.rambler.ru/politics/31424535-rossiyskie-rakety-natselyat-na-berlin-i-varshavu/"><u>Рамблер 24.9.2015</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>[Iskander-]ohjukset on suunnattu Berliiniin ja Varsovaan</em>&rdquo;.</p><p>Kirjoituksessa olivat mielenkiintoisia tuolloin Venäjän puolustushallinnossa melko korkeassa asemassa olleen kenraalimajuri Sergei Kantšukovin (Сергей Канчуков) kannanotot. Hänen kannanotot kuvastavat hyvin Venäjän puolustushallinnon yleisiä ohjus- ja ydinasekantoja.</p><p>&rdquo;<em>Во-первых, мы ответим размещением на своей территории в Калининградской области систем &rsquo;Искандер&rsquo;, и не только с обычными ракетами, но и с ядерными боевыми частями. Второе - возможность размещения в Крыму наших самолетов Ту-22М3, которые способны нести ядерные боеголовки до цели.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em><u>Ensinnäkin, vastatkaamme Iskander-järjestelmillä meidän Kaliningradin alueella, eikä vain konventionaalisilla ohjuksilla, vaan myös ydinkärjillä.</u> Toinen mahdollisuus on ottaa käyttöön Krimillä <u>Tu-22M3 -pommittajia, jotka kykenevät kuljettamaan ydinpommeja kohteisiinsa</u>.</em>&rdquo;</p><p>Ydinaseet tuotiin siis hyvin suorasukaisesti esiin.</p><p>Kantšukov vastasi noin, kun toimittaja kysyi, kuinka Venäjä vastaa Naton laajenemiseen ja Naton ohjusten käyttöönottoon. Kolmantena kohtana Kantšukov mainitse lisäksi sotilastukikohdat, joita Venäjän tulee perustaa myös Venäjän ulkopuolelle. Esimerkkinä hän mainitsi Syyrian Latakian.</p><p>The Washington Free Beacon -sivuston uutinen samalta ajankohdalta kuvaa hyvin Yhdysvaltain huolta ydinaseiden tuomista INF-sopimuksen kieltäviin ohjuksiin.</p><p>&ldquo;<em>The SSC-X-8 test also involved what officials called a &lsquo;nuclear profile&rsquo;, meaning that the weapon is part of Russia&rsquo;s strategic nuclear forces</em>.&rdquo; (<u><a href="https://freebeacon.com/national-security/russia-again-flight-tests-illegal-inf-cruise-missile/">The Washington Free Beacon 28.9.2015</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>SSC-X-8-[ohjus]testi </em><em>on myös sitä, jota viranomiaset kutsuvat &rsquo;ydinaseprofiiliksi&rsquo; tarkoittaen, että tämä ase on osa Venäjän strategisia ydinasevoimia.</em>&rdquo;</p><p>SSC-X-8-ohjuksista enemmän myöhemmin. Venäjä oli toistamiseen testannut INF-sopimuksen kieltävällä ohjuksella tarkalla päivämäärällä 2.9.2015.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu puhui 22. helmikuuta 2017 Venäjän duumassa ja ilmoitti, että Venäjä aikoo perustaa kaksi uutta Iskander-M-ohjuksilla varustettua ohjusprikaatia. Uudet Iskander-M-ohjusjärjestelmät Venäjän armeijalle toimittuna ei sinänsä ole erityinen uutinen, mutta tähän Šoigun ilmoitukseen liittyi poikkeavaa. Kyse on ohjusprikaateista, joilla olisi uudet risteilyohjukset.</p><p>Šoigun duuman puheessa ilmoitettu asia oli sinänsä saatettu julkisuuteen jo vuoden 2016 puolella (<a href="http://eng.mil.ru/files/2016-12-22_MoD_board_extended_session_ENG.pdf"><u>Statement at the Extended Board Session of the Russian Defence Ministry 22.12.2016</u></a>) ja samat asiat on kirjattu yleisemmällä taholla varusteluohjelmiin.</p><p>Tuo Šoigun julkilausuma englannin kielelle käännettynä kannattaa käydä lukemassa, jotta ymmärtää, mistä kaikesta Venäjän varustelussa on kysymys. Julkilausumassa on hyvin luetteloitu ne asiat, mitä Venäjä oli saanut aikaan vuoteen 2017 mennessä kuluvalla varustelukaudella. Siinä käsitellään myös mm. ydinaseita kuljettavia pommittajia, joita varten on sekä Murmanskin alueella että Kaliningradin alueelle tehty uutta infrastruktuuria: &rdquo;<em><u>Strategic nuclear air force</u> have received 4 modernized aircraft: 2 Tu-160 and 2 Tu-95MS</em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>При необходимости &quot;Искандер&quot; может стрелять высокоточной крылатой ракетой Р-500 &rsquo;Калибр&rsquo;. Это семейство боеприпасов позволяет бороться не только с наземными объектами противника, но и с боевыми кораблями.</em>&rdquo; on lainaus RIA Novostin tuoreesta uutisjutusta tämän vuoden elokuulta (<a href="https://ria.ru/defense_safety/20180802/1525748391.html"><u>РИА Новости 2.8.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tarvittaessa Iskander-ohjusjärjestelmä voi laukaista korkean tarkkuuden <u>R-500 Kalibir </u><u>-risteilyohjuksen</u>. Tämän ohjusperheen avulla voit hyökätä paitsi maastokohteisiin myös merisota-aluksiin.</em>&rdquo;</p><p>Jutun otsikko oli &rdquo;<em>&rsquo;Искандер&rsquo; против морской угрозы. Новое оружие для борьбы с кораблями НАТО</em>&rdquo;, vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Iskander</em><em>[-</em><em>ohjukset</em><em>] </em><em>meriuhkaa</em> <em>vastaan</em><em>. </em><em>Uudet aseet taistelemaan Nato-aluksia vastaan</em>&rdquo;.</p><p>Kyse on nimenomaan maalta laukaistavista risteilyohjuksista. Sinänsä tuossa ei olisi mitään, jos ohjusten kantomatka on alle 500 kilometriä INF-sopimuksen mukaisesti, mutta eipä taida olla.</p><p>Tuo on toinen pohjimmainen peruskysymys, mikä hiertää syystäkin Yhdysvaltoja. Venäjä voi käyttää erilaisissa laukaisujärjestelmissään ohjuksia, joilla on paljon pitempi kantama kuin mitä INF-sopimus sallii. Toinen pohjimmainen peruskysymys on ohjusten varustaminen ydinkärjillä.</p><p>Iskander-risteilyohjukset ja Kalibr-risteilyohjukset ovat samaa perhettä R-500 (9М728) -ohjustuotteella (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-818.html"><u>Комплекс 3К-14 / С-14 Калибр, ракеты 3М-54 / 3М-14</u></a>). Ohjukset on suunnitellut sama taho, valtiollinen ohjussuunnitteluyhtiö Novator (<a href="http://www.okb-novator.ru/Home/Contacts"><u>Новатор</u></a>). Yrityksen nettisivut ovat varsin vaatimattomat.</p><p>Sekä Iskander-ohjukset että Kalibr-ohjukset valmistaa vuonna 2000 perustetun valtionyhtiö Rostehin (<a href="https://rostec.ru/"><u>Ростех</u></a>) tytäryhtiö Rosoboroneksport (<a href="http://roe.ru/"><u>Рособоронэкспорт</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Iskander-ohjukset ovat modulaarisia, mikä tarkoittaa, että ohjuksen kärki voidaan vaihtaa ohjukseen tarpeen mukaan nopeasti. Kuvassa 7 on esitetty Iskanderin irrallisen taistelukärjen asennus kantorakettiin. Milloin kyseessä konventionaalinen taistelukärki vai milloin ydinkärki, ei ole maallikon selvitettävissä ainakaan kuvien perusteella.</p><p>Ohjusjärjestelmän modulaarisuuden perusteella tällaiset järjestelmät voidaan varustaa eri kärjillä milloinka tahansa, melkeinpä missä tahansa ja kuinka nopeasti tahansa. Kärkien vaihto ohjukseen on siis modulaarisuuden suomana nopeaa. Ohjuskoonti tapahtuu kuin Lego-palikoilla kuunaan.</p><p>Iskander-ohjuksissa on tällä hetkellä vaihtoehtona viidestä kahdeksaan erilaista taistelukärkeä, joista yksi olisi ydinkärki. Eri lähteissä erilaisten kärkien enimmäislukumäärä on ilmoitettu eri tavoin, mutta viisi kärkeä lienee varmaa. Yksi ohjustyypeistä on risteilyohjus, muut ballistisia.</p><p>Risteilyohjuksessa kyse on ensisijaisesti Iskander-K-järjestelmästä (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-304.html"><u>Ракета Р-500 / 9М728 (комплекс Искандер-К)</u></a>) 9M729- tai 9M728-ohjuksella. Iskanderin risteilyohjuksen erottaa maallikkokin ballistisesta ohjuksesta. Kyse on ohjuksen kantomatkasta, joka on 9M729-ohjuksella suurempi kuin INF-sopimuksen 500 kilometriä, sen sijaan 9M728-ohjuksessa kantomatka on rajattu alle 500 kilometrin.</p><p>Ohjus- ja ohjusjärjestelmä lyhenteissä venäjän kielessä kyrillisin aakkosin А (авиационный) tarkoittaa ilmailua (A), М (мобильный) tarkoittaa liikuteltavaa (M), НК (надводные корабли) tarkoittaa pinta-alusta (NK), ПЛ (подводные лодки) tarkoittaa sukellusvenettä (PL), К (крылатые ракеты) tarkoittaa risteilyohjusta (K) ja Э (экспортный) tarkoittaa vientiversiota (E). Iskander-M on siis liikuteltava ohjusyksikkö ja Iskander-K on risteilyohjusyksikkö.</p><p>Tammikuussa 2013 Rosteh ilmoitti, että se on luovuttanut kaksi Iskander-M-ohjusjärjestelmää puolustusministeriölle, joita toinen on ballistinen järjestelmä ja toinen risteilyohjusjärjestelmä: &rdquo;В <em>составе бригады поставлены два новых типа высокоточных ракет: крылатая и аэробаллистическая. </em><em>Впервые</em> <em>поставка</em> <em>комплекса</em> <em>осуществлена</em> <em>комплектно</em><em>.</em>&rdquo; (<a href="https://rostec.ru/content/files/press-rel/KBM%20ISKANDER.pdf"><u>Rosteh 1.7.2013</u></a>). Ohjusjärjestelmien toimittaja oli Rostehiin kuuluva KBM (<a href="https://www.kbm.ru/ru/"><u>КБМ</u></a>). Tuo on ensimmäinen löytämäni maininta risteilyohjuksista Iskander-M-ohjusjärjestelmään liittyen armeijalle toimitettuna.</p><p>Venäjä käytti em. risteilyohjusta Iskander-M-ohjusjärjestelmässä vuonna 2014 Vostok-2014-sotaharjoituksessa (<a href="https://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=11982843@egNews"><u>Восток-2014</u></a>) (<a href="https://bmpd.livejournal.com/1001633.html"><u>Livejournal 22.9.2014</u></a>). Risteilyohjukset käyvät siis myös M-järjestelmään.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä ehkäpä vahingossa ilmoitti ne uudet ohjustyypit, jotka herättivät Yhdysvaltain lisämielenkiintoa INF-sopimuksen rikkomisessa todistettuna. Kyse oli Venäjän puolustusministeriön sivuilla olevasta onnittelutervehdyksestä, jossa Novatorin pääjohtaja ja Venäjän ydinaseiden yleissuunnittelija (генеральный конструктор) Pavel Kamnev (Павел Камнев) onnitteli vuonna 2016 70-vuotiasta Kapustin Jarin ohjusten koe- ja laukaisupaikkaa ja sen sotilasyksikköä (4 ГЦМП МО РФ, в/ч 15644) (<a href="https://structure.mil.ru/structure/forces/strategic_rocket/structure/kapustinyar/pozdravlenie/more.htm?id=12085156%40cmsArticle"><u>Министерство обороны Российской Федерации</u></a>).</p><p>Kamnev listasi nettisivuoilla niitä ohjustyyppejä, joita Kapustin Jarissa on viime aikoina testattu: 9М82, 9М82МД, 9М83, 9М728, 9М729, 77Н6-Н, МН-300, 53Т6.</p><p>Oliko tuo harkitsematonta, että Venäjä ilmoitti sellaisten maalta laukaistavien ohjusten testauksesta, joilla on jopa 5&nbsp;000 kilometrin kantama ja jotka ovat INF-sopimuksen vastaisia. Arvioisin, että julkaisu oli pikemminkin vahinko kuin tarkoin harkittu poliittinen toimenpide.</p><p>Näistä ohjustyypeistä eniten mielenkiintoa herättävä on 9М729 (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-849.html"><u>Ракета 9М729</u></a>), jota nyt käyttää sekä Iskander-М- ja Iskander-K-ohjusjärjestelmä (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-816.html"><u>Комплекс 9К720 Искандер</u></a>), aikaisemmin vain Iskander-K-järjestelmä. 9М729-ohjustyypin suhteen arvuutellaan, tuleeko sille muita laukaisujärjestelmiä kuin Iskander. 9М728-ohjus (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-304.html"><u>Ракета Р-500 / 9М728</u></a>) on tosiasiallisesti 9М729-ohjuksen rajoitettu versio, jossa kantomatka on rajoitettu alle 500 kilometrin INF-sopimuksen mukaisesti.</p><p>9M729 on muodostettu merellä käytettävän 3M14 Kalibr -risteilyohjuksen (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-818.html"><u>Комплекс 3К-14 / С-14 Калибр, ракеты 3М-54 / 3М-14</u></a>) pohjalta, jonka kantosäde on kahden ja puolen tuhannen kilometrin luokkaa.</p><p>Kalibr-ohjuksissa puolestaan 3M14E-ohjus (3М-14Э) on 3M14-ohjuksen rajoitettu versio, jossa kantomatka on rajoitettu 500 kilometriin. Kyse on ns. Club-sarjan ohjuksista, joiden kantomatkaa on rajoitettu vientiin sekä sopimuksenmukaisuuteen. Vientiversiota kuvastaa E-tunnus (Э).</p><p>Venäjän vientiin modifioidut ohjukset on siis merkitty yleisemmin kyrillisillä aakkosilla Э-kirjaimella ja latinalaisella aakkosilla E-kirjaimella (Экспорт, Export). Modifiointi, jolla on varmistettu esim. INF-sopimuksenmukaisuus, on kuitenkin yleensä suoritettu tavalla, mikä mahdollistaa helposti ohjusten takaisinmodifioinnin pitempikantoiseksi. Yksi keino ohjuskantaman säätelyyn kantoraketin polttoainemäärän sääntely.</p><p>Edellä mainitut ohjukset ovat siis samakaltaisia ja samaa perhettä. Maalta laukaistava 9M729-tyypin risteilyohjus Iskander-ohjusjärjestelmissä on siis luotu mereltä laukaistavan 3M14 Kalibr -tyypin pohjalta. Ohjustuotannossa pyritään käyttämää samoja ohjuksia maalla, merellä ja ilmassa.</p><p>Venäjällä on siis nyt kaksi Iskander-ohjuksiin käypää risteilyohjustyyppiä: 9М728 (<a href="https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/iskander-k.htm"><u>SSC-7</u></a>) &nbsp;ja 9М729 (<a href="https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/ssc-8.htm"><u>SSC-8</u></a>) sekä 3M14 Kalibr (esim. <a href="https://www.globalsecurity.org/military/world/russia/kalibr.htm"><u>SS-N-30A</u></a>).</p><p>Länsimaissa käytetty SSC-8-ohjuskoodi oli ennen SSC-X-8, mutta nyttemmin Yhdysvallat on poistanut koodista X-kirjaimen, koska se katsoo 9M729-tyypin ohjuksen olevan jo toiminnallisen eikä enää kehitteillä oleva järjestelmä. Nettiaineistossa käytetään edelleen paljon X-kirjainta.</p><p>Tuolla SSC-8- tai SSC-X-8-ohjuskoodilla tarkoitetaan siis 9М729-tyypin ohjuksia. Yhdysvaltaiset sotilaslähteet ovat arvioineet kyseisen ohjuksen kantomatkaksi jopa 2&nbsp;000-5&nbsp;000 kilometriä.</p><p>Yhdysvalloilla on merialuksista laukaistavat aina 2&nbsp;500 kilometrin kantamaan yltävät Tomahawk-risteilyohjukset, joille Venäjällä on vastaavat merialuksista laukaistavat Kalibr-ohjukset. Yhdysvallat ei ole lähtenyt myymään Tomahawk-ohjuksia ulkomaille Iso-Britanniaa lukuun ottamatta. INF-sopimuksessa Yhdysvallat suostui tuhoamaan maalta laukaistavat BGM-109G Gryphon -risteilyohjukset, jotka olivat käytännössä Tomahawk-ohjuksien maalaukaisuversioita. Nyt Venäjän on kehittänyt merialuksista laukaistavien Kalibr-ohjusten maaversiot operatiiviseen käyttöön.</p><p>Hieman yksinkertaistettuna ja kulmia oikaisten kyse on siitä, että Venäjä on alkanut modifioida mereltä laukaistavia risteilyohjuksia maalta laukaistavaksi yli 500 kilometrin kantamalla. Toinen asia on ohjusten varustaminen pienen räjäytysvoiman ydinkärjillä taktiseen käyttöön ja tehokkaaksi uhkailuvälineeksi.</p><p>Venäjä jatkoi ohjuskehittelyään ja varusteluaan, aloitti salaa Iskander-M-ohjusjärjestelmien käyttöönotolla varustetun 9M729-ohjuksen kanssa. Venäjä on ottanut käyttöön kaksi 9M729-ohjuksilla varustettua sotilasyksikköä prikaateina, joilla siis olisi INF-sopimuksen vastaisia maalta laukaistavia risteilyohjuksia. Kummallakin prikaatilla on käytössään neljä laukaisualustaa. Prikaatit voivat laukaista siis kahdeksan ohjusta putkeen ennen uutta latausta.</p><p>Toinen prikaati on Kapustin Jarin ohjusten koe- ja laukaisupaikassa, mutta toisen sijaintia ei ole kerrottu virallisesti. On arvioitu, että se oli 119. ohjusprikaatin (119-я отдельная ракетная бригада) käytössä keskisessä sotilaspiirissä Sverdlovskin alueella (<a href="https://bmpd.livejournal.com/2552231.html"><u>Livejournal 15.4.2017</u></a>).&nbsp; Kyseistä linkistä on nähtävissä, millaiseen varastoon laukaisujärjestelmän kulkuneuvot varastoidaan. Noiden kahden prikaatin olemassaolo uutisoitiin Venäjän lisäksi myös Yhdysvalloissa (<a href="https://www.vedomosti.ru/politics/articles/2017/02/14/677664-ssha-rossiya"><u>Ведомости 14.2.2017</u></a> ja <a href="https://www.nytimes.com/2017/02/14/world/europe/russia-cruise-missile-arms-control-treaty.html?smid=tw-nytimesworld&amp;smtyp=cur"><u>The New York Times 14.2.2017</u></a>). Prikaatit ovat siis samoja, joista puolustusministeri Šoigu informoi duumaa 22.2.2017.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjällä ydinaseiden suunnitellusta vastaa Venäjän federaation ydin[ase]keskus (Российский Федеральный ядерный центр), lyhenteenä VNIIEF (<a href="http://www.vniief.ru/"><u>ВНИИЭФ</u></a>). Joidenkin venäläislähteiden mukaan VNIIEF:n oli määrä suunnitella ydinkärjet Iskander-ohjuksiin jo vuoteen 2010 mennessä.</p><p>Onko Venäjällä tosiallisesti jo operatiivisessa valmiudessa Iskander- ja Kalibr-ohjuksiin asennettavia ydinkärkiä?</p><p>Tuota me emme tiedä, mutta Yhdysvallat varmasti tietää. Tähän viittaa mm. edellä kerrottu The Washington Free Beacon -sivuston uutinen päivämäärällä 28.9.2015.</p><p>Venäjä tulee joka tapauksessa ottamaan käyttöönsä lyhyen ja keskimatkan ohjuksiin ydinkärjet, mikäli pysyy ohjelmassaan. Iskander-ohjuksiin asettavien ydinkärkien räjähdystehoksi on ilmoitettu 5-50 kilotonnia. Vertailuna Hirošiman ja Nagasakin ydinpommien räjähdysteho oli 20 kilotonnia. Ydinkärkien käyttöä risteilyohjuksissa rajoittaa myös SALT II -sopimus (<a href="https://www.state.gov/t/isn/5195.htm"><u>SALT II Treaty 18.6.1979</u></a>).</p><p>Ohjusvalmistaja Rosteh ja Venäjän puolustushallinto ilmoittivat vuonna 2017, että uudet päivitetyt Iskander-ohjukset tulevat käyttöön vuonna 2020 (<a href="https://rostec.ru/news/4520175/"><u>Ростех 11.4.2017</u></a>). On mahdollista, että ydinkärjet todellisessa operatiivisessa valmiudessa tulevat viimeistään tuohon päivityssarjaan.</p><p>Joka tapauksessa Venäjällä nyt meneillään olevassa sotilaallisessa infrastruktuurirakentamisessa, josta tässä kirjoituksessa esittelin Kaliningradin alueen, on asia huomioitu. Itse ohjusvarastot ja ydinasevarastot ovat lähekkäin ja logistisesti koordinoituja sekä Murmanskin alueella että Kaliningradin alueella huomioiden ydinpommittajien sotilaslentokentät, sotilassatamat ja ohjuslaukaisualueet.</p><p>Venäjä säilyttää ydinkärkiä erillään itse ohjuksista varastointialueilla. Varastosijainteja ei tehdä kallioperän perusteella vaan ensisijaisesti logistiikan perustella (lentokenttien ja satamien sijainnit suhteessa varastoihin jne.), mutta ydinkärjet sijoitetaan kallioluoliin, jos vain mahdollista. Murmanskin alueella kaikki pommittajissa, sukellusveneissä ja mahdollisesti pinta-aluksissa käytettävät ydinaseet on varastoitu kallioon. Noita varastoinnin ja kulkuyhteyksien muodostamisen periaatteita - siis logistiikkaa - olen käsitellyt tämän kirjoituksen lisäksi aikaisemmassa blogikirjoituksessa (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan"><u>US-blogi 11.10.2018</u></a>)</p><p>Murmanskin alueella uudisrakentaminen on tapahtunut useimmiten niin, että laajalla aidatulla varastoalueella itse ohjukset ovat yleensä betonirakenteisissa bunkkereissa hajasijoitettuna onnettomuusturvallisuus huomioiden ja varastoalueen sisällä on erillinen aidattu ja vartiotornein tai -mastoin varustettu aidattu alue, josta on sisäänkäynti kallioluoliin.</p><p>Ydinaseiden operatiivinen käyttö lyhyen ja keskimatkan maalta laukaistavissa risteilyohjuksissa tai ballistisissa ohjuksissa on siis vain Venäjän poliittisen päätöksen takana. Asialle ei liene suurempaa estettä nyt INF-sopimuksen kariuduttua.&nbsp; Suomessakin joudumme varautumaan Venäjän pienen tuhovoiman ydinaseisiin, jotka saavuttavat alueemme minuuteissa.</p><p>Ydinaseiden suhteen huolenamme ovat siis Iskander- ja Kalibr-ohjukset, joita Venäjä on jo säilönyt ja tulee säilömään maantieteellisen Baltian kilven alueelle. Kolme kriittistä aluetta Baltian kilven alueella ovat koko Murmanskin alue, koko Kaliningradin alue ja osa Leningradin alueesta Ylä-Laukaaseen liittyen.</p><p>Iskander-ohjuksien sijoittamisessa Murmanskiin ei ole järkeä, koska niillä ei olisi tyhjillä syrjäseuduilla erityistä tuhottavaa. Sen sijaan Kalibr-ohjusten sijoittamisessa Pohjoisen laivaston merialuksiin on järkeä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän ohjusvarustautumisessa INF-sopimuksen vastaisesti kysymys on pitkälti Yhdysvaltain ja Naton ohjuspuolustusjärjestelmästä ja Venäjän vastauksesta siihen. Tilanne muistuttaa hieman 1980-luvun alkupuolta, jolloin kyse oli Eurooppaan sijoitetuista keskimatkan ballistisista ydinohjuksista. Kyseisistä ydinaseista päästiin sopimukseen INF-sopimuksella vuoden 1987 lopulla, jonka nyt Yhdysvallat on oikeista syistä irtisanonut. Sopimukseen tuskin olisi tuolloin päästy, ellei Neuvostoliitto ei olisi ollut luhistumisen partaalla.</p><p>INF-sopimus on taustalla tämän päivän tilannetta analysoidessa. Putin otti ydinaseet esille tavatessaan Trumpin Helsingissä (<a href="https://www.politico.com/story/2018/08/07/putin-trump-arms-control-russia-724718"><u>Politico 7.8.2018</u></a>). Putin esitti Helsinki-tapaamisessa uuteen START-sopimukseen johtavien neuvottelujen aloittamista sekä INF-sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä ratkaistavaksi (&rdquo;<em>the implementation issues with the INF treaty</em>&rdquo;). SALT:n osalta Putinin huolena olivat avaruusvarustelu.</p><p>Venäjän INF-sopimusrikkomukset ja maalta laukaistavien ohjusten kantomatkojen kasvattaminen on huolestuttavaa Euroopan kannalta, mistä kertoo hyvin kuva 8. Kuvaan on piirretty 500 ja 2 000 kilometrin ohjuskantamarajat Venäjän maa-alueilta.</p><p>Kun katsoo Neuvostoliiton ja Venäjän käyttäytymistä toisen maailmansodan jälkeen, on havaittavissa tiettyä samankaltaisuuksia aikajaksoissa. Kyse on toisaalta Neuvostoliiton ja Venäjän ydinaseiden lukumäärästä ja tuhovoimasta suhteessa Yhdysvaltain ydinaseiden lukumäärään ja tuhovoimaan, toisaalta Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellisesta voimasta. Tilanteessa on nyt hyvin paljon samankaltaisuutta 1980-luvun alkupuolen tilanteeseen.</p><p>Kun Neuvostoliitto tai Venäjä eivät ole kyenneet uudistaman talouttaan ja ovat jääneet yhä kauemmaksi länsimaista, on ratkaisuja haettu puolustuksen puolella ydinaseista. Maailmanpoliittinen vaikutusvalta on pyritty turvaamaan ydinaseilla.</p><p>Tulevat sodat ja aseelliset konfliktit ovat ohjussotia, joissa voi olla mukana myös pienen räjähdysvoiman ydinlatauksia ainakin uhkana. Suomi ei ole varautunut tällaisiin sotiin ja aseellisiin konflikteihin ollenkaan millään muotoa. Suomi vain kasvattelee sodan ajan joukkojen reservejään ja uskoo olevansa turvassa.</p><p>Heh-heh tuo Suomen turvassa olo suurilla miehistöreserveillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Käsittelin Venäjän maanalaisten asevarastojen ja ydinasevarastojen rakentamista Muurmanskin alueella ja Leningradin alueella Ylä-Laukaassa kirjoituksessa otsikolla ”Venäjä rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan” (US-blogi 11.10.2018)

Tässä kirjoituksessa käsittelen Venäjän vastaavia uusia rakennustoimia Kaliningradin alueella. Selvittelen myös Venäjän uusia ydinkärjillä varustettavissa olevia Iskander- ja Kalibr-ohjuksia, jotka ovat nyt osaltaan romuttamassa INF-sopimusta.

Vastauksia vaille olevia kysymyksiä tällä hetkellä on, missä vaiheessa ydinkärkien sijoittaminen kyseisiin ohjuksiin on Venäjällä menossa? Miten Venäjän meneillään olevat maanalaisten asevarastojen mittavat rakennustyöt lähialueillamme liittyvät ohjuksiin ja ydinaseisiin?

Sain edellisestä kirjoituksesta palautetta sähköpostilla Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutista (Sipri) sekä Federation of American Scientists -järjestön (FAS) The Nuclear Information -osastolta (The Nuclear Information Project)  Washingtonista. Järjestöillä on yhteistyötä keskenään. Oli suuri yllätys, että blogi oli luettu myös maailmalla, ilmeisemmin konekäännöksellä ja valokuvien perusteella. Kirjoituksissani on paljon englannin- ja venäjänkielisiä lainauksia, minkä johdosta Google-haku listaa kirjoituksiani myös ulkomailla.

FAS:n edustajan mukaan esitykseni ja johtopäätökseni Venäjän ydinasesijoituksista Murmanskin alueella ovat oikeita, sen sijaan Leningradin alueella Ylä-Laukaassa hänen mukaan ei olisi ydinaseita toistaiseksi sijoitettuna niin kuin epäilin.

                                                                                            ****

Venäjä on rakentanut uusia maanalaisia asevarastobunkkereita myös Kaliningradin alueelle vastaavasti kuin Murmanskin alueelle ja Leningradin alueella Ylä-Laukaassa.

Rakennustyöt näillä alueilla ovat pääosin alkaneet vaiheittain vuoden 2013 jälkeen ja jatkuvat edelleen Muurmanskin ja Kaliningradin alueella.

Rakennustyöt ovat sinänsä olleet tiedossa ja pääteltävissä Venäjän puolustusta käsittelevien asiakirjojen perusteella, joista laaja-alaisin on ehkä Venäjän vuosia 2011-2020 käsittelevä GPV-2020-puolustustyöohjelma (Государственная программа вооружения, ГПВ-2020).

GPV-2020:ssä kyse on varusteluohjelmasta. Jos tuo ohjelma kiinnostaa enemmän, voi käydä lukemassa englanninkielisiä referaatteja esimerkiksi täältä tai täältä. Venäjällä on ollut toisaalta toimitusaikatauluongelmia ja toisaalta rahoitusongelmia, joiden johdosta ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutusaikaa on pidennetty 2020-luvun puoliväliin (ГПВ 2018-2025).

Kaliningradin viimeaikaisia rakennustoimia uutisoi viime viikolla CNN kirjoituksessa otsikolla ”New satellite images suggest military buildup in Russia's strategic Baltic enclave”, vapaasti suomennettuna ”Uudet satelliittikuvat viittaavat sotilasrakentamiseen Venäjän strategisessa etuvartiossa Itämerellä” (CNN 17.10.2018).

CNN:n juttua referoivat Suomessa mm. Yle (Yle 18.10.2018), Helsingin Sanomat (HS 18.10.2018) ja MTV3 (MTV3 19.10.2018).

Federation of American Scientistsin Nuclear Information Project -työryhmän mukaan sekä myös CNN:n mukaan Venäjä on suorittanut Kaliningradin alueella rakennustöitä jo kylmän sodan aikaan rakennettuihin ydinasevarastoihin liittyen sekä nyt uusiin ohjusvarastoihin liittyen:

  • Ydinasevarasto Kaliningradin (Калининград) Tškalovskin (Чкаловск, Google-map-01) sotilaslentokentän vierellä noin 8 kilometrin päässä Kulikovossa (Куликово) 54°50'13.6"N 20°21'14.2"E (54.837098, 20.353937) -karttapisteessä (Google-map-02, kuva 1). Alueella ovat vastaavat maanlaiset ja raskaasti aidatut varastoalueet myös 54°49'48.1"N 20°27'10.0"E (54.830036, 20.452764) -karttapiteessä (Google-map-03, kuva 2) ja 54°49'55.9"N 20°29'15.4"E (54.832198, 20.487618) -karttapisteessä (Google-map-04, kuva 3).

Venäjän on rakentanut myös P-800 Oniks -ohjuksiin (Комплекс П-800 / 3К55 Оникс / Яхонт) ja Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmään (К-300 Бастион) perustuvan rannikkopuolustusjärjestelmän lähelle Donskojetta (Донское) 54°56'32.3"N 19°58'19.9"E (54.942300, 19.972200) -karttapisteeseen (Jandeks-map-05, kuva 4).

Venäjän Kaliningradin alueella olevat Iskander-ohjukset, joita hallinnoi 152. kaartiohjusprikaati Tšernjahovskissa (Черняховск) sotilasyksikkötunnuksella 54229 (152-я гвардейская ракетная бригада tai 152-я гвардейская ракетная Брестско-Варшавская орд. Ленина, в/ч 54229), löytyvät 54°38'16.8"N 21°49'35.8"E (54.638000, 21.826600) -karttapisteestä (Google-map-06) ja 54°38'57.2"N 21°49'25.2"E (54.649207, 21.823658) -karttapisteestä (Google-map-07). Uudet juuri valmistuneet varastorakennukset ovat °38'57.2"N 21°49'25.2"E (54.649207, 21.823658) -karttapisteessä.

Kaliningradin sotilassatama, jota käyttävät sekä ne sukellusveneet että ne pinta-alukset, jotka ovat varustettavissa myös ydinlatauksilla aseistettavilla ohjuksilla, sijaitsee Baltijskissa (Балтийск) 54°38'18.4"N 19°55'20.0"E (54.638442, 19.922231) -karttapisteessä Google-map-08).

Venäjän Itämeren laivastolla (Балтийский флот ВМФ России ja Сводная таблица по ВМФ России 2018) on tällä hetkellä kolme sota-alusta, jotka kykenevät kuljettamaan sellaisia Kalibr-ohjuksia, jotka olisivat varustettavissa myös ydinkärjin: B-227 Viborg -sukellusvene (Б-227 Выборг, пр. 877) sekä Bujan M -luokan ohjusristeilijät Zelenij  Dol ja Serpuhov (Зелёный Дол ja Серпухов, пр.21631). Ydinkärkeä kuljettamaan kykenevä Kalibr-ohjustyyppi on 3M14 (3М-14), josta enemmän myöhemmin.

Lisäksi Venäjällä on pienellä Kaliningradin alueella peräti noin puolentusinaa eri paikkoihin hajasijaittuina S-300- ja S-400-ilmatorjuntohjusjärjestelmiä.

Venäjä on siis uudistanut Kaliningradin alueella ydinaseiden maanalaisen säilytysluolan Kulikovossa (Куликово) 54°50'13.6"N 20°21'14.2"E (54.837098, 20.353937) -karttapisteessä (Google-map-02). Kuva 5 on otettu rakennusaikana päivämäärällä 1.10.2016, kuvalähde FAS 18.6.2018. Tuota kahden vuoden takaista kuvaa vastaa nyt kuva 1 ja Google-map-02-karttapiste.

Vastaavasti kuin Murmanskin alueella, Venäjä on rakentanut ja rakentaa edelleen myös Kaliningradiin laajat bunkkerialueet. Murmanskin alueella Gadžijevossa (Гаджиево, Google-map-09) bunkkerialue käsittää kymmenen bunkkeria ja Štšukozerossa (Шукозеро, Google-map-10) noin 40 vastaavalla periaatteella rakennettua bunkkeria. Kaliningradissa bunkkerialue käsittää 41 maanlaista bunkkeria Prohladnojen (Прохладное) vierellä (Google-map-11). Niin Gadžijevon kuin myös Prohladnojen ja Štšukozeron bunkkerit ovat vielä rakennustyön alla satelliittikuvien ottohetkellä.

Kun katsoo venäläisbunkkerien rakennustyyliä lastaustaskuineen ja kun vertaa bunkkereita länsimaissa vastaavalla tavalla rakennettuihin (kuva 6), kyse lienee ohjusten kantorakettien ja myös konventionaalisten taistelukärkien varastoista. Kuvassa 6 on esitetty Iso-Britanniassa maalta laukaistavien BGM-109G Gryphon -risteilyohjuksien tukikohta Molesworthissa vuodelta 1989. Kyseiset ohjukset tuhottiin INF-sopimuksen edellyttämänä.

Kaliningradin Prohladnojen alueelta Venäjä on parantanut kulkuyhteyttä vajaan 20 kilometrin päässä olevalle Tškalovskin (Чкаловск, Google-map-12) Itämeren laivaston sotilaslentokentälle mm. uudella liittymällä. Tškalovsk on Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä ja Google-map-13-kuvassa on näkyvissä kolme Tupolev Tu-22 -pommittajaa. Tškalovskin lentotukikohdan vierelle on rakennettu myös uusi junaradan raidepisto ja maantieliikenneyhteys kiinni lentokenttään (Google-map-14). Tupolev Tu-22 -pommittaja on myös ydinasepommittaja.

Tškalovsk on siis sotilaslentokenttä, ei siviililentokenttä. Junaraidepistoakaan ei siis ole rakennettu siviilikäyttöön.

Prohladnojen alueen läheisyydessä on myös kaksi muuta jo kylmän sodan aikaan rakennettua ja vahvasti aidattua sotilasaluetta maanlaisine rakenteineen, mutta kyseisten alueiden käyttötarkoitus ei ole tarkasti tiedossa (Google-map-15 ja Google-map-16).

                                                                                            ****

Mistä Venäjän bunkkerirakentamisesta ja ohjusvarustelusta on kysymys? Onko meidän syytä olla huolestunut ennen kaikkea Venäjän ydinasevarustautumista lähialueillamme? Uhkaako Venäjä meitä suomalaisiakin ydinaseilla?

Kahteen viimeiseen kysymykseen on helppo antaa vastaus: meidän on syytä olla huolestuneita Venäjän ydinasevarustautumista lähialueillamme. Meidän on syytä olla huolestuneita myös Venäjän ohjusvarustautumista lähialueillamme.

Venäjä rakentaa nyt länsirajalleen sotilaallista infrastruktuuria ohjuksia varten. Rakennustoimet saadaan valmiiksi ainakin pääosiltaan tällä puolustustyöohjelman toteutuskaudella vuoteen 2020 mennessä.

Mutta minkälaisia ohjuksia varten Venäjä rakentaa uutta infrastruktuuria Nato-maiden sekä Suomen ja Ruotsin rajoihin kiinni? Nykyisiä ohjuksia varten vai jotain uutta varten?

Venäjä rakentaa uutta sotilaallista infrastruktuuria huomioiden uudet ohjukset, joita se on jo testannut.

U.S. Says Russia Tested Cruise Missile, Violating Treaty” oli uutisotsikko The New York Times -lehden sivuilla pian sen jälkeen, kun Venäjä oli valloittanut Ukrainalta Krimin (The New York Times 28.7.2014). Vapaasti suomennettuna: ”Yhdysvallat sanoo Venäjän testanneen risteilyohjusta rikkoen INF-sopimusta”.

INF-sopimus (INF Treaty 8.12.1987) kieltää 500-2 500 kilometriä (300-3 400 mailia) kantavat maalta laukaistavat sekä ydinkärjillä että konventionaalisilla kärjillä varustetut risteilyohjukset. Sopimus kieltää ohjusten testaamisen, tuottamisen ja hallussapidon. Yhdysvallat syytti tiettävästi tuolloin vuonna 2014 ensi kertaa julkisesti Venäjää julkisesti INF-sopimuksen rikkomisesta. Venäjälle asia oli tehty diplomaattiteitä pitkin tiettäväksi jo aikaisemmin.

Russia first began testing the cruise missiles as early as 2008, according to American officials, and the Obama administration concluded by the end of 2011 that they were a compliance concern. In May 2013, Rose Gottemoeller, the State Department’s senior arms control official, first raised the possibility of a violation with Russian officials.

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvaltalaisvirkamiesten mukaan Venäjä aloitti risteilyohjustestaukset jo vuonna 2008, ja Obaman hallinto päätti vuoden 2011 lopulla, että testaukset koskivat [INF:n] sopimuksenmukaisuutta. Toukokuussa 2013 ulkoministeriön vanhempi asevalvonnan virkamies Rose Gottemoeller otti ensikertaa esille mahdollisen sopimusrikkomuksen esille Venäjän viranomaisten kanssa.”

Venäjä oli tehnyt ensimmäiset INF-sopimusta rikkovat ohjustestit siis jo vuonna 2008, mutta Yhdysvallat oli tietoinen noista sopimuksenmukaisuutta loukkaavista testeistä ja muusta ohjuskehittelystä sotilastiedustelun kautta vasta vuoden 2011 lopulla. Saman tien Obaman hallinnossa oli tehty vuonna 2011 johtopäätös, että Venäjä rikkoo INF-sopimusta. Nato-maita asiassa oli informoitu tammikuussa 2014 (The New York Times 20.1.2014)  ja siis jo ennen Venäjän Krimin valloitusta.

Muun muassa Yhdysvaltain puolustusministeri Robert M. Gates on julkisuudessa kertonut, että presidentti Putin oli jo vuonna 2007 esittänyt Yhdysvalloille INF-sopimuksesta luopumista (The Guardian 12.10.2007). Venäjä aloitti siis INF-sopimuksen vastaiset ohjustestaukset jo seuraavana vuonna.

Käsittelen seuraavissa luvuissa hieman tarkemmin, mitä Venäjä on tehnyt rikkoen samalla IMF-sopimusta. Venäjän muodostama ohjusuhka sopimusrikkomuksella on todellinen koskien myös Suomea. Uhka koskee maita, jotka ovat kiinni Venäjän länsirajassa lyhimmillään muutaman minuutin ohjuslentoajan päässä. Maiden on syytä esittää paheksunta Venäjän sopimusrikkomukselle ja sen seurauksille.

                                                                                            ****

Ракеты нацелят на Берлин и Варшаву” oli uutiotsikko Ramblerin sivuilla 2015 (Рамблер 24.9.2015). Vapaasti suomennettuna: ”[Iskander-]ohjukset on suunnattu Berliiniin ja Varsovaan”.

Kirjoituksessa olivat mielenkiintoisia tuolloin Venäjän puolustushallinnossa melko korkeassa asemassa olleen kenraalimajuri Sergei Kantšukovin (Сергей Канчуков) kannanotot. Hänen kannanotot kuvastavat hyvin Venäjän puolustushallinnon yleisiä ohjus- ja ydinasekantoja.

Во-первых, мы ответим размещением на своей территории в Калининградской области систем ’Искандер’, и не только с обычными ракетами, но и с ядерными боевыми частями. Второе - возможность размещения в Крыму наших самолетов Ту-22М3, которые способны нести ядерные боеголовки до цели.

Vapaasti suomennettuna:

Ensinnäkin, vastatkaamme Iskander-järjestelmillä meidän Kaliningradin alueella, eikä vain konventionaalisilla ohjuksilla, vaan myös ydinkärjillä. Toinen mahdollisuus on ottaa käyttöön Krimillä Tu-22M3 -pommittajia, jotka kykenevät kuljettamaan ydinpommeja kohteisiinsa.

Ydinaseet tuotiin siis hyvin suorasukaisesti esiin.

Kantšukov vastasi noin, kun toimittaja kysyi, kuinka Venäjä vastaa Naton laajenemiseen ja Naton ohjusten käyttöönottoon. Kolmantena kohtana Kantšukov mainitse lisäksi sotilastukikohdat, joita Venäjän tulee perustaa myös Venäjän ulkopuolelle. Esimerkkinä hän mainitsi Syyrian Latakian.

The Washington Free Beacon -sivuston uutinen samalta ajankohdalta kuvaa hyvin Yhdysvaltain huolta ydinaseiden tuomista INF-sopimuksen kieltäviin ohjuksiin.

The SSC-X-8 test also involved what officials called a ‘nuclear profile’, meaning that the weapon is part of Russia’s strategic nuclear forces.” (The Washington Free Beacon 28.9.2015).

Vapaasti suomennettuna:

SSC-X-8-[ohjus]testi on myös sitä, jota viranomiaset kutsuvat ’ydinaseprofiiliksi’ tarkoittaen, että tämä ase on osa Venäjän strategisia ydinasevoimia.

SSC-X-8-ohjuksista enemmän myöhemmin. Venäjä oli toistamiseen testannut INF-sopimuksen kieltävällä ohjuksella tarkalla päivämäärällä 2.9.2015.

                                                                                            ****

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu puhui 22. helmikuuta 2017 Venäjän duumassa ja ilmoitti, että Venäjä aikoo perustaa kaksi uutta Iskander-M-ohjuksilla varustettua ohjusprikaatia. Uudet Iskander-M-ohjusjärjestelmät Venäjän armeijalle toimittuna ei sinänsä ole erityinen uutinen, mutta tähän Šoigun ilmoitukseen liittyi poikkeavaa. Kyse on ohjusprikaateista, joilla olisi uudet risteilyohjukset.

Šoigun duuman puheessa ilmoitettu asia oli sinänsä saatettu julkisuuteen jo vuoden 2016 puolella (Statement at the Extended Board Session of the Russian Defence Ministry 22.12.2016) ja samat asiat on kirjattu yleisemmällä taholla varusteluohjelmiin.

Tuo Šoigun julkilausuma englannin kielelle käännettynä kannattaa käydä lukemassa, jotta ymmärtää, mistä kaikesta Venäjän varustelussa on kysymys. Julkilausumassa on hyvin luetteloitu ne asiat, mitä Venäjä oli saanut aikaan vuoteen 2017 mennessä kuluvalla varustelukaudella. Siinä käsitellään myös mm. ydinaseita kuljettavia pommittajia, joita varten on sekä Murmanskin alueella että Kaliningradin alueelle tehty uutta infrastruktuuria: ”Strategic nuclear air force have received 4 modernized aircraft: 2 Tu-160 and 2 Tu-95MS”. 

При необходимости "Искандер" может стрелять высокоточной крылатой ракетой Р-500 ’Калибр’. Это семейство боеприпасов позволяет бороться не только с наземными объектами противника, но и с боевыми кораблями.” on lainaus RIA Novostin tuoreesta uutisjutusta tämän vuoden elokuulta (РИА Новости 2.8.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Tarvittaessa Iskander-ohjusjärjestelmä voi laukaista korkean tarkkuuden R-500 Kalibir -risteilyohjuksen. Tämän ohjusperheen avulla voit hyökätä paitsi maastokohteisiin myös merisota-aluksiin.

Jutun otsikko oli ”’Искандер’ против морской угрозы. Новое оружие для борьбы с кораблями НАТО”, vapaasti suomennettuna: ”Iskander[-ohjukset] meriuhkaa vastaan. Uudet aseet taistelemaan Nato-aluksia vastaan”.

Kyse on nimenomaan maalta laukaistavista risteilyohjuksista. Sinänsä tuossa ei olisi mitään, jos ohjusten kantomatka on alle 500 kilometriä INF-sopimuksen mukaisesti, mutta eipä taida olla.

Tuo on toinen pohjimmainen peruskysymys, mikä hiertää syystäkin Yhdysvaltoja. Venäjä voi käyttää erilaisissa laukaisujärjestelmissään ohjuksia, joilla on paljon pitempi kantama kuin mitä INF-sopimus sallii. Toinen pohjimmainen peruskysymys on ohjusten varustaminen ydinkärjillä.

Iskander-risteilyohjukset ja Kalibr-risteilyohjukset ovat samaa perhettä R-500 (9М728) -ohjustuotteella (Комплекс 3К-14 / С-14 Калибр, ракеты 3М-54 / 3М-14). Ohjukset on suunnitellut sama taho, valtiollinen ohjussuunnitteluyhtiö Novator (Новатор). Yrityksen nettisivut ovat varsin vaatimattomat.

Sekä Iskander-ohjukset että Kalibr-ohjukset valmistaa vuonna 2000 perustetun valtionyhtiö Rostehin (Ростех) tytäryhtiö Rosoboroneksport (Рособоронэкспорт).

                                                                                            ****

Iskander-ohjukset ovat modulaarisia, mikä tarkoittaa, että ohjuksen kärki voidaan vaihtaa ohjukseen tarpeen mukaan nopeasti. Kuvassa 7 on esitetty Iskanderin irrallisen taistelukärjen asennus kantorakettiin. Milloin kyseessä konventionaalinen taistelukärki vai milloin ydinkärki, ei ole maallikon selvitettävissä ainakaan kuvien perusteella.

Ohjusjärjestelmän modulaarisuuden perusteella tällaiset järjestelmät voidaan varustaa eri kärjillä milloinka tahansa, melkeinpä missä tahansa ja kuinka nopeasti tahansa. Kärkien vaihto ohjukseen on siis modulaarisuuden suomana nopeaa. Ohjuskoonti tapahtuu kuin Lego-palikoilla kuunaan.

Iskander-ohjuksissa on tällä hetkellä vaihtoehtona viidestä kahdeksaan erilaista taistelukärkeä, joista yksi olisi ydinkärki. Eri lähteissä erilaisten kärkien enimmäislukumäärä on ilmoitettu eri tavoin, mutta viisi kärkeä lienee varmaa. Yksi ohjustyypeistä on risteilyohjus, muut ballistisia.

Risteilyohjuksessa kyse on ensisijaisesti Iskander-K-järjestelmästä (Ракета Р-500 / 9М728 (комплекс Искандер-К)) 9M729- tai 9M728-ohjuksella. Iskanderin risteilyohjuksen erottaa maallikkokin ballistisesta ohjuksesta. Kyse on ohjuksen kantomatkasta, joka on 9M729-ohjuksella suurempi kuin INF-sopimuksen 500 kilometriä, sen sijaan 9M728-ohjuksessa kantomatka on rajattu alle 500 kilometrin.

Ohjus- ja ohjusjärjestelmä lyhenteissä venäjän kielessä kyrillisin aakkosin А (авиационный) tarkoittaa ilmailua (A), М (мобильный) tarkoittaa liikuteltavaa (M), НК (надводные корабли) tarkoittaa pinta-alusta (NK), ПЛ (подводные лодки) tarkoittaa sukellusvenettä (PL), К (крылатые ракеты) tarkoittaa risteilyohjusta (K) ja Э (экспортный) tarkoittaa vientiversiota (E). Iskander-M on siis liikuteltava ohjusyksikkö ja Iskander-K on risteilyohjusyksikkö.

Tammikuussa 2013 Rosteh ilmoitti, että se on luovuttanut kaksi Iskander-M-ohjusjärjestelmää puolustusministeriölle, joita toinen on ballistinen järjestelmä ja toinen risteilyohjusjärjestelmä: ”В составе бригады поставлены два новых типа высокоточных ракет: крылатая и аэробаллистическая. Впервые поставка комплекса осуществлена комплектно.” (Rosteh 1.7.2013). Ohjusjärjestelmien toimittaja oli Rostehiin kuuluva KBM (КБМ). Tuo on ensimmäinen löytämäni maininta risteilyohjuksista Iskander-M-ohjusjärjestelmään liittyen armeijalle toimitettuna.

Venäjä käytti em. risteilyohjusta Iskander-M-ohjusjärjestelmässä vuonna 2014 Vostok-2014-sotaharjoituksessa (Восток-2014) (Livejournal 22.9.2014). Risteilyohjukset käyvät siis myös M-järjestelmään.

                                                                                            ****

Venäjä ehkäpä vahingossa ilmoitti ne uudet ohjustyypit, jotka herättivät Yhdysvaltain lisämielenkiintoa INF-sopimuksen rikkomisessa todistettuna. Kyse oli Venäjän puolustusministeriön sivuilla olevasta onnittelutervehdyksestä, jossa Novatorin pääjohtaja ja Venäjän ydinaseiden yleissuunnittelija (генеральный конструктор) Pavel Kamnev (Павел Камнев) onnitteli vuonna 2016 70-vuotiasta Kapustin Jarin ohjusten koe- ja laukaisupaikkaa ja sen sotilasyksikköä (4 ГЦМП МО РФ, в/ч 15644) (Министерство обороны Российской Федерации).

Kamnev listasi nettisivuoilla niitä ohjustyyppejä, joita Kapustin Jarissa on viime aikoina testattu: 9М82, 9М82МД, 9М83, 9М728, 9М729, 77Н6-Н, МН-300, 53Т6.

Oliko tuo harkitsematonta, että Venäjä ilmoitti sellaisten maalta laukaistavien ohjusten testauksesta, joilla on jopa 5 000 kilometrin kantama ja jotka ovat INF-sopimuksen vastaisia. Arvioisin, että julkaisu oli pikemminkin vahinko kuin tarkoin harkittu poliittinen toimenpide.

Näistä ohjustyypeistä eniten mielenkiintoa herättävä on 9М729 (Ракета 9М729), jota nyt käyttää sekä Iskander-М- ja Iskander-K-ohjusjärjestelmä (Комплекс 9К720 Искандер), aikaisemmin vain Iskander-K-järjestelmä. 9М729-ohjustyypin suhteen arvuutellaan, tuleeko sille muita laukaisujärjestelmiä kuin Iskander. 9М728-ohjus (Ракета Р-500 / 9М728) on tosiasiallisesti 9М729-ohjuksen rajoitettu versio, jossa kantomatka on rajoitettu alle 500 kilometrin INF-sopimuksen mukaisesti.

9M729 on muodostettu merellä käytettävän 3M14 Kalibr -risteilyohjuksen (Комплекс 3К-14 / С-14 Калибр, ракеты 3М-54 / 3М-14) pohjalta, jonka kantosäde on kahden ja puolen tuhannen kilometrin luokkaa.

Kalibr-ohjuksissa puolestaan 3M14E-ohjus (3М-14Э) on 3M14-ohjuksen rajoitettu versio, jossa kantomatka on rajoitettu 500 kilometriin. Kyse on ns. Club-sarjan ohjuksista, joiden kantomatkaa on rajoitettu vientiin sekä sopimuksenmukaisuuteen. Vientiversiota kuvastaa E-tunnus (Э).

Venäjän vientiin modifioidut ohjukset on siis merkitty yleisemmin kyrillisillä aakkosilla Э-kirjaimella ja latinalaisella aakkosilla E-kirjaimella (Экспорт, Export). Modifiointi, jolla on varmistettu esim. INF-sopimuksenmukaisuus, on kuitenkin yleensä suoritettu tavalla, mikä mahdollistaa helposti ohjusten takaisinmodifioinnin pitempikantoiseksi. Yksi keino ohjuskantaman säätelyyn kantoraketin polttoainemäärän sääntely.

Edellä mainitut ohjukset ovat siis samakaltaisia ja samaa perhettä. Maalta laukaistava 9M729-tyypin risteilyohjus Iskander-ohjusjärjestelmissä on siis luotu mereltä laukaistavan 3M14 Kalibr -tyypin pohjalta. Ohjustuotannossa pyritään käyttämää samoja ohjuksia maalla, merellä ja ilmassa.

Venäjällä on siis nyt kaksi Iskander-ohjuksiin käypää risteilyohjustyyppiä: 9М728 (SSC-7)  ja 9М729 (SSC-8) sekä 3M14 Kalibr (esim. SS-N-30A).

Länsimaissa käytetty SSC-8-ohjuskoodi oli ennen SSC-X-8, mutta nyttemmin Yhdysvallat on poistanut koodista X-kirjaimen, koska se katsoo 9M729-tyypin ohjuksen olevan jo toiminnallisen eikä enää kehitteillä oleva järjestelmä. Nettiaineistossa käytetään edelleen paljon X-kirjainta.

Tuolla SSC-8- tai SSC-X-8-ohjuskoodilla tarkoitetaan siis 9М729-tyypin ohjuksia. Yhdysvaltaiset sotilaslähteet ovat arvioineet kyseisen ohjuksen kantomatkaksi jopa 2 000-5 000 kilometriä.

Yhdysvalloilla on merialuksista laukaistavat aina 2 500 kilometrin kantamaan yltävät Tomahawk-risteilyohjukset, joille Venäjällä on vastaavat merialuksista laukaistavat Kalibr-ohjukset. Yhdysvallat ei ole lähtenyt myymään Tomahawk-ohjuksia ulkomaille Iso-Britanniaa lukuun ottamatta. INF-sopimuksessa Yhdysvallat suostui tuhoamaan maalta laukaistavat BGM-109G Gryphon -risteilyohjukset, jotka olivat käytännössä Tomahawk-ohjuksien maalaukaisuversioita. Nyt Venäjän on kehittänyt merialuksista laukaistavien Kalibr-ohjusten maaversiot operatiiviseen käyttöön.

Hieman yksinkertaistettuna ja kulmia oikaisten kyse on siitä, että Venäjä on alkanut modifioida mereltä laukaistavia risteilyohjuksia maalta laukaistavaksi yli 500 kilometrin kantamalla. Toinen asia on ohjusten varustaminen pienen räjäytysvoiman ydinkärjillä taktiseen käyttöön ja tehokkaaksi uhkailuvälineeksi.

Venäjä jatkoi ohjuskehittelyään ja varusteluaan, aloitti salaa Iskander-M-ohjusjärjestelmien käyttöönotolla varustetun 9M729-ohjuksen kanssa. Venäjä on ottanut käyttöön kaksi 9M729-ohjuksilla varustettua sotilasyksikköä prikaateina, joilla siis olisi INF-sopimuksen vastaisia maalta laukaistavia risteilyohjuksia. Kummallakin prikaatilla on käytössään neljä laukaisualustaa. Prikaatit voivat laukaista siis kahdeksan ohjusta putkeen ennen uutta latausta.

Toinen prikaati on Kapustin Jarin ohjusten koe- ja laukaisupaikassa, mutta toisen sijaintia ei ole kerrottu virallisesti. On arvioitu, että se oli 119. ohjusprikaatin (119-я отдельная ракетная бригада) käytössä keskisessä sotilaspiirissä Sverdlovskin alueella (Livejournal 15.4.2017).  Kyseistä linkistä on nähtävissä, millaiseen varastoon laukaisujärjestelmän kulkuneuvot varastoidaan. Noiden kahden prikaatin olemassaolo uutisoitiin Venäjän lisäksi myös Yhdysvalloissa (Ведомости 14.2.2017 ja The New York Times 14.2.2017). Prikaatit ovat siis samoja, joista puolustusministeri Šoigu informoi duumaa 22.2.2017.

                                                                                            ****

Venäjällä ydinaseiden suunnitellusta vastaa Venäjän federaation ydin[ase]keskus (Российский Федеральный ядерный центр), lyhenteenä VNIIEF (ВНИИЭФ). Joidenkin venäläislähteiden mukaan VNIIEF:n oli määrä suunnitella ydinkärjet Iskander-ohjuksiin jo vuoteen 2010 mennessä.

Onko Venäjällä tosiallisesti jo operatiivisessa valmiudessa Iskander- ja Kalibr-ohjuksiin asennettavia ydinkärkiä?

Tuota me emme tiedä, mutta Yhdysvallat varmasti tietää. Tähän viittaa mm. edellä kerrottu The Washington Free Beacon -sivuston uutinen päivämäärällä 28.9.2015.

Venäjä tulee joka tapauksessa ottamaan käyttöönsä lyhyen ja keskimatkan ohjuksiin ydinkärjet, mikäli pysyy ohjelmassaan. Iskander-ohjuksiin asettavien ydinkärkien räjähdystehoksi on ilmoitettu 5-50 kilotonnia. Vertailuna Hirošiman ja Nagasakin ydinpommien räjähdysteho oli 20 kilotonnia. Ydinkärkien käyttöä risteilyohjuksissa rajoittaa myös SALT II -sopimus (SALT II Treaty 18.6.1979).

Ohjusvalmistaja Rosteh ja Venäjän puolustushallinto ilmoittivat vuonna 2017, että uudet päivitetyt Iskander-ohjukset tulevat käyttöön vuonna 2020 (Ростех 11.4.2017). On mahdollista, että ydinkärjet todellisessa operatiivisessa valmiudessa tulevat viimeistään tuohon päivityssarjaan.

Joka tapauksessa Venäjällä nyt meneillään olevassa sotilaallisessa infrastruktuurirakentamisessa, josta tässä kirjoituksessa esittelin Kaliningradin alueen, on asia huomioitu. Itse ohjusvarastot ja ydinasevarastot ovat lähekkäin ja logistisesti koordinoituja sekä Murmanskin alueella että Kaliningradin alueella huomioiden ydinpommittajien sotilaslentokentät, sotilassatamat ja ohjuslaukaisualueet.

Venäjä säilyttää ydinkärkiä erillään itse ohjuksista varastointialueilla. Varastosijainteja ei tehdä kallioperän perusteella vaan ensisijaisesti logistiikan perustella (lentokenttien ja satamien sijainnit suhteessa varastoihin jne.), mutta ydinkärjet sijoitetaan kallioluoliin, jos vain mahdollista. Murmanskin alueella kaikki pommittajissa, sukellusveneissä ja mahdollisesti pinta-aluksissa käytettävät ydinaseet on varastoitu kallioon. Noita varastoinnin ja kulkuyhteyksien muodostamisen periaatteita - siis logistiikkaa - olen käsitellyt tämän kirjoituksen lisäksi aikaisemmassa blogikirjoituksessa (US-blogi 11.10.2018)

Murmanskin alueella uudisrakentaminen on tapahtunut useimmiten niin, että laajalla aidatulla varastoalueella itse ohjukset ovat yleensä betonirakenteisissa bunkkereissa hajasijoitettuna onnettomuusturvallisuus huomioiden ja varastoalueen sisällä on erillinen aidattu ja vartiotornein tai -mastoin varustettu aidattu alue, josta on sisäänkäynti kallioluoliin.

Ydinaseiden operatiivinen käyttö lyhyen ja keskimatkan maalta laukaistavissa risteilyohjuksissa tai ballistisissa ohjuksissa on siis vain Venäjän poliittisen päätöksen takana. Asialle ei liene suurempaa estettä nyt INF-sopimuksen kariuduttua.  Suomessakin joudumme varautumaan Venäjän pienen tuhovoiman ydinaseisiin, jotka saavuttavat alueemme minuuteissa.

Ydinaseiden suhteen huolenamme ovat siis Iskander- ja Kalibr-ohjukset, joita Venäjä on jo säilönyt ja tulee säilömään maantieteellisen Baltian kilven alueelle. Kolme kriittistä aluetta Baltian kilven alueella ovat koko Murmanskin alue, koko Kaliningradin alue ja osa Leningradin alueesta Ylä-Laukaaseen liittyen.

Iskander-ohjuksien sijoittamisessa Murmanskiin ei ole järkeä, koska niillä ei olisi tyhjillä syrjäseuduilla erityistä tuhottavaa. Sen sijaan Kalibr-ohjusten sijoittamisessa Pohjoisen laivaston merialuksiin on järkeä.

                                                                                            ****

Venäjän ohjusvarustautumisessa INF-sopimuksen vastaisesti kysymys on pitkälti Yhdysvaltain ja Naton ohjuspuolustusjärjestelmästä ja Venäjän vastauksesta siihen. Tilanne muistuttaa hieman 1980-luvun alkupuolta, jolloin kyse oli Eurooppaan sijoitetuista keskimatkan ballistisista ydinohjuksista. Kyseisistä ydinaseista päästiin sopimukseen INF-sopimuksella vuoden 1987 lopulla, jonka nyt Yhdysvallat on oikeista syistä irtisanonut. Sopimukseen tuskin olisi tuolloin päästy, ellei Neuvostoliitto ei olisi ollut luhistumisen partaalla.

INF-sopimus on taustalla tämän päivän tilannetta analysoidessa. Putin otti ydinaseet esille tavatessaan Trumpin Helsingissä (Politico 7.8.2018). Putin esitti Helsinki-tapaamisessa uuteen START-sopimukseen johtavien neuvottelujen aloittamista sekä INF-sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä ratkaistavaksi (”the implementation issues with the INF treaty”). SALT:n osalta Putinin huolena olivat avaruusvarustelu.

Venäjän INF-sopimusrikkomukset ja maalta laukaistavien ohjusten kantomatkojen kasvattaminen on huolestuttavaa Euroopan kannalta, mistä kertoo hyvin kuva 8. Kuvaan on piirretty 500 ja 2 000 kilometrin ohjuskantamarajat Venäjän maa-alueilta.

Kun katsoo Neuvostoliiton ja Venäjän käyttäytymistä toisen maailmansodan jälkeen, on havaittavissa tiettyä samankaltaisuuksia aikajaksoissa. Kyse on toisaalta Neuvostoliiton ja Venäjän ydinaseiden lukumäärästä ja tuhovoimasta suhteessa Yhdysvaltain ydinaseiden lukumäärään ja tuhovoimaan, toisaalta Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellisesta voimasta. Tilanteessa on nyt hyvin paljon samankaltaisuutta 1980-luvun alkupuolen tilanteeseen.

Kun Neuvostoliitto tai Venäjä eivät ole kyenneet uudistaman talouttaan ja ovat jääneet yhä kauemmaksi länsimaista, on ratkaisuja haettu puolustuksen puolella ydinaseista. Maailmanpoliittinen vaikutusvalta on pyritty turvaamaan ydinaseilla.

Tulevat sodat ja aseelliset konfliktit ovat ohjussotia, joissa voi olla mukana myös pienen räjähdysvoiman ydinlatauksia ainakin uhkana. Suomi ei ole varautunut tällaisiin sotiin ja aseellisiin konflikteihin ollenkaan millään muotoa. Suomi vain kasvattelee sodan ajan joukkojen reservejään ja uskoo olevansa turvassa.

Heh-heh tuo Suomen turvassa olo suurilla miehistöreserveillä.

]]>
28 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262982-inf-sopimus-venajan-ydinkarki-iskanderien-on-syyta-huolettaa-myos-suomea#comments INF-sopimus Nato Turpo Venäjän uhka Ydinaseet Mon, 22 Oct 2018 17:15:58 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262982-inf-sopimus-venajan-ydinkarki-iskanderien-on-syyta-huolettaa-myos-suomea
Trident Juncture - Suomi mukana lentotukialusharjoituksessa ensi kertaa http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262684-trident-juncture-suomi-mukana-lentotukialusharjoituksessa-ensi-kertaa <p>Sotilaallinen jännitys Venäjän ja Nato-maiden välillä Pohjois-Atlantilla on kasvanut jo vuosien ajan. Jännitys on kasvanut pikkuhiljaa ja ikään kuin suuren yleisön huomaamatta. Asiasta on kirjoitettu ja asiaa on käsitelty paljon Iso-Britannian ja Norjan lehdistössä, mutta jostain syystä Suomessa ei.</p><p>Naton Trident Juncture 2018 -sotaharjoitus (<a href="https://www.act.nato.int/tj18"><u>TRJE18</u></a>) pidetään Keski-Norjassa ja Norjan edustan merialueella 25.10.-23.11.2018. Myös Tanskan salmissa on harjoitustoimintaa. TRJE18-sotaharjoitus on Naton suurin sotaharjoitus sitten vuoden 2002. Harjoitukseen osallistuvat kaikki 29 Nato-maata sekä Suomi ja Ruotsi, 29+2-Nato siis. Viimeistään tämän harjoituksen jälkeen Venäjällä ei ole pienintäkään epäselvyyttä, mihin Suomi ja Ruotsi kuuluvat Venäjän sotilaallisissa uhkakuvissa.</p><p>Norja on pyrkinyt olemaan sotaharjoituksella ärsyttämättä Venäjää. Naton ilma-alukset eivät muka lennä 300 mailia (480 kilometriä) lähempänä Venäjän rajaa ja pääharjoitusalue on noin 600 mailin (960 kilometrin) päässä Venäjästä. No, Rovaniemen lentokentälle lyhimmillään 150 kilometrin päähän Venäjän rajasta on sijoitettu Naton ilma-aluksia harjoitukseen liittyen.</p><p>Nato-maat sekä Suomi ja Ruotsi harjoittelevat Pohjois-Atlantilla sekä Fennoskandian länsimaissa nyt urakalla. Urakka tarkoittaa neljää samanaikaista sotaharjoitusta.</p><p>TRJE18-harjoituksen aikaan on Suomen isännöimä Itämeren alueella ja Suomessa 25.10.-8.11.2018 pidettävä Northern Coasts -merisotaharjoitus (<a href="https://puolustusvoimat.fi/tapahtumat/2018-10-25/northern-coasts-18-"><u>NOCO</u></a>). Harjoitukseen osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Belgia, Italia, Hollanti, Kanada, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Yhdysvallat ja Saksa.</p><p>TRJE18-harjoituksen lisäksi Norjassa on samaan aikaan vielä Tromssan alueella 25.10.-6.11.2018 pidettävä Northern Screen -sotaharjoitus. Sotaharjoitus on Yhdysvaltain merijalkaväen harjoitus, johon osallistuu myös Norjan sotajoukkoja, kun Norjan alueella ollaan. Kyse on Yhdysvaltain Norjassa olevien joukkojen rotaatiosta, jossa uudet vaihtojoukot sopeutetaan Norjan oloihin. Harjoitukseen osallistuu noin 1&nbsp;000 sotilashenkilöä.</p><p>Neljäntenä syksyn harjoituksena on vielä Islannin Keflavikissa pidetty Northern Challenge 2018 -merisotaharjoitus, johon osallistuivat Itävalta, Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Saksa, Islanti, Italia, Hollanti, Norja, Puola, Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.</p><p>Lännessä on nyt otettu sama tapa kuin mitä Venäjä harjoitti mm. viime vuoden Zapad-harjoituksessa.</p><p>Samana ajankohtana pidettäviä harjoituksia jaetaan erillisiin osaharjoituksiin, jotka kuitenkin muodostavat strategisen kokonaisuuden alueella, joka voi olla hyvinkin laaja. Nyt tänä syksynä Nato-maiden sekä Suomen pitämät sotaharjoitukset yhtyvät vuoden 2017 syksyn Zapad-harjoituksen maantieteelliseen alueeseen: Baltian kilpeen. Kyse on tämän alueen suuresta sotilaallisesta merkityksestä sekä arktiselle alueelle että Keski-Euroopalle.</p><p>Suomi ja Ruotsi ovat siis nyt syksyn sotaharjoituksissa ainoat Naton ulkopuoliset valtiot. Maat osallistuvat Nato-harjoituksiin kuin Nato-maat kuunaan.</p><p>Toimiminen kuin Nato-maa kuunaan on hyvä asia, mutta prosessia ei ole vielä viety loppuun. Seuraavan kappaleen mukaisesti välivaihe voi olla myös riskejä sisältävä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Niin Suomessa kuin Ruotsissa ei ole käyty keskustelua, mitä tarkoittaa kuulua Natoon kuulumatta Natoon. Mitä niin Suomen kuin Ruotsin sotilaallisen turvallisuuden kannalta tarkoittaa, ettei mailla ole julkista Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaista turvatakuuta eivätkä maat kuulu Naton ydinaseiden muodostaman suojan alle.</p><p>Niin Suomessa kuin Ruotsissa ei ole pohdittu yhtään sitä, miten Venäjä muodostaa Suomea ja Ruotsia koskevan sotilasstrategiansa tässä tilanteessa, kun maat ovat tavallaan Natossa, mutta mailla ei ole Naton tuomaa 5. artiklan mukaista turvatakuuta eikä etenkään ydinaseiden tuomaa suojaa. Ydinaseiden tuoma suoja on oleellisin osa turvatakuuta ryhmittäen maita riskissä joutua sotilaallisen konfliktin kohdemaaksi.</p><p>Venäjä on taitava laatimaan strategiansa ympäristönsä niistä lähtökohdista, joihin liittyy vastapuolen heikkouksia ja vastapuolen strategian epäjohdonmukaisuutta.</p><p>Suomi ja Ruotsi lähtevät siitä, että kriisi- ja sotatilanteessa maat saavat sotilaallista apua Nato- ja EU-mailta. Usko avun saamiseen ei perustu sellaisiin sopimuksiin eikä varsinkaan sellaisiin lupauksiin, jotka Venäjä katsoisi tosiasioiksi, joihin ei voisi toimillaan vaikuttaa.</p><p>Kyse on, voisiko Venäjä pelotella Nato-maita kriisi- ja sotatilanteessa niin, etteivät Nato-maat katsoisi oman etunsa ja oman turvallisuutensa mukaiseksi auttaa Suomea ja Ruotsia. Kyse on ydinaseista, joita Suomella ja Ruotsilla ei ole, mutta Venäjällä on. On eri asia uhata ydinasevaltaa kuin ei-ydinasevaltaa. Nato-maat kuuluvat ydinasesuojan alle, Suomi ja Ruotsi eivät.</p><p>Kyse Venäjälle tässä tilanteessa on keksiä strategia, jolla estetään uhkaamalla avun virtaaminen Suomeen ja Ruotsiin kriisi- ja sotatilanteessa. Uhkailu ydinaseiden käytöllä on tehokasta kääntämään mielipiteitä.</p><p>Tuo on sekä Suomen että Ruotsin nyt harjoittaman turvallispolitiikan heikkous, joka on perustavaa laatua. Venäjä tietää tarkasti tuon Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikan perustavaa laatua olevan heikkouden.</p><p>Ydinaseiden suuri merkitys ja vaikutus ovat tulleet hyvin esille Pohjois-Korean tilannetta ratkottaessa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Amiraali James G. Foggo III on Yhdysvaltain Euroopan merivoimien komentaja sekä myös Yhdysvaltain 6. laivaston komentaja Italian Napolissa. Hän on Yhdysvaltain merivoimien korkein edustaja Euroopassa.</p><p>Foggo on kertonut, että Norjassa pidettävä TRJE18-suursotaharjoitus on Yhdysvaloille ns. 30/30/30-harjoitus, mikä tarkoittaa 30 pataljoonan, 30 sotilaslentokoneen tai 30 sota-aluksen siirtämistä 30 päivässä Yhdysvalloista Eurooppaan tai Euroopan tukikohdista toiminta-alueelle. Tällä kertaa harjoitellaan siirtoja Skandinaviaan. 30/30/30-harjoitustermissä 30-lukuja on siis vain kolme eikä neljää, koska 30 sotilaslentokoneen tai 30 sota-aluksen siirtämien ovat tai-sanaan liittyviä.</p><p>Yhdysvalloilta osallistuu TRJE18-harjoitukseen 18&nbsp;000 sotilaan voimin, kun koko harjoitukseen osallistuu noin 45&nbsp;000 henkilöä ilman Yhdysvaltain lentotukialuslaivueen miehistövoimia. Harjoitukseen osallistuu siis tosiaankin noin 30 pataljoonaa yhdysvaltalaissotilaita.</p><p>Yhdysvallat on TRJE18-harjoituksen ylivoimaisesti suurin osallistujamaa. Ilman Yhdysvaltoja harjoitus olisi nuhapumppuharjoitus, joka ei Venäjää juurikaan hetkauttaisi. Yhdysvaltain sotavoima harjoituksessa on se Venäjän hetkauttaja.</p><p>&rdquo;<em>Today it is my privilege to announce that the aircraft carrier USS Harry S. Truman and its strike group, including its ships and aircraft, will participate in Trident Juncture, adding about 6000 personnel to the mix. That puts our total strength up at 45 plus 5 - you can do the math.</em>&rdquo; totesi Foggo 9.10.2018 yhdysvaltalaiselle Naval today -julkaisulle (<a href="https://navaltoday.com/2018/10/10/uss-harry-s-truman-joining-largest-nato-exercise-trident-juncture/"><u>Naval Today 10.10.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tänään on etuoikeuteni ilmoittaa, että </em><em>lentotukialus</em> <em>USS Harry S. Truman </em><em>ja koko sen iskuvoima mukaan lukien sen muut merialukset ja ilma-alukset osallistuvat Trident Juncture -sotaharjoitukseen lisäten harjoituksen kokonaishenkilömäärää 6 000 henkilöllä. Tällöin kokonaisvahvuutemme on 45&nbsp;[tuhatta] + 5 [tuhatta] - voitte tarkastaa laskelman.</em>&rdquo;</p><p>TRJE18-sotaharjoitukseen osallistuu siis myös Yhdysvaltain ydinkäyttöinen ja 90 ilma-alusta käsittävä lentotukialus ja koko tukialuksen laivue. Lentotukialuksen myötä TRJE18-harjoitus on todella iso. Ihan joka harjoitukseen lentotukialusta ei siirretä.</p><p>On todennäköistä, että muiden Nato-maiden sukellusveneiden lisäksi Pohjanmeren ja Norjanmeren syvyyksissä on riittävästi myös yhdysvaltalaissukellusveneitä mannertenvälisillä ohjuksilla varustettuna.</p><p>Lentotukialus USS Harry S. Truman (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Harry_S._Truman"><u>CVN 75</u></a>) on nyt Euroopassa Yhdysvaltain 6. laivaston alaisuudessa. Aluslaivue osallistui jo Islannin Northern Screen -sotaharjoitukseen, oli muutama päivä sitten Englannin Portsmouthissa ja siirtyy sieltä TRJE18-suursotaharjoitukseen.</p><p>Lentotukialuksen laivueeseen kuuluvat mm. Ticonderog-luokan ohjusristeilijä USS Normandy (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Normandy"><u>CG 60</u></a>), Arleigh Burke -luokan kolmen hävittäjän muodostama hävittäjälaivue (DESRON 28: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Ramage"><u>USS Ramage</u></a> , <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Mitscher_(DDG-57)"><u>USS Mitscher</u></a>&nbsp; ja <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Forrest_Sherman_(DDG-98)"><u>USS Forrest Sherman</u></a>) , Arleigh Burke-luokan hävittäjä USS Arleigh Burke (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Arleigh_Burke"><u>DDG 51</u></a>) ja Arleigh Burke-luokan hävittäjä USS Forrest Sherman (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Forrest_Sherman_(DDG-98)"><u>DDG-98</u></a>). Muut lentotukialus Harry S. Trumanin CSG-tyypin (Carrier strike group, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Carrier_strike_group"><u>CSG</u></a>) laivueeseen kuuluvat alukset ovat Arleigh Burke-luokan ohjushävittäjä USS Bulkeley (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Bulkeley_(DDG-84)"><u>DDG-84</u></a>) ja USS Farragut (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Farragut_(DDG-99)"><u>DDG-99</u></a>).</p><p>Norjassa lentotukialus ei ole osallistunut sotaharjoitukseen sitten kylmän sodan ajan vuoden 1989 jälkeen. En löytänyt mainintaa, että Suomen Puolustusvoimat olisi osallistunut aikaisemmin sellaiseen Nato-johtoiseen harjoitukseen, jossa olisi mukana lentotukialus. Kerta lienee ensimmäinen, mutta en osaa sanoa asiaa varmaksi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kirjoitin tarkemmin Venäjän muodostamasta kasvavasta sotilaallisesta uhkasta pohjoisilla alueilla kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan"><u>US-blogi 11.10.2018</u></a>).</p><p>Yhdysvaltain osallistuminen TRJE18-harjoitukseen on siis massiivista. Vastaavaa on ollut viime aikoina toisella puolella maapalloa vain Korean niemimaan tilanteeseen liittyen, jossa samaan sotaharjoitukseen on osallistunut enimmillään kaksi tai kolme yhdysvaltalaista lentotukialuslaivuetta.</p><p>On selvästi havaittavissa sekä Yhdysvaltain toimista että Yhdysvaltain armeijan johtavien sotilashenkilöiden julkisista puheista, että Yhdysvallat on huolestunut Venäjän varustautumisesta Pohjois-Atlantilla.</p><p>Tuorein esimerkki huolestumisesta on eiliseltä päivältä Islannissa Foggon pitämä muistopuhe Atlantin taistelusta 75 vuotta sitten, jolloin liittoutuneita vastassa oli merellä natsi-Saksa (<a href="http://www.c6f.navy.mil/news/adm-foggo-commemorates-battle-atlantic-ahead-trident-juncture-events-iceland"><u>U.S. Naval Forces Europe-Africa / U.S. 6th Fleet 16.10.2018</u></a>).</p><p>&ldquo;<em>Adm. Foggo Commemorates Battle of Atlantic Ahead of Trident Juncture Events in Iceland</em>&rdquo;. Vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Amiraali Foggo muistelee Atlantin taistelua ennen Trident Juncture -tapahtumia Islannissa</em>&rdquo;.</p><p>Tuo otsikko oli jo kuvaava painottaen Norjassa pidettävän TRJE18-harjoituksen tärkeyttä ja poliittista viestiä Venäjälle, joka ei kuulu Nato-liittoutumaan vaan on nyt vastapuoli. Liittoutuneet ovat siis Nato-maat sekä Suomi ja Ruotsi. Vastapuolella on Venäjä.</p><p>Islannin ulkoministeri Thor Thordarson toi tilaisuudessa hyvin esille Pohjois-Atlantin ratkaisevan merkityksen koko Euroopan turvallisuudelle:</p><p>&rdquo;<em>The allies would hardly have won the war without gaining superior position on the ocean.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Liittoutuneet tuskin olisivat voittaneet sotaa, elleivät olisi saaneet valta-asemaa merellä.</em>&rdquo;</p><p>On merkille pantavaa, kuinka Yhdysvaltain armeijan nettisivuilla korostetaan nyt tuon tuostakin liittoumaa, jonka muodostavat Nato-maat sekä Suomi ja Ruotsi.</p><p>Ohessa yksi esimerkki Yhdysvaltain asevoimien laivaston sivuilta (<a href="http://www.c6f.navy.mil/news/adm-foggo-commemorates-battle-atlantic-ahead-trident-juncture-events-iceland"><u>U.S. Naval Forces Europe-Africa / U.S. 6th Fleet 16.10.2018</u></a>):</p><p>&rdquo;<em>NATO and its partners will take part in exercise Trident Juncture. The exercise, hosted by Norway, will include around 50,000 personnel from 29 NATO countries, as well as Finland and Sweden, and will test NATO&rsquo;s collective response to an armed attack against one ally, invoking Article 5 of the North Atlantic Treaty.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Nato ja sen kumppanit osallistuvat Trident Juncture -sotaharjoitukseen. Norjan isännöimään sotaharjoitukseen osallistuu noin 50 000 henkilöä 29 Nato-maasta sekä Suomesta ja Ruotsista, ja se testaa Naton kollektiivista puolustusta yhtä liittolaista vastaan tapahtuvaan aseelliseen hyökkäykseen Naton perussopimuksen 5. artiklan perusteella.</em>&rdquo;</p><p>Yhdysvallat tulkitsee, että Suomi ja Ruotsi ovat harjoituksessa auttamassa hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa Norjaa, joka on Nato-maa. Vastaavasti tulkitsee harjoituksen myös Venäjä. Mielenkiinnolla odotan, miten Venäjä tulee toimimaan sotaharjoitusten aikaan, jotka alkavat viikon päästä.</p><p>Yhdysvaltalaisteksteissä ei erotella Suomea tai Ruotsia muista Nato-maista, vaan maat ovat kuin Nato-maita. 29+2-Nato on siis realiteetti - hyvä realiteetti - ja myös Venäjä tietää tarkasti tilanteen sekä Suomen ja Ruotsin poliittisen sitoutumisen Natoon.</p><p>Yhdysvallat haluaa selvästi viestittää Venäjälle, joka on lisännyt sotilaallista aktiivisuuttaan Pohjois-Atlantilla ja arktisen alueen porteilla. Viesti on, että tarvittaessa sotavoimaa ollaan valmiit siirtämään Euroopan ja kulkuyhteydet ollaan valmiit turvaamaan Pohjois-Atlantilla. Viestittäjiä ovat sotaharjoitukseen osallistuvat maat kollektiivisesti: Naton kaikki 29 jäsenmaata sekä Suomi ja Ruotsi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotilaallinen jännitys Venäjän ja Nato-maiden välillä Pohjois-Atlantilla on kasvanut jo vuosien ajan. Jännitys on kasvanut pikkuhiljaa ja ikään kuin suuren yleisön huomaamatta. Asiasta on kirjoitettu ja asiaa on käsitelty paljon Iso-Britannian ja Norjan lehdistössä, mutta jostain syystä Suomessa ei.

Naton Trident Juncture 2018 -sotaharjoitus (TRJE18) pidetään Keski-Norjassa ja Norjan edustan merialueella 25.10.-23.11.2018. Myös Tanskan salmissa on harjoitustoimintaa. TRJE18-sotaharjoitus on Naton suurin sotaharjoitus sitten vuoden 2002. Harjoitukseen osallistuvat kaikki 29 Nato-maata sekä Suomi ja Ruotsi, 29+2-Nato siis. Viimeistään tämän harjoituksen jälkeen Venäjällä ei ole pienintäkään epäselvyyttä, mihin Suomi ja Ruotsi kuuluvat Venäjän sotilaallisissa uhkakuvissa.

Norja on pyrkinyt olemaan sotaharjoituksella ärsyttämättä Venäjää. Naton ilma-alukset eivät muka lennä 300 mailia (480 kilometriä) lähempänä Venäjän rajaa ja pääharjoitusalue on noin 600 mailin (960 kilometrin) päässä Venäjästä. No, Rovaniemen lentokentälle lyhimmillään 150 kilometrin päähän Venäjän rajasta on sijoitettu Naton ilma-aluksia harjoitukseen liittyen.

Nato-maat sekä Suomi ja Ruotsi harjoittelevat Pohjois-Atlantilla sekä Fennoskandian länsimaissa nyt urakalla. Urakka tarkoittaa neljää samanaikaista sotaharjoitusta.

TRJE18-harjoituksen aikaan on Suomen isännöimä Itämeren alueella ja Suomessa 25.10.-8.11.2018 pidettävä Northern Coasts -merisotaharjoitus (NOCO). Harjoitukseen osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Belgia, Italia, Hollanti, Kanada, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Yhdysvallat ja Saksa.

TRJE18-harjoituksen lisäksi Norjassa on samaan aikaan vielä Tromssan alueella 25.10.-6.11.2018 pidettävä Northern Screen -sotaharjoitus. Sotaharjoitus on Yhdysvaltain merijalkaväen harjoitus, johon osallistuu myös Norjan sotajoukkoja, kun Norjan alueella ollaan. Kyse on Yhdysvaltain Norjassa olevien joukkojen rotaatiosta, jossa uudet vaihtojoukot sopeutetaan Norjan oloihin. Harjoitukseen osallistuu noin 1 000 sotilashenkilöä.

Neljäntenä syksyn harjoituksena on vielä Islannin Keflavikissa pidetty Northern Challenge 2018 -merisotaharjoitus, johon osallistuivat Itävalta, Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Saksa, Islanti, Italia, Hollanti, Norja, Puola, Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Lännessä on nyt otettu sama tapa kuin mitä Venäjä harjoitti mm. viime vuoden Zapad-harjoituksessa.

Samana ajankohtana pidettäviä harjoituksia jaetaan erillisiin osaharjoituksiin, jotka kuitenkin muodostavat strategisen kokonaisuuden alueella, joka voi olla hyvinkin laaja. Nyt tänä syksynä Nato-maiden sekä Suomen pitämät sotaharjoitukset yhtyvät vuoden 2017 syksyn Zapad-harjoituksen maantieteelliseen alueeseen: Baltian kilpeen. Kyse on tämän alueen suuresta sotilaallisesta merkityksestä sekä arktiselle alueelle että Keski-Euroopalle.

Suomi ja Ruotsi ovat siis nyt syksyn sotaharjoituksissa ainoat Naton ulkopuoliset valtiot. Maat osallistuvat Nato-harjoituksiin kuin Nato-maat kuunaan.

Toimiminen kuin Nato-maa kuunaan on hyvä asia, mutta prosessia ei ole vielä viety loppuun. Seuraavan kappaleen mukaisesti välivaihe voi olla myös riskejä sisältävä.

                                                                                            ****

Niin Suomessa kuin Ruotsissa ei ole käyty keskustelua, mitä tarkoittaa kuulua Natoon kuulumatta Natoon. Mitä niin Suomen kuin Ruotsin sotilaallisen turvallisuuden kannalta tarkoittaa, ettei mailla ole julkista Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaista turvatakuuta eivätkä maat kuulu Naton ydinaseiden muodostaman suojan alle.

Niin Suomessa kuin Ruotsissa ei ole pohdittu yhtään sitä, miten Venäjä muodostaa Suomea ja Ruotsia koskevan sotilasstrategiansa tässä tilanteessa, kun maat ovat tavallaan Natossa, mutta mailla ei ole Naton tuomaa 5. artiklan mukaista turvatakuuta eikä etenkään ydinaseiden tuomaa suojaa. Ydinaseiden tuoma suoja on oleellisin osa turvatakuuta ryhmittäen maita riskissä joutua sotilaallisen konfliktin kohdemaaksi.

Venäjä on taitava laatimaan strategiansa ympäristönsä niistä lähtökohdista, joihin liittyy vastapuolen heikkouksia ja vastapuolen strategian epäjohdonmukaisuutta.

Suomi ja Ruotsi lähtevät siitä, että kriisi- ja sotatilanteessa maat saavat sotilaallista apua Nato- ja EU-mailta. Usko avun saamiseen ei perustu sellaisiin sopimuksiin eikä varsinkaan sellaisiin lupauksiin, jotka Venäjä katsoisi tosiasioiksi, joihin ei voisi toimillaan vaikuttaa.

Kyse on, voisiko Venäjä pelotella Nato-maita kriisi- ja sotatilanteessa niin, etteivät Nato-maat katsoisi oman etunsa ja oman turvallisuutensa mukaiseksi auttaa Suomea ja Ruotsia. Kyse on ydinaseista, joita Suomella ja Ruotsilla ei ole, mutta Venäjällä on. On eri asia uhata ydinasevaltaa kuin ei-ydinasevaltaa. Nato-maat kuuluvat ydinasesuojan alle, Suomi ja Ruotsi eivät.

Kyse Venäjälle tässä tilanteessa on keksiä strategia, jolla estetään uhkaamalla avun virtaaminen Suomeen ja Ruotsiin kriisi- ja sotatilanteessa. Uhkailu ydinaseiden käytöllä on tehokasta kääntämään mielipiteitä.

Tuo on sekä Suomen että Ruotsin nyt harjoittaman turvallispolitiikan heikkous, joka on perustavaa laatua. Venäjä tietää tarkasti tuon Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikan perustavaa laatua olevan heikkouden.

Ydinaseiden suuri merkitys ja vaikutus ovat tulleet hyvin esille Pohjois-Korean tilannetta ratkottaessa.

                                                                                            ****

Amiraali James G. Foggo III on Yhdysvaltain Euroopan merivoimien komentaja sekä myös Yhdysvaltain 6. laivaston komentaja Italian Napolissa. Hän on Yhdysvaltain merivoimien korkein edustaja Euroopassa.

Foggo on kertonut, että Norjassa pidettävä TRJE18-suursotaharjoitus on Yhdysvaloille ns. 30/30/30-harjoitus, mikä tarkoittaa 30 pataljoonan, 30 sotilaslentokoneen tai 30 sota-aluksen siirtämistä 30 päivässä Yhdysvalloista Eurooppaan tai Euroopan tukikohdista toiminta-alueelle. Tällä kertaa harjoitellaan siirtoja Skandinaviaan. 30/30/30-harjoitustermissä 30-lukuja on siis vain kolme eikä neljää, koska 30 sotilaslentokoneen tai 30 sota-aluksen siirtämien ovat tai-sanaan liittyviä.

Yhdysvalloilta osallistuu TRJE18-harjoitukseen 18 000 sotilaan voimin, kun koko harjoitukseen osallistuu noin 45 000 henkilöä ilman Yhdysvaltain lentotukialuslaivueen miehistövoimia. Harjoitukseen osallistuu siis tosiaankin noin 30 pataljoonaa yhdysvaltalaissotilaita.

Yhdysvallat on TRJE18-harjoituksen ylivoimaisesti suurin osallistujamaa. Ilman Yhdysvaltoja harjoitus olisi nuhapumppuharjoitus, joka ei Venäjää juurikaan hetkauttaisi. Yhdysvaltain sotavoima harjoituksessa on se Venäjän hetkauttaja.

Today it is my privilege to announce that the aircraft carrier USS Harry S. Truman and its strike group, including its ships and aircraft, will participate in Trident Juncture, adding about 6000 personnel to the mix. That puts our total strength up at 45 plus 5 - you can do the math.” totesi Foggo 9.10.2018 yhdysvaltalaiselle Naval today -julkaisulle (Naval Today 10.10.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Tänään on etuoikeuteni ilmoittaa, että lentotukialus USS Harry S. Truman ja koko sen iskuvoima mukaan lukien sen muut merialukset ja ilma-alukset osallistuvat Trident Juncture -sotaharjoitukseen lisäten harjoituksen kokonaishenkilömäärää 6 000 henkilöllä. Tällöin kokonaisvahvuutemme on 45 [tuhatta] + 5 [tuhatta] - voitte tarkastaa laskelman.

TRJE18-sotaharjoitukseen osallistuu siis myös Yhdysvaltain ydinkäyttöinen ja 90 ilma-alusta käsittävä lentotukialus ja koko tukialuksen laivue. Lentotukialuksen myötä TRJE18-harjoitus on todella iso. Ihan joka harjoitukseen lentotukialusta ei siirretä.

On todennäköistä, että muiden Nato-maiden sukellusveneiden lisäksi Pohjanmeren ja Norjanmeren syvyyksissä on riittävästi myös yhdysvaltalaissukellusveneitä mannertenvälisillä ohjuksilla varustettuna.

Lentotukialus USS Harry S. Truman (CVN 75) on nyt Euroopassa Yhdysvaltain 6. laivaston alaisuudessa. Aluslaivue osallistui jo Islannin Northern Screen -sotaharjoitukseen, oli muutama päivä sitten Englannin Portsmouthissa ja siirtyy sieltä TRJE18-suursotaharjoitukseen.

Lentotukialuksen laivueeseen kuuluvat mm. Ticonderog-luokan ohjusristeilijä USS Normandy (CG 60), Arleigh Burke -luokan kolmen hävittäjän muodostama hävittäjälaivue (DESRON 28: USS Ramage , USS Mitscher  ja USS Forrest Sherman) , Arleigh Burke-luokan hävittäjä USS Arleigh Burke (DDG 51) ja Arleigh Burke-luokan hävittäjä USS Forrest Sherman (DDG-98). Muut lentotukialus Harry S. Trumanin CSG-tyypin (Carrier strike group, CSG) laivueeseen kuuluvat alukset ovat Arleigh Burke-luokan ohjushävittäjä USS Bulkeley (DDG-84) ja USS Farragut (DDG-99).

Norjassa lentotukialus ei ole osallistunut sotaharjoitukseen sitten kylmän sodan ajan vuoden 1989 jälkeen. En löytänyt mainintaa, että Suomen Puolustusvoimat olisi osallistunut aikaisemmin sellaiseen Nato-johtoiseen harjoitukseen, jossa olisi mukana lentotukialus. Kerta lienee ensimmäinen, mutta en osaa sanoa asiaa varmaksi.

                                                                                            ****

Kirjoitin tarkemmin Venäjän muodostamasta kasvavasta sotilaallisesta uhkasta pohjoisilla alueilla kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan” (US-blogi 11.10.2018).

Yhdysvaltain osallistuminen TRJE18-harjoitukseen on siis massiivista. Vastaavaa on ollut viime aikoina toisella puolella maapalloa vain Korean niemimaan tilanteeseen liittyen, jossa samaan sotaharjoitukseen on osallistunut enimmillään kaksi tai kolme yhdysvaltalaista lentotukialuslaivuetta.

On selvästi havaittavissa sekä Yhdysvaltain toimista että Yhdysvaltain armeijan johtavien sotilashenkilöiden julkisista puheista, että Yhdysvallat on huolestunut Venäjän varustautumisesta Pohjois-Atlantilla.

Tuorein esimerkki huolestumisesta on eiliseltä päivältä Islannissa Foggon pitämä muistopuhe Atlantin taistelusta 75 vuotta sitten, jolloin liittoutuneita vastassa oli merellä natsi-Saksa (U.S. Naval Forces Europe-Africa / U.S. 6th Fleet 16.10.2018).

Adm. Foggo Commemorates Battle of Atlantic Ahead of Trident Juncture Events in Iceland”. Vapaasti suomennettuna: “Amiraali Foggo muistelee Atlantin taistelua ennen Trident Juncture -tapahtumia Islannissa”.

Tuo otsikko oli jo kuvaava painottaen Norjassa pidettävän TRJE18-harjoituksen tärkeyttä ja poliittista viestiä Venäjälle, joka ei kuulu Nato-liittoutumaan vaan on nyt vastapuoli. Liittoutuneet ovat siis Nato-maat sekä Suomi ja Ruotsi. Vastapuolella on Venäjä.

Islannin ulkoministeri Thor Thordarson toi tilaisuudessa hyvin esille Pohjois-Atlantin ratkaisevan merkityksen koko Euroopan turvallisuudelle:

The allies would hardly have won the war without gaining superior position on the ocean.

Vapaasti suomennettuna:

Liittoutuneet tuskin olisivat voittaneet sotaa, elleivät olisi saaneet valta-asemaa merellä.

On merkille pantavaa, kuinka Yhdysvaltain armeijan nettisivuilla korostetaan nyt tuon tuostakin liittoumaa, jonka muodostavat Nato-maat sekä Suomi ja Ruotsi.

Ohessa yksi esimerkki Yhdysvaltain asevoimien laivaston sivuilta (U.S. Naval Forces Europe-Africa / U.S. 6th Fleet 16.10.2018):

NATO and its partners will take part in exercise Trident Juncture. The exercise, hosted by Norway, will include around 50,000 personnel from 29 NATO countries, as well as Finland and Sweden, and will test NATO’s collective response to an armed attack against one ally, invoking Article 5 of the North Atlantic Treaty.

Vapaasti suomennettuna:

Nato ja sen kumppanit osallistuvat Trident Juncture -sotaharjoitukseen. Norjan isännöimään sotaharjoitukseen osallistuu noin 50 000 henkilöä 29 Nato-maasta sekä Suomesta ja Ruotsista, ja se testaa Naton kollektiivista puolustusta yhtä liittolaista vastaan tapahtuvaan aseelliseen hyökkäykseen Naton perussopimuksen 5. artiklan perusteella.

Yhdysvallat tulkitsee, että Suomi ja Ruotsi ovat harjoituksessa auttamassa hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa Norjaa, joka on Nato-maa. Vastaavasti tulkitsee harjoituksen myös Venäjä. Mielenkiinnolla odotan, miten Venäjä tulee toimimaan sotaharjoitusten aikaan, jotka alkavat viikon päästä.

Yhdysvaltalaisteksteissä ei erotella Suomea tai Ruotsia muista Nato-maista, vaan maat ovat kuin Nato-maita. 29+2-Nato on siis realiteetti - hyvä realiteetti - ja myös Venäjä tietää tarkasti tilanteen sekä Suomen ja Ruotsin poliittisen sitoutumisen Natoon.

Yhdysvallat haluaa selvästi viestittää Venäjälle, joka on lisännyt sotilaallista aktiivisuuttaan Pohjois-Atlantilla ja arktisen alueen porteilla. Viesti on, että tarvittaessa sotavoimaa ollaan valmiit siirtämään Euroopan ja kulkuyhteydet ollaan valmiit turvaamaan Pohjois-Atlantilla. Viestittäjiä ovat sotaharjoitukseen osallistuvat maat kollektiivisesti: Naton kaikki 29 jäsenmaata sekä Suomi ja Ruotsi.

]]>
17 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262684-trident-juncture-suomi-mukana-lentotukialusharjoituksessa-ensi-kertaa#comments Itämeren turvallisuustilanne Nato Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö Trident Juncture 2018 Venäjän uhka Wed, 17 Oct 2018 15:30:29 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262684-trident-juncture-suomi-mukana-lentotukialusharjoituksessa-ensi-kertaa
Venäjä rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan <p>Suomessa monet ajattelevat, etteivät ydinaseet kosketa meitä. Ne ovat suurvalta-aseita, jotka koskevat vain suurvaltoja emmekä voi niihin juurikaan vaikuttaa.</p><p>Suomessa ei ole ydinaseita, joten tuskinpa tänne Venäjäkään ydinasein hyökkää, on monen mielipide. Ydinaseiden muodostama sotilaallinen pelote on Suomessa asia, josta ei parane keskustella. Sama poliittinen kulttuuri on myös Ruotsissa, muttei esimerkiksi Nato-maa Norjassa.</p><p>Tuo ydinaseisiin liittyvä edellä kuvattu ajatusmaailma on Suomen ja Ruotsin kohdalla väärä. Väitän, että se on täysin väärä kylmän sodan jälkeisessä nykymaailmassa. Suomi ja Ruotsi eivät ole eivätkä elä ydinaseettomassa lintukodossa.</p><p>Sotilasstrategissa Venäjä erottelee laajuuden suhteen kolme eri konfliktiryhmää. Nämä ryhmät ovat paikallinen konflikti, alueellinen konflikti ja laajamittainen konflikti. Venäjän sotilasstrategia jakautuu siis laajuuskäsityksessä kolmeen osaan.</p><p>Ydinaseet kuuluvat Venäjän jokaiseen kolmeen konfliktiryhmään, siis jo paikalliseen konfliktiin. Suomessa johtavana ajatusmallina on vielä vallalla Neuvostoliiton ja Naton harjoittama kylmänsodan aikainen konfliktimalli, jossa ydinaseet kuuluivat vain laajamittaiseen konfliktiin, maailmanlaajuiseen ydinsotaan, jota torjuttiin ydinaseiden kauhun tasapainolla.</p><p>Kauhun tasapainoa ei enää ole olemassa. Sitä ei ole haluttu enää olevan olemassa. Ennen kaikkea Venäjä ei ole sitä enää halunnut olevan olemassa.</p><p>Tuo vanhentuneesta ydinsota-ajatusmallista pitäisi Suomessa päästä eroon. Ajatusmalli vääristää Suomen sotilaallista varautumista. Myös Nato-maiden piirissä on maita, jotka katselevat ydinaseiden nykyaikaa vielä kylmän sodan aikaisin silmin.</p><p>Venäjän sotilasstrategissa ydinaseet kuuluvat siis todellakin kaikkeen kolmeen konfliktiryhmään: paikalliseen konfliktiin, alueelliseen konfliktiin ja laajamittaiseen konfliktiin.</p><p>Esimerkki paikallisesta konfliktista on Itä-Ukrainan sota ja Krimin niemimaan valloitus. En määrittele noita tapahtumia alueelliseksi sodaksi vaan paikalliseksi. Sen sijaan Syyrian sota on alueellinen sota. Venäjä luokittelee kyseiset konfliktit vastaavasti.</p><p>Kuinka sitten Venäjä käytti ydinaseitaan hyväkseen Itä-Ukrainan sodassa ja Krimin niemimaan valloituksessa? Eihän niitä ole käytetty!</p><p>Ydinaseiden päätehtävä sotilasstrategiassa on estää ja voittaa potentiaaliset viholliset käyttämättä ydinaseita. Ydinaseiden tehtävä on siis muodostaa uhkaa.</p><p>Krimin niemimaan valloituksessa Venäjä tiesi, että konventionaalisissa aseissa se ei pärjäisi Nato-maille eikä etenkään Yhdysvalloille.</p><p>Venäjä teki Natolle ja Nato-maille selväksi heti maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna 2014 Krimin valloituksen ollessa käynnissä, että Venäjä on tarvittaessa valmis käyttämään ydinaseita, jos Nato puuttuu asiaan.</p><p>Naton ulkoministerit kokoustivat sunnuntaina 2.3.2014 hammasta purren puoli päivää todetakseen, ettei Nato voi puuttua sotilaallisesti Krimin tilanteeseen. Venäjän A2/AD-strategia (anti-access and area denial) toimi täydellisesti teorian mukaan. Venään kykeni ydinaseuhkalla pitämään Naton konfliktin ulkopuolella.&nbsp; Sotilaallisten toimien sijaan länsi iski Venäjää vastaan taloudellisilla toimilla, talouspakotteilla siis.</p><p>Venäjän ydinasestrategiassa ydinaseilla on myös rooli estää konfliktin laajeneminen sen alkuvaiheessa. Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita tai valmis uhkaamaan niiden käytöllä jo konfliktin alkuvaiheessa. On olemassa englanninkielinen termi &ldquo;<em>the escalate to de-escalate</em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>Kylmän sodan aikaan verrattuna Venäjä on laskenut ydinaseiden käytön mahdollisuuden konfliktissa alhaiselle tasolle. Tällä Venäjän harjoittamalla ydinasepolitiikalla on erityistä merkitystä maille, jotka eivät kuulu Euroopassa Natoon ja sitä kautta ydinasesuojan piiriin. Näitä maita ovat mm. Ukraina, Suomi ja Ruotsi.</p><p>Suomessa ja Ruotsissa on synnytetty harhakuvitelmaa, että tiivis yhteistyö konventionaalisissa aseissa Naton kanssa lisäisi maiden turvallisuutta. Lisää kyllä, mutta ei ratkaisevassa merkityksessä suhteessa Venäjän päätöskykyyn tehdä interventio ja ottaa vaikkapa Ahvenanmaa haltuun strategisena haitantekona.</p><p>Venäjän logiikka on siis: &rdquo;<em>Otimme tämän pienen kaistaleen teiltä haltuumme ja jos yritätte vastarintaa tai vallata takaisin aluetta, olemme valmiit käyttämään ydinaseita teitä vastaan. Piste.</em>&rdquo;</p><p>Venäjä vastustaa Suomen, Ruotsin ja Ukrainan Nato-jäsenyyttä henkeen ja vereen juuri sen takia, että maat pääsisivät Nato-jäsenyydellä ydinaseasesuojan alle. Tuo on se pohjimmainen peruskysymys Venäjälle maiden Nato-jäsenyyksissä. Toinen pohjimmainen peruskysymys Venäjälle Suomen Nato-jäsenyydessä on kuuluminen Yhdysvaltain johtamaan liittoutumaan ja yhteiseen sotilasjohtoon kollektiivisesti muiden Nato-maiden kanssa.</p><p>Ydinaseasesuojan alla olevalle maalle ei voi tehdä sitä, mitä suojan ulkopuolella olevalle maalle voi tehdä. Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä Nato-maita ja voidaan puhua jo 29+2-Natosta, Venäjä voi tehdä edelleen sekä Suomelle että Ruotsille &rdquo;Ukrainat&rdquo;: Venäjä voi tehdä aseellisen konfliktin jommankumman tai molempien maiden alueelle ja viestittää Nato-maille selväksi, että jos Nato tulee väliin, Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita. Tuon tyyppisen Venäjän ilmoituksen jälkeen sotilaallinen auttamishalukkuus Suomea tai Ruotsia kohtaan olisi vähäistä. EU-puolustuksen perään haikailijoiden on syytä myös&nbsp;muistaa,&nbsp;ettei EU ole&nbsp;mikään ydinasevoima.</p><p>Ydinaseiden käytöllä presidentti Putin on pelotellut Suomen ja presidentti Niinistön henkihieveriin niin, ettei Suomi Niinistön johdolla edes harkitse Nato-jäsenyyttä tällä hetkellä. Ydinaseet ovat siis tehokkaita uhkausvälineitä.</p><p>Olen lukuisissa kirjoituksissa esittänyt, että Euroopan harmaan alueen maat ovat turvallisuusriskejä. Kolme keskeisintä turvallisuusriskimaata ovat Suomi, Ruotsi ja Ukraina, jotka ovat kiinni Venäjässä. Nämä maat eivät kykene vaikka kuinka suurella konventionaalisella aseiden määrällä estämään Venäjää luomaan paikallista konfliktia Itä-Ukrainan sotaa vastaavasti, jolloin Venäjä pääsisi uhkaamaan Naton auttavaa väliintuloa ydinaseilla.</p><p>Itä-Ukrainan sota toimii niin kuin Venäjä on sen suunnitellut toimivan: Nato ei puutu sotilaallisesti, kun Venäjä on tehnyt Natolle selväksi ydinaseiden käytön mahdollisuuden. Suomi ja Ruotsi eivät ole tosiasiallisesti Ukrainaa kummemmassa asemassa niin kauan kun ne eivät Naton ydinasesuojan alla. Tämän takia Venäjälle Naton täysjäsenyys on ratkaiseva tekijä, eivät Suomen ja Ruotsin solmimat poliittista tahtotilaa osoittavat puolustusyhteistyösopimukset Nato-maiden kanssa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Tässä blogikirjotuksessa jatko on tarkoitettu niille, joita sotilasasiat ja ennen kaikkea Venäjän sotilaalliset varustelutoimet kiinnostavat ammattinsa tai harrastuksensa puolesta.</p><p>Jatkokirjoitus liittyy ydinaseisiin ja Venäjän sotilaallisiin toimiin Pohjois-Atlantilla sekä arktisella alueella. Venäjä on nyt 2010-luvulla laajentanut voimakkaasti sotilaallisia toimia Pohjois-Atlantilla uudelleen kylmän sodan jälkeen. Venäjä on nyt 2010-luvulla aloittanut sotilaallisen varustautumisen myös arktisella alueella. Venäjä on kiihdyttänyt ydinasevarusteluaan.</p><p>Noilla Venäjän toimilla Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella on suuri merkitys myös Suomen turvallisuuteen. Paljon suurempi kuin Ukrainan tapahtumilla. Tämä pitäisi Suomessa ymmärtää. Ei olla vielä alkuunkaan ymmärretty. Uhkakuvia ei osata asettaa oikeaan tärkeysjärjestykseen. Höpötellään tosimielellä venäläisten kiinteistöostoista Turun saaristossa suurimpana mahdollisena uhkakuvana.</p><p>Norjassa, koko Skandinaviassa ja myös Suomen alueella 25.10.-23.11.2018 pidettävä Naton Trident Juncture 2018 (<a href="https://www.act.nato.int/tj18"><u>TRJE18</u></a>) -suursotaharjoitus on osaltaan Naton vastaus Venäjälle sen pohjoisen varustelutoimissa, mutta vain osaltaan. Suomessa ja Ruotsissa ei ehkä ole osattu ajatella laajempaa kuviota, mihin harjoitus liittyy, ja hyvä niin. Jos Suomessa olisi kyetty hahmottamaan laajempi kuvio, tuskin olisimme lähteneet mukaan harjoitukseen.</p><p>Tämän blogikirjoituksen jatko on uuvuttavan pitkä ja melko yksityiskohtainen. Lukeminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, jotka eivät synny ilman todellisesta mielenkiintoa kirjoituksen käsittelemään asiaan. Näitä henkilöitä ei ole montakaan kymmentä Suomessa.</p><p>Jatkokirjoituksen yksi avainmäärite on <em>bastion defense concept</em>. Määritteelle ei ole suomenkielistä vastinetta. Kyse on merivoimien strategiasta. Kyse on Venäjän merivoimien strategiasta. Bastion-sanaa ei pidä sotkea Venäjän Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmään, joita Venäjä parhaillaan rakentaa rannikoilleen. Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmä voi olla osa ja yleensä onkin osa em. Venäjän merivoimien strategiaa.</p><p>Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmiä (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-692.html"><u>К-300 Бастион</u></a>) Venäjällä on kahta eri tyyppiä, joista K-300P Bastion-P (К-300П &quot;Бастион-П&quot;) on liikuttelevia pyöräalustoja käyttävä ohjusjärjestelmä ja K-300S Bastion-S (К-300С &quot;Бастион-С&quot;) ohjussiiloja käyttävä ohjusjärjestelmä.</p><p>Käytän jatkossa bastion defense concept -merivoimastrategiasta lyhennettä BDC-strategia, joka on täysin vain minun oma keksimä suomenkielinen määrite. Bastion on puolestaan alue, jolla valtio BDC-strategiaansa harjoittaa. Bastion-alue ei suinkaan koostu vain valtion - tässä tapauksessa Venäjän - aluevesistä vaan myös kansainvälisistä vesistä.</p><p>BDC-strategiassa kyse on alueella toimivan merivoiman pyrkimys hallita merialuetta täysin tai vähintään osittain. Hallintaan pyritään sotilaallisin keinoin pinta-aluksilla, sukellusveneillä, lentoaluksilla, sensoreilla, rannikkopuolustusjärjestelmillä jne.</p><p>Ulkopuolisten sotavoimien pääsy Bastion-alueelle pyritään estämään tarpeen vaatiessa ja niin päätettäessä kaikin mahdollisin &rdquo;laillisin&rdquo; keinon tekemällä vastapuolen olo mahdollisemman hankalaksi häirinnällä ja muutoin. Kyse on siis siitä, kenellä on avaimet ja voimavarat merialueen hallintaan. Häirinnästä hyvä esimerkki on venäishävittäjien uhittelut Yhdysvaltojen sota-aluksia kohtaan Itämerellä ja Mustallamerellä.</p><p>Bastion-alue ja BDC-strategia merivoimiin liittyen sai alkunsa jo 1960-luvulla Neuvostoliiton toimista, joista enemmän seuraavassa luvussa.</p><p>Nyt 2010-luvulla Venäjän Pohjois-Atlantin ja Jäämeren Bastion-alueet on esitetty kuvassa 1 (lähde Norjan hallitus, <a href="https://www.regjeringen.no/globalassets/departementene/fd/dokumenter/unified-effort.pdf"><u>Unified Effort, Norvegian security and defence policy 16.7.2015</u></a>).</p><p>Kuvassa tummemmalla harmaalla alueella Venäjä pyrkii alueen täydelliseen sotilaalliseen kontrolliin (<em>ambition to control</em>) ja vaaleammalla harmaalla alueella Venäjällä on pyrkimys estää sotilaallinen pääsy alueelle tai alueella olo (<em>ambition to denial</em>). Vaaleampi harmaa alue on aluetta, jolla Venäjä pyrkisi tämän kirjoituksen ensimmäisessä luvussa jaotellusti laajassa alueellisessa konfliktissa tai laajamittaisessa konfliktissa estämään esimerkiksi yhteydet Pohjois-Amerikasta Skandinaviaan ja pohjoisen Eurooppaan.</p><p>Venäjä pyrkii aina - siis myös rauhan aikana - varmistamaan, että sen Muurmanskin alueelle sijoitut sukellusveneet pääsevät kulkemaan maailman merille vapaasti. Venäjä pyrkii pitämään merivoimillensa ja ilmavoimillensa Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta kulkuyhteyden aina Hollannin rannikolle saakka.</p><p>Tummempaan harmaan Bastion-alueeseen kuuluvat Norjan ja Suomen pohjoisimmat osat. Alueet, jotka tällä hetkellä ovat sotilaallisia tyhjiöitä. Norjalla ja Suomella ei ole alueella sotavoimaa käytännössä ollenkaan.</p><p>On huomattava, että esimerkiksi Skandinaviaa koskevan konfliktin Venäjä laskee alueelliseksi, ei laajamittaiseksi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Palataan historiassa lyhyesti ja pintapuolisesti 50 vuoden taakse 1960-luvun jälkipuolelle. Neuvostoliiton BDC-strategia ja Bastion-alue pohjoiseen syntyivät tuolloin.</p><p>Neuvostoliitto oli tehnyt poliittisen päätöksen, että Neuvostoliitosta pitää tulla merien suurvalta. Haaveena oli merivoimien ylivalta, joka käyttää laivastoa ja ennen kaikkea sukellusveneitä Neuvostoliiton maailmanlaajuisen strategian keskeisenä elementtinä.</p><p>Neuvostoliitto kehitti ja rakensi 1960-luvun jälkipuolella Naton koodaamana Yankee-luokan (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_667%D0%90_%C2%AB%D0%9D%D0%B0%D0%B2%D0%B0%D0%B3%D0%B0%C2%BB"><u>Налим</u></a>, <a href="http://www.deepstorm.ru/DeepStorm.files/45-92/nbrs/667A/list.htm"><u>проект 667A</u></a> ja <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_667%D0%90_%C2%AB%D0%9D%D0%B0%D0%B2%D0%B0%D0%B3%D0%B0%C2%BB"><u>Навага</u></a>,<a href="http://www.deepstorm.ru/DeepStorm.files/45-92/nbrs/667A/list.htm"><u> проект 667АУ</u></a>) ja ensimmäiset Delta-luokan (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_667%D0%91_%C2%AB%D0%9C%D1%83%D1%80%D0%B5%D0%BD%D0%B0%C2%BB"><u>Мурена</u></a>, <a href="http://www.deepstorm.ru/DeepStorm.files/45-92/nbrs/667B/list.htm"><u>проект 667Б</u></a>) strategiset ballistisilla ohjuksilla varustetut ohjussukellusveneet vastauksena Yhdysvaltain George Washington -luokan (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_George_Washington_(SSBN-598)"><u>SSBN-598</u></a>) Polaris-ohjuksilla (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/UGM-27_Polaris"><u>UGM-27 Polaris</u></a>) varustetuille sukellusveneille.</p><p>Kyseessä oli ensimmäisistä todellista Neuvostoliiton ydinkärjellisistä ballistista <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Submarine-launched_ballistic_missile"><u>SLBM</u></a>-ohjuksista ydinpelotteena. Yhdysvallat oli Polaris-ohjuksilla ollut muutaman vuoden Neuvostoliittoa edellä. Ensimmäinen Polaris otettiin käyttöön vuonna 1961.</p><p>Sotilaallisesti ratkaiseva sysäys Neuvostoliiton toiminnalle Delta-luokan 667B-sukellusveneprojektissa oli Polaris-ohjusten lisäksi Yhdysvaltojen rakentama <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/SOSUS"><u>SOSUS</u></a>-sensorilinja (Sound Surveillance System) Grönlannin, Islannin Iso-Britannian välille (ns. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/GIUK_gap"><u>GIUK-käytävä</u></a>). Neuvostoliitto oli pitkään tietämätön hyvin salassa pidetystä sensorilinjasta, jonka alkuversion Yhdysvallat rakensi jo 1950-luvun alkupuolella.</p><p>Sensorilinjan avulla Yhdysvallat siis tiesi, milloin neuvostoliittolaissukellusveneet ylittivät GIUK-käytävän Atlantille. Neuvostoliiton uuden ballistisen R29-ydinohjuksen (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0-29"><u>Р-29</u></a>) 7 700 kilometrin kantomatkan ansiosta sukellusveneet voivat jäädä Neuvostoliiton rannikkovesille Barentsin- ja Norjanmerille, joita Neuvostoliitto alkoi kehittää Bastion-alueiksi uudella merivoimien strategialla.</p><p>Murmanskin alueesta tuli Neuvostoliiton sotilaallisen meristrategian keskuspaikka. Murmanskin etuja olivat sukellusveneliikenteen mahdollistavat riittävän syvät kalliovuonot, joiden ansiosta sukellusvenesatamat voitiin rakentaa mantereen suojiin.</p><p>Yhdysvallat on nyt kylmän sodan jälkeen uudistamassa rapistuneita vedenalaisia sensoriverkkoja ja muuta vedenalaista sukellusveneiden havainnointikykyä huomioiden Venäjän uudelleen alkanut ja kasvava sotilaallinen aktiivisuus merten syvyyksissä (<a href="https://thediplomat.com/2016/11/us-navy-upgrading-undersea-sub-detecting-sensor-network/"><u>The Diplomat 4.11.2016</u></a>). Ensimmäiset Natoa huolestuttaneet &rdquo;kaapeliyhteenotot&rdquo; merten syvyyksissä ovat jo tapahtuneet (<a href="https://www.independent.co.uk/news/world/europe/nato-fears-heighten-russian-submarines-activity-undersea-data-cables-north-atlantic-a8126681.html"><u>Independent 23.11.2017</u></a> ja <a href="https://nordic.businessinsider.com/russia-increased-naval-activity-threatening-undersea-cables-2017-12"><u>Business Insider 24.12.2017</u></a>).</p><p>Nato ei aluksi 1960-luvulla reagoinut Neuvostoliiton uuteen BDC-strategiaan. Asiaa ei otettu vakavasti. Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden poliittiset päättäjät eivät noteeranneet Neuvostoliiton luoman uuden uhkan merkittävyyttä Naton ammattisotilaiden huomautuksista huolimatta. Neuvostoliitto sai melko vapaasti varustaa Kuolan niemimaan ympäristön merialueita Bastion-alueeksi niin, että uudet strategiset ballistisilla ohjuksilla varustetut ohjussukellusveneet saivat varsin vapaan oleskelun hyvillä laukaisupaikoilla.</p><p>Skandinavian niemimaalla oli suuri merkitys läpi koko kylmän sodan vuosien ja etenkin kylmän sodan alkuaikoina, koska Yhdysvaltain ydinasein varustetut pommittajat kulkivat ja oli suunniteltu kulkemaan Skandinavian niemimaan pohjoisosien yli Neuvostoliiton keskiosiin. Itse asiassa koneet saattoivat lentää - ja lensivätkin - myös Suomen Lapin yli.</p><p>Yhdysvallat oli sijoittanut lentotukialuksia Norjanmerelle ja Pohjanmerelle suojelemaan näitä ydinpommittajia. Skandinavian niemimaan suuri sotilaallinen merkitys Yhdysvalloille aina 1960-luvun alkupuolelle selviää hyvin myös jonkin aikaa sitten avautuneen CIA-arkiston monesta Skandinaviaa koskevasta dokumentista (<a href="https://www.cia.gov/library/readingroom/"><u>CIA Library</u></a>). Olen käsitellyt joitain Ruotsia ja Suomea koskevia CIA-dokumentteja kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>CIA-asiakirja: Yhdysvallat pelkäsi Suomen luisuvan itäblokin satelliitiksi</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237362-cia-asiakirja-yhdysvallat-pelkasi-suomen-luisuvan-itablokin-satelliitiksi"><u>US-blogi 23.5.2017</u></a>).</p><p>Ajan myötä pitkäkantoiset ballistiset ydinohjukset korvasivat ydinpommittajalennot ja Skandinavian merkitys väheni, mutta oli edelleen vahvana läpi koko kylmän sodan. Ruotsi oli liitetty Yhdysvaltain johtamaan Nato-rintamaan turvamaan Norjan ja Tanskan selustaa. Kautta koko kylmän sodan ajan Yhdysvaltain keskeinen huoli Pohjolassa oli Neuvostoliiton maainterventio Suomen ja Ruotsin Lapin läpi aina Skandinavian niemimaan eteläkärkeen saakka.</p><p>Eurooppalainen Nato heräsi hitaasti Neuvostoliiton muodostamaan uuteen mereltä puhaltavaan uhkaan. Mielessä ensisijaisena uhkana oli Neuvostoliiton panssarivyörytys läpi Keski-Euroopan. 1960-luvun puolivälissä Naton neuvoa antavissa ryhmässä (Atlantic Policy Advisory Group, <a href="http://archives.nato.int/atlantic-policy-advisory-group-2"><u>APAG</u></a>) määriteltiin Naton pohjoiselle sivustalle (the northern flank) - siis Skandinavialle - kolme sotilaallista tarkoitusta:</p><ul><li><p>ehkäistä ja kontrolloida Neuvostoliiton laivaston pääsyä pohjoisesta lauhkeille vesille</p></li><li><p>toimia perustana vastatoimille ja vastahyökkäykselle mukaan lukien sukellusvenetorjunta</p></li><li><p>toimia sijaintinsa puolesta havaitsijana ja varoittajana Neuvostoliiton mahdollisista hyökkäystoimista</p></li></ul><p>Nato ei kuitenkaan reagoinut poliittisella tasolla vielä vuosiin Neuvostoliiton ballistisilla ohjuksilla varustettuihin ohjussukellusveneisiin. Muutos Natossa tapahtui vasta vuonna 1967, kun Neuvostoliitolla oli jo ensimmäiset Yankee-luokan sukellusveneet valmistumassa (<a href="http://www.deepstorm.ru/DeepStorm.files/45-92/nbrs/667A/k137/k137.htm"><u>К-137 &quot;Ленинец&quot;</u></a> 6.11.1967). &nbsp;No, noistakin ajoista Nato pääsi ryvettymättä yli.</p><p>Edellä kirjoitettu on huomioitava myös, kun Neuvostoliitto alkoi puhua 1960-luvulla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Neuvostoliitto sai taitavasti Suomen ja Kekkosen ydinaseriisunnan agitaattoriksi, vaikka Suomessa oli tuolloin myös käsityksiä, että tuolla tavoin toimiessaan Suomi kykeni välttämään YYA-sopimuksen konsultaatiot. Nuo käsitykset olivat vääriä eivätkä kestä yksityiskohtaisempaa tarkastelua.</p><p>Murmanskin alueen sotilaallisen merkityksen kasvaessa, Neuvostoliiton mielenkiinto myös Suomen Lappia kohtaan vahvistui 1960-luvun jälkipuolella: &rdquo;<em>Kekkonen tarjosi suuria osia Lapista Neuvostoliitolle</em>&rdquo; (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-5802133"><u>Yle 13.9.2017</u></a>).</p><p>Lapin menetys olisi ollut Suomen sotilaalliselle turvallisuudelle katastrofaalinen.</p><p>Puhuttaessa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä, kyse Neuvostoliitolle oli osaltaan - ja suurelta osaltaan - Murmanskin alueesta, joka oli saanut uusien sukellusveneiden ja ballististen ydinohjusten myötä uuden merkityksen.</p><p>Osaltaan kyse oli myös Norjasta, jonka kalliouumeniin varastoitiin runsaasti asevarustusta mukaan lukien ohjuksia. Kyseiset ohjukset olivat varustettavassa myös ydinkärjillä. Neuvostoliittoa ärsytti 1960-luvulla Bodøn kallioluoliin varastoidut yhdysvaltalaiset lyhyen kantaman <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/MGR-1_Honest_John"><u>MGR-1 Honest John</u></a> -ohjukset, jotka olivat varustettavissa pienillä ydinlatauksilla (<a href="https://www.nrk.no/dokumentar/xl/anlegg-96-1.11799591"><u>NRK, Anlegg 96, 15.2.2015</u></a>). Neuvostoliito ei kokenut Murmanskin aluetta turvatuksi ja ydinaseeton Pohjola oli yksi toimintaväline.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&ldquo;<em>NATO will need to respond effectively to Russia&#39;s return to the North</em> A<em>tlantic</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Naton on reagoitava tehokkaasti Venäjän paluuseen Pohjois-Atlantille</em>&rdquo;</p><p>Oheinen oli otsikko The Royal United Services Institute (<a href="https://rusi.org/"><u>RUSI</u></a>) -tutkimuslaitoksen sivuilla maaliskuussa 2017 (<a href="https://rusi.org/publication/whitehall-papers/nato-and-north-atlantic-revitalising-collective-defence"><u>RUSI 6.3.2017</u></a>). Kirjoitus hyvä ja kannattaa käydä lukemassa (kirjoitus ei kuitenkaan ole vapaasti luettavissa).</p><p>Nato on nyt vähän samassa tilanteessa kuin 1960-luvulla pohjoisen sivustan suhteen. Venäjän toimet pohjoisessa ja arktisella alueella ovat huolestuttavia kuten 1960-luvulla.</p><p>Mittavien varustelutoimien lisäksi Venäjä on tehnyt provokatiivisia sotilaallisia toimia erityisesti Norjaa vastaan, jotka ovat saaneet myös Yhdysvalat huolestumaan.</p><p>&ldquo;<em>Russian submarines are prowling the Atlantic, testing our defences, confronting our command of the seas, and preparing the complex underwater battlespace to give them an edge in any future conflict.</em>&rdquo; (<a href="https://www.usni.org/magazines/proceedings/2016-06/fourth-battle-atlantic#footnotes"><u>U.S. Naval Institute 6-2016</u></a>).</p><p>Noin varoitti Venäjästä Yhdysvaltain laivaston Välimerellä olevan 6. laivaston entinen komentaja James G. Foggo III. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjän sukellusveneet hiiviskelevät Atlantilla, testaavat puolustustamme, uhmaavat merten määräysvaltaa ja valmistelevat monimutkaista vedenalaista taistelutilaa antamaan heille selkänojaa tulevissa konflikteissa.</em>&quot;</p><p>Kirjoitus kannattaa käydä lukemassa, jotta saa käsitystä Venäjän sukellusvenetoiminnalla kasvattamasta uhkasta.</p><p>&ldquo;<em>Russia has quietly but significantly increased its submarine presence throughout the North Atlantic, leading to a return of Cold War levels of tension.</em>&rdquo; (<a href="https://www.businessinsider.com/russian-submarine-activity-in-atlantic-highest-since-cold-war-2016-2?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T"><u>Business Insider 3.2.2016</u></a>).</p><p>Noin varoitti Venäjästä Naton vara-amiraali Clive Johnstone. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjä on hiljaisesti, mutta merkittävästi lisännyt sukellusvenetoimintaa koko Pohjois-Atlantin alueella, minkä seurauksena sotilaallinen jännitys on noussut kylmän sodan tasolle.</em>&rdquo;</p><p>&ldquo;<em>There is now more reported activity from Russian submarines than we&#39;ve seen since the days of the Cold War</em>&rdquo; (<a href="https://www.businessinsider.com/us-to-reopen-submarine-hunting-base-in-iceland-2016-2?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T"><u>Business Insider 11.2.2016</u></a>).</p><p>Noin varoitti Venäjästä puolestaan Naton amiraali Jeremy Bender. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjän sukellusveneiden toimista on raportoitu enemmän kuin kylmän sodan aikaan.</em>&rdquo;</p><p>Muutama esimerkki lehtiotsikkoina Venäjän Bastion-alueella tai Norjaa vastaan tekemistä sotilaallisista toimista viime aikoina pohjoisilla merillä:</p><p>&rdquo;<em>Russian forces exercised attack on Svalbard</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäläiset sotavoimat harjoittelivat hyökkäystä Huippuvuorille</em>&rdquo;) (<a href="https://www.aldrimer.no/russian-forces-exercised-attack-on-svalbard/"><u>AldriMer.no 18.10.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Russland: Svalbard kan utløse krig</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjä: Huippuvuoret voi laukaista sodan</em>&rdquo;) (<a href="https://www.aldrimer.no/russisk-fd-svalbard-kan-utlose-krig/"><u>AldriMer.no 4.10.2017</u></a>).</p><p>&ldquo;<em>Norway says Russia&#39;s mock attack on Vardø radar troubles stability in the north</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Norja sanoo, että Venäjän hyökkäysharjoitus Vardøn tutkaa vastaan järkyttää pohjoisen alueen vakautta</em>&rdquo;) (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/03/oslo-such-behavior-does-not-promote-good-neighborly-relations"><u>The Barents Observer 13.3.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Russian submarines are prowling around vital undersea cables. </em><em>It&rsquo;s making NATO nervous.</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Venäläiset sukellusveneet hiiviskelevät tärkeiden merenalaisten kaapeleiden ympärillä. Se tekee Naton hermostuneeksi.</em>&rdquo;) (<a href="https://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2Fworld%2Feurope%2Frussian-submarines-are-prowling-around-vital-undersea-cables-its-making-nato-nervous%2F2017%2F12%2F22%2Fd4c1f3da-e5d0-11e7-927a-e72eac1e73b6_story.html%3Fhpid%3Dhp_hp-top-table-main_russiasubs712pm%253Ahomepage%252Fstory%26utm_term%3D.5bd9a524b338&amp;utm_term=.41cd3e9cbe7c#_blank"><u>The Washington Post 2.12.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>RAF jets scramble to intercept Russian bombers over North Sea as Nato reports dozens of planes in European airspace</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>RAF-hävittäjät kiirehtivät pysäyttämään Venäjän pommikoneita Pohjanmeren yllä, kun Nato raportoi kymmeniä [venäläisiä] lentokoneita Euroopan ilmatilassa</em>&rdquo;) (<a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-2814350/RAF-jets-scramble-intercept-Russian-bombers-North-Sea.html#_blank"><u>Daily Mail 30.10.2014</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Russian military instructors plan to&nbsp;land on Svalbard</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjän sotilaskouluttajat suunnittelivat maihinlaskeutumista Huippuvuorille</em>&rdquo;)<u> (</u><a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2016/04/russian-military-instructors-plan-land-svalbard#_blank"><u>The Barents Observer 7.4.2016</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Former defense chief sees a serious Russian threat against Norway&rsquo;s Finnmark region</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Entinen puolustusjohtaja näkee Venäjän vakavan uhkan Norjan Finnmarkin alueelle</em>&rdquo;) (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/09/former-norwegian-defense-chief-sees-serious-russian-threat-against-norways-finnmark"><u>The Barents Observer 19.9.2018</u></a>).&nbsp;</p><p>Vastaavia otsikkoja löytyy viime vuosilta pilvin pimein.</p><p>Kuvassa 2 on esitetty venäläisen Tupolev Tu-16 strategisen yliäänipommittajan tavanomainen lento Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta Norjan rannikkoa myötäillen Venäjän Bastion-alueelta aina Hollannin rannikolle saakka. Kyseinen kuvassa 2 esitetty lento tapahtui 15.1.2018.</p><p>Tupolev Tu-16 -pommittajien nimetty kotilentokenttä on Murmanskin Olenogorskissa <strong>68&deg;09&#39;08.8&quot;N 33&deg;27&#39;35.6&quot;E</strong> (<strong>68.152440, 33.459882</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B009&#039;08.8%22N+33%C2%B027&#039;35.6%22E/@68.1528279,33.4529901,4636m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDAxJzUyLjEiTiAzM8KwMjUnMTguNiJF!3b1!8m2!3d69.031134!4d33.421832!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d68.1524396!4d33.4598823?hl=fi"><u>Google-map-1</u></a>, &nbsp;joka on myös mm Kuolan niemimaalle sijoitettujen Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä. Olenogorskin sotilaslentokentän ydinasevarasto noin 20 kilometrin päässä oleva Bolšoe Ramozeron ydinasevarasto, josta enemmän seuraavissa luvuissa. Merivoimien hallussa oleva Olenogorskin lentokenttä on nimenomaan tarkoitettu raskaille pommittajille jo kylmän sodan ajoista lähtien, koska sen kiitorata on edelleen Kuolan niemimaan lentokentistä pisin, 3,5 kilometriä.</p><p>Jos pommittajat varustetaan ydinasein, uusien varastojen valmistuttua lastaus voi tapahtua myös Severomorsk-1-lentotukikohdasta (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B5%D0%B2%D0%B5%D1%80%D0%BE%D0%BC%D0%BE%D1%80%D1%81%D0%BA-1_(%D0%B0%D1%8D%D1%80%D0%BE%D0%B4%D1%80%D0%BE%D0%BC)"><u>Североморск-1</u></a>), <strong>69&deg;01&#39;52.1&quot;N 33&deg;25&#39;18.6&quot;E</strong> (<strong>69.031134, 33.421832</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B001&#039;52.1%22N+33%C2%B025&#039;18.6%22E/@69.0324571,33.4271754,4471m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d69.031134!4d33.421832?hl=fi"><u>Google-map-2</u></a>.&nbsp; Kyseiseen kenttään liittyvä Okolnaja Guban uusi ydinasevarasto on muutaman kilometrin päässä. Okolnaja Guba on puolestaan kiinni Štšukozeron asevarastoalueessa.</p><p>Merivoimien hallinnoimaan Severomorsk-1-lentotukikohtaan liittyvät ydinasevarastot ovat samoja kuin sukellusveneille ja niistä enemmän seuraavissa luvuissa. Kuvaan 2 merkityn pommittajalennon lähtökenttä oli tällä kertaa Severomorsk-1. Severomorskissa on yhteensä kolme sotilaslentokenttää (Severomorsk-1, Severomorsk-2 ja Severomorsk-3).</p><p>Vuoden 2017 syksyllä Venäjän Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä Venäjän suorittama hyökkäysharjoitus demilitarisoidulle Huippuvuorille oli kylmää suihkua Norjalle. Se oli kylmää suihkua myös koko arktisen alueen sotilaalliselle vakaudelle.</p><p>Yhdysvallat ja Norja ovat jo osaltaan reagoineet Venäjän kasvavaan sotilaalliseen uhkaan Pohjois-Atlantilla. Osa toimista on saatettu julkisuuteen, muttei kaikkea:</p><p>&rdquo;<em>Hundreds of U.S. Marines land in Norway, irking Russia</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Sadat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat laskeutuivat Norjaan harmittaen Venäjää</em>&rdquo;) (<a href="https://www.reuters.com/article/us-norway-usa-military/hundreds-of-u-s-marines-land-in-norway-irking-russia-idUSKBN1501CD#_blank"><u>Reuters 16.1.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>U.S. military returns to Iceland</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Yhdysvaltain sotavoima palaa Islantiin</em>&rdquo;) (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2016/02/us-military-returns-iceland#_blank"><u>The Barents Observer 10.2.2016</u></a>).</p><p>&ldquo;<em>Norway has ordered five Boeing P-8A Poseidon</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Norja tilasi viisi Boeing P-8A Poseidon -tiedustelukonetta</em>) (<a href="https://www.regjeringen.no/en/aktuelt/norge-har-inngatt-kontrakt-om-kjop-av-fem-nye-p-8a-poseidon-maritime-patruljefly/id2546045/#_blank"><u>Regjeringen 4.4.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Norjalle uusi huippututka vahtimaan Venäjän liikkeitä</em>&rdquo; (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8776770"><u>Yle 31.3.2016</u></a>). Norja ja Nato saivat tutkauusinnan päätökseen Vardøssa tämän vuoden alkupuolella (<a href="https://www.nrk.no/finnmark/lokalbefolkningen-raser-mot-feilinformasjon-om-ny-topphemmelig-radar-1.13901790"><u>NRK Finnmark 13.2.2018</u></a>) ja Venäjä simuloi hyökkäystä tuliterää tutkaa vastaan tutkan tuhoamiseksi heti sen valmistumisen jälkeen (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/03/oslo-such-behavior-does-not-promote-good-neighborly-relations"><u>The Barents Observer 13.3.2018</u></a>). Venäjä lienee maalittanut myös Suomen puolella Lapissa olevat kiinteät kaukovalvontatutkat.</p><p>Kun arvioidaan Venäjän muodostamaa kasvavaa uhkaa pohjoisessa ja arktisella alueella, kyse on ensiksi ydinaseista, toiseksi ydinaseista ja kolmanneksi ydinaseista.</p><p>Venäjä kasvattaa ydinasearsenaalia voimalla. Uuden START-sopimuksen mukaan sekä Yhdysvaltojen että Venäjän olisi pitänyt rajoittaa käyttöön otettujen strategisten ydinkärkien määrää 1550:een 5.2.2018 mennessä. Vuodesta 2015 Venäjä on lisännyt käyttöönotettujen ydinkärkien lukumäärää. Keväällä 2017 lukumäärä oli jo 215 ydinkärkeä START-sopimuksen enimmäisrajan yläpuolella. Venäjä on kasvattanut ja kasvattaa edelleen ydinaseistustaan erityisesti Kuolan niemimaalla.</p><p>Venäjän muuttuneen ydinasekäyttäytymisen seurauksena myös Yhdysvallat on muuttanut ydinasestrategiaansa. Uusi strategia satasivuisena asiakirjana julkaistiin viime helmikuussa (<a href="https://media.defense.gov/2018/Feb/02/2001872886/-1/-1/1/2018-NUCLEAR-POSTURE-REVIEW-FINAL-REPORT.PDF"><u>Nuclear Posture Review 2018</u></a>). Strategiassa erityisesti pienellä latauksella varustettujen taktisten ydinaseiden käyttö on määritelty uudelleen ja käyttökynnystä on alennettu.</p><p>Kohtalokasta ovat Venäjän täysin hallinnassa olevat merialueet Bastion-alueena, jotka on esitetty kuvassa 1 tummempana harmaana sekä myös Venäjän osittain hallinnassa olevat alueet, jotka on merkitty kuvassa 1 vaaleampana harmaana. Näillä alueilla Venäjän sukellusveneillä on melko vapaa oleskelu lyhyellä iskuetäisyydellä Keski-Euroopan kaupungeista.</p><p>Seuraavissa luvuissa käsittelen melko yksityiskohtaisesti Venäjän Murmanskin alueella olevat kaikki Pohjoisen laivaston ydinasevarastot mukaan lukien uudet ja vielä rakenteilla olevat varastot.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän Pohjoisen laivaston käytössä on kaksi kolmasosaa Venäjän merialueen ydinaseista, loput ovat Tyynenmeren laivastossa.</p><p>Venäjän pohjoinen laivasto kokonaisuudessaan vuoden 2018 alun tilanteen mukaan sisältäen pinta-alukset ja sukellusveneet sekä myös joukko-osastot on luetteloitu blogikirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle</em>&rdquo;. Yksityiskohtaiset luettelot ovat kirjoituksen lopun &rdquo;<em>Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot</em>&rdquo; -väliotsikon alla (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249191-venajan-sotilaallinen-varustautuminen-arktisella-alueella-on-uhka-myos-suomelle"><u>US-blogi 15.1.2018</u></a>).</p><p>Läntisten tietolähteiden mukaan Venäjällä on Kuolan niemimaalla viisi paikkaa, jonne se on varastoinut ydinohjuksia Pohjoisen laivaston (Северного Флота, <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B5%D0%B2%D0%B5%D1%80%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D1%84%D0%BB%D0%BE%D1%82_%D0%92%D0%9C%D0%A4_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8#_blank"><u>Сф ВМФ России</u></a>) käyttöön. Monelle alueelle on varastoitu myös mm. konventionaalisia ohjuksia.</p><p>Joissakin lähteisissä on nimetty vain neljä paikkaa, mutta tällöin vierekkäiset Okolnaja Guba ja Štšukozero on käsitelty yhtenä varastointipaikkana, joka on sinänsä oikein, koska vain toiseen paikkaan liittyy kallioon louhittu ydinaseluola.</p><p>Vanha kylmän sodan aikaan suljettuna sotilaskaupunkina tunnettu Zaozjorsk (Заозёрск, Zaozyorsk) on ollut myös vanha ydinaseiden säilytyspaikka 1960-luvulta lähtien, mutta ei tiettävästi enää muutoin kuin alueella sijaitsevan Zapadnaja Litsan suhteen. Zaozjorsk tunnetaan historiassa myös nimellä Severomorsk-7 (Североморск-7) ja Murmansk-150 (Мурманск-150). Monet Kuolan niemimaan ydinasesäilytyspaikat tunnetaan myös muilla nimillä, joten karttakoordinaatit ovat ratkaisevia.</p><p>Nuo viisi paikkaa ovat:</p><ul><li><p>Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhiyevo), <strong>69&deg;15&#39;02.5&quot;N 33&deg;21&#39;26.5&quot;E</strong> (<strong>69.250688, 33.357366</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;02.5%22N+33%C2%B021&#039;26.5%22E/@69.2509778,33.3562294,784m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200906!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2506881!4d33.3573664?hl=fi"><u>Google-map-3</u></a></p></li><li><p>Okolnaja Guba (Окольанья Губа, Okolnaya Bay), <strong>69&deg;05&#39;29.5&quot;N 33&deg;29&#39;44.7&quot;E</strong> (<strong>69.091535, 33.495739</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B005&#039;29.5%22N+33%C2%B029&#039;44.7%22E/@69.0930845,33.494303,889m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.0915351!4d33.4957389?hl=fi"><u>Google-map-4</u></a></p></li><li>Štšukozero (Шукозеро, Shcukozero), <strong>69&deg;06&#39;58.8&quot;N 33&deg;31&#39;29.0&quot;E</strong> (<strong>69.116342, 33.524709</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B006&#039;58.8%22N+33%C2%B031&#039;29.0%22E/@69.1155823,33.5078788,2245m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x44342279f02ad63b:0x30f9e6e5dc08deec!2sOzero+Shukozero!3b1!8m2!3d69.0775!4d33.5983333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.1163421!4d33.5247091?hl=fi"><u>Google-map-5</u></a></li><li>Bolšoe Ramozero (Большое Рамозеро, Bolshoya Ramozero), <strong>68&deg;14&#39;34.8&quot;N 33&deg;52&#39;01.6&quot;E</strong> (<strong>68.243008, 33.867102</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B014&#039;34.8%22N+33%C2%B052&#039;01.6%22E/@68.2448591,33.8619484,2272m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d68.2430083!4d33.8671018?hl=fi"><u>Google-map-6A</u></a> sekä <strong>68&deg;15&#39;30.1&quot;N 33&deg;50&#39;36.6&quot;E</strong> (<strong>68.258363, 33.843499</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B015&#039;30.1%22N+33%C2%B050&#039;36.6%22E/@68.2586312,33.8416458,448m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d68.258363!4d33.8434985?hl=fi"><u>Google-map-6B</u></a></li><li><p>Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Nerpicha), <strong>69&deg;25&#39;25.6&quot;N 32&deg;21&#39;30.1&quot;E </strong>(<strong>69.423781, 32.35835</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B025&#039;25.6%22N+32%C2%B021&#039;30.1%22E/@69.4256388,32.3542887,893m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDI2JzQ1LjAiTiAzMsKwMjEnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d69.445833!4d32.3625!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4237813!4d32.3583515?hl=fi"><u>Google-map-7</u></a></p></li></ul><p>Oheisten paikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 3.</p><p>Tarkasti ottaen englanninkielinen nimi Nerpicha (Западная Лица Zapadnaja Litsa, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B025&#039;25.6%22N+32%C2%B021&#039;30.1%22E/@69.4256388,32.3542887,893m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDI2JzQ1LjAiTiAzMsKwMjEnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d69.445833!4d32.3625!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4237813!4d32.3583515?hl=fi"><u>Google-map-7</u></a>), käsitti itse asiassa kaikkiaan viisi&nbsp; eri meritukikohtaa, jotka ovat varsinainen Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Zapadnaya Litsa, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B025&#039;25.6%22N+32%C2%B021&#039;30.1%22E/@69.4256388,32.3542887,893m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDI2JzQ1LjAiTiAzMsKwMjEnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d69.445833!4d32.3625!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4237813!4d32.3583515?hl=fi"><u>Google-map-7A</u></a>), Vidjajevo (Видяево, Vidyayevo, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B019&#039;04.9%22N+32%C2%B047&#039;49.7%22E/@69.3249381,32.7992809,2141m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434436ea2a63149:0xada24e710140b84e!2sVidjajevo,+Murmanskaja,+Ven%C3%A4j%C3%A4,+184372!3b1!8m2!3d69.3181658!4d32.7998549!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.3180174!4d32.7971498?hl=fi"><u>Google-map-7B</u></a>), Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhievo, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;07.9%22N+33%C2%B018&#039;57.0%22E/@69.2533786,33.2807494,4184m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200907!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2521848!4d33.3158391?hl=fi"><u>Google-map-7C</u></a>), Severomorsk (Североморск, Severomorsk, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B004&#039;17.4%22N+33%C2%B025&#039;22.7%22E/@69.0735319,33.4106887,4017m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4436f7300f737f57:0x7af5b1e43f5c7b03!2sSeveromorsk,+Murmanskaja,+Ven%C3%A4j%C3%A4!3b1!8m2!3d69.0655058!4d33.4092689!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.0715082!4d33.4229624?hl=fi"><u>Google-map-7D</u></a>) ja Gremiha (Гремиха, Gremikha, entinen Йоканьга, Jokanga, <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B004&#039;00.0%22N+39%C2%B028&#039;00.0%22E/@68.0687825,39.4540537,2675m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d68.066667!4d39.466667?hl=fi"><u>Google-map-7E</u></a>).</p><p>Nimet ovat hankalia, koska ne ovat muuttuneet historian saatossa ja samoilla paikoilla voi olla monta eri nimeä. Kylmän sodan aikaan suljetuilla sotilaskaupungeilla oli vielä omat nimensä.&nbsp; Kaupunkipiirikunnan ja kaupungin samannimisyys osaltaan voi aiheuttaa myös sekaannusta.</p><p>Nerpicha on tässä yhteydessä yhtä kuin suomenkielinen Zapadnaja Litsa (Западная Лица), koska ydinohjusvarasto on siellä 69&deg;25&#39;25.6&quot;N 32&deg;21&#39;30.1&quot;E -karttapisteessä ja koska tukikohta on Venäjän Pohjoisen laivaston tärkein sukellusvenetukikohta Zaozjerskin (Заозёрск, 69&deg;24&#39;15.5&quot;N 32&deg;26&#39;59.6&quot;E, 69.4043, 32.4499, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B024&#039;15.5%22N+32%C2%B026&#039;59.6%22E/@69.4065486,32.4273945,2252m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d69.4043!4d32.4499?hl=fi"><u>Google-map-8</u></a>) vanhan suljettuna sotilasalueena tunnetun kaupunkipiirikunnan alueella. Западная Лица -tukihohdan sukelluvenesatamien kooodinaatit ovat <strong>69&deg;26&#39;14.6&quot;N 32&deg;25&#39;17.0&quot;E</strong> (<strong>69.437386, 32.421389</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B026&#039;14.6%22N+32%C2%B025&#039;17.0%22E/@69.4380114,32.4193159,714m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDI0JzE1LjUiTiAzMsKwMjYnNTkuNiJF!3b1!8m2!3d69.4043!4d32.4499!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4373864!4d32.4213889?hl=fi"><u>Google-map-9</u></a> &nbsp;ja <strong>69&deg;26&#39;02.1&quot;N 32&deg;21&#39;36.1&quot;E</strong> (<strong>69.433927, 32.360019</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B026&#039;02.1%22N+32%C2%B021&#039;36.1%22E/@69.4343931,32.3630086,1271m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4339265!4d32.3600193?hl=fi"><u>Google-map-10</u></a>. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto oli olemassa kylmän sodan aikaan Bolšoe Ramozeroa vastaavasti. Vanhan sotilaskaupunki Zaozjorskin alueella ydinaseet ovat siis tällä hetkellä Zapadnaja Litsassa.</p><p>Bolšoe Ramozero on puolestaan ainoa sisämaan ydinasevarastopaikka ja oli olemassa jo kylmän sodan aikaan. Paikka koostuu kahdesta erillisestä alueesta 6A- ja 6B-karttalinkkien mukaisesti, joissa toisessa (<strong>68&deg;15&#39;30.1&quot;N 33&deg;50&#39;36.6&quot;E</strong>) on kaksi erillistä sisäänkäyntiä maan alle ympäristöstä eristetyn alueen päissä. Kallion sisällä Bolšoe Ramozero lienee yhtenäinen ydinaseiden säilytyspaikka.</p><p>Bolšoe Ramozero palvelee lähinnä Olenogorskin sotilaslentokenttää ja siellä olevia Tupolev-pommittajia, jotka kiertelevät Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta aina Keski-Euroopan porteilla. Lentävästä pommittajasta ei voi päätellä, onko sen risteilyohjukset varustettu konventionaalisilla kärjillä vai ydinkärjillä. Sotilastiedustelun on tehtävä analyysi mahdollista pommittajan ydinaseista satelliittitietojen pohjalta jo lähtökentällä, kun pommittajaa lastataan.</p><p>Gadžijevo on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 100 kilometrin päässä Norjan rajasta. Okolnaja Guba on noin 175 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 105 kilometrin päässä Norjan rajasta. Štšukozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 110 kilometrin päässä Norjan rajasta. Bolšoe Ramozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 170 kilometrin päässä Norjan rajasta. Zapadnaja Litsa on noin 115 kilometrin päässä Suomen rajasta ja vain noin 55 kilometrin päässä Norjan rajasta.</p><p>Venäjän myös uudet sukellusveneiden ydinasevarastot ovat kiinni Suomen ja Norjan rajoissa. Kun puhutaan ydinaseista, reilu sata kilometriä on lyhyt matka. Suomen ja Norjan sekä myös Ruotsin on syytä olla huolissaan huomioiden Venäjän uudet linjaukset ydinaseiden käytössä. Valtiorajaan liittyvät ydinasevarastot ovat aina sotilaallinen turvallisuusriski naapurivaltioille. Ihan aina.</p><p>Varastoja Kuolan niemimaalla on aina ollut kylmän sodan ajoista alkaen, mutta nyt Venäjä lisää merellä käytettäviä ydinaseita varastoiden niitä yhä enemmän Kuolan niemimaalle. Varastoalueilla on satelliittikuvien perustella säilötty runsaasti myös konventionaalista ohjusvarustusta. Laajat varastoalueet ovat monikäyttöisiä, mihin viittaavat monet valitut rakenneratkaisut sekä kulkuyhteysratkaisut.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjällä on meneillään vuonna 2010 alkanut asejärjestelmien kehittämisohjelma. Ohjelma on latinallisin kirjaimin lyhenteenä GPV-2020 (Государственная программа вооружений, ГПВ-2020).</p><p>Laivastossa ohjelman kärkihanke on ballistisilla ydinohjuksilla varustettujen Borei-luokan (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_955_%C2%AB%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B5%D0%B9%C2%BB"><u>Борей</u></a>, <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-338.html"><u>проект 955</u></a>) ydinsukellusveneiden kehittäminen. Kyse on neljännen sukupolven ballististen ohjussukellusveneiden luokasta. Kahdeksasta suunnitellusta uudesta Borei-luokan veneestä on valmiina kolme ja viisi rakenteilla. Kahdeksasta ydinsukellusveneestä viisi tulee Tyynenmeren laivastolle ja kolme Pohjoiselle laivastolle.</p><p>Kolmen uuden Borei-luokan ydinsukellusveneen kotisatama on Gadžijevo. Joissakin lähteissä Okolnaja Guba nimettynä kotisatamaksi on väärä tieto, mutta ydinsukellusveneet voivat käyttää myös Okolnaja Gubaa satamanaan. Gadžijevossa tulevat olemaan kaikki kolme vuosina 2012-14 valmistuneet alukset: К-535 Юрий Долгорукий (aikaisempi nimi К-535 Санкт-Петербург), К-550 Александр Невский ja К-551 Владимир Мономах (<a href="http://russianships.info/podlodki/955.htm"><u>Russian ships.info</u></a>). Alusten tämän hetken todellisesta operatiivisesta käytöstä ei ole varmuutta, mutta luotettavana pidetyn Russian ships -sivuston mukaan Aleksander Nevskin (К-550 Александр Невский) ja Vladimir Monomahin (К-551 Владимир Мономах) käyttöönotto olisi tapahtunut jo 23.12.2013 ja 10.12.2014.</p><p>Borei-luokan ydinsukellusveneen tärkein ydinase on Bulava-ohjukset (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/index-416.html"><u>Д-30 / Р-30 / 3М-30 Булава</u></a>). Ohjus on järeä 16 tonnia painava ja 11,5 metriä pitkä ballistinen ydinohjus 9&nbsp;500 kilometrin kantomatkalla. Izvestijan mukaan Kuolan niemimaalle tullaan varastoimaan yhteensä 200 Bulava-ohjusta (<a href="https://iz.ru/news/562210"><u>Известия 11.12.2013</u></a>). Jo valmistuneet kolme sukellusvenettä voivat kantaa kerrallaan 16 ohjusta, uudet sukellusveneet 20 ohjusta. Ydinkärkiä 16 ohjuksessa on yhteensä 96 kappaletta. 200 ohjuksessa on siis yhteensä 1200 ydinkärkeä. Tuhovoimaa löytyy.</p><p>Raskaiden ja pitkien ohjusten siirto sukellusveneisiin edellyttävät sukellusvenesatamissa kunnon nostureita, joita Venäjä on nyt rakentanut tai uudistanut. Uusia tai uusittuja raskaalla nosturilla varustettuja satamalaitureita on Severomorskin vierellä Zapadnaja Litsan ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä <strong>69&deg;05&#39;32.1&quot;N 33&deg;27&#39;17.2&quot;E</strong> (<strong>69.092262, 33.454783</strong>), <a href="https://www.google.com/maps/place/Severomorsk,+Murmanskaja,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@69.0921815,33.4544127,355m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4436f7300f737f57:0x7af5b1e43f5c7b03!8m2!3d69.0655058!4d33.4092689"><u>Google-map-11</u></a> ja Gadžijevon ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä <strong>69&deg;15&#39;39.3&quot;N 33&deg;20&#39;32.6&quot;E</strong> (<strong>69.260916, 33.342386</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;02.5%22N+33%C2%B021&#039;26.5%22E/@69.2610022,33.3414261,238m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200906!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2506881!4d33.3573664?hl=fi"><u>Google-map-12</u></a>.&nbsp; Google-map-12:ssa on juuri sukellusvene nosturin alla satelliittikuvan ottohetkellä. Sukellusveneen ohjuslaukaisusolujen (&rdquo;cell&rdquo;) 16 säiliötä (&rdquo;canister&rdquo;) ovat nähtävissä. Kuvan sukellusveneessä on siis 16 ohjuslaukaisuputkea.</p><p>Toinen ballistisilla ydinohjuksilla varustettu ydinsukellusvenetyyppi, jonka kotisatamana on niin ikään Gadžijevo, on Tula tai Delta-IV Naton koodaamana (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%83%D0%BB%D0%B0_(%D0%BF%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D0%B0%D1%8F_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B0)"><u>К-114 Тула</u></a>, <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-703.html"><u>проект 667БДРМ</u></a>). Tula-luokan sukellusveneet ovat vanhoja, malli on kehitetty jo 1970-luvulla. Pohjoisella laivastolla on yhteensä kahdeksan Tula-luokan sukellusvenettä.</p><p>Gadžijevossa toimii 31. sukellusvenedivisioona (31-я дивизия подводных лодок), jonka edellä mainitut alukset on tarkemmin luetteloitu kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle</em>&rdquo;, kirjoituksen lopun &rdquo;<em>Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot</em>&rdquo; -väliotsikon alla (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249191-venajan-sotilaallinen-varustautuminen-arktisella-alueella-on-uhka-myos-suomelle"><u>US-blogi 15.1.2018</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Pohjoisen laivaston viisi ydinasevarastoa ovat siis Gadžijevossa, Okolnaja Gubassa, Štšukozerossa, Bolšoe Ramozerossa ja Zapadnaja Litsassa. Tai oikeastaan neljä, jos Okolnaja Guba ja Štšukozero käsitetään yhdeksi varastopaikaksi.</p><p>Tarkastellaan aluksi vanhempia Bolšoe Ramozeron ja Zapadnaja Litsan varastoja sen jälkeen tarkemmin kahta tai kolmea uusinta juuri valmistunutta tai valmistumassa olevaa varastoaluetta, jotka ovat Gadžijevo sekä Okolnaja Guba ja Štšukozero.</p><p>Bolšoe Ramozerossa oleva vanhempi ydinasevarasto on esitetty kuvassa 4. Itseasiassa ydinasevarasto - tai paremminkin sen maanpäälliset osat - on kahdella erillisellä alueella ja suurempi alue on pitkulainen päissä olevilla käynneillä. Kuvassa 5 on esitetty yksi maanpäällinen osa kolmesta sekä rakennelmat, miten alue on erotettu ympäristöstä. Laajempi alue on erotettu maamuotoilulla ja kahdella korkealla aidalla, itse yhteys ydinaseluolaan maan alle on myös erottu muusta alueesta aitauksella.</p><p>On muistettava, että koko alue on avonaista sotilasaluetta. Jos ei erikseen tiedä, että maan alla on ydinasevarasto, ei sitä voi pelkästään satelliittikuvista päätellä ilman ennakkotietoa.</p><p>Olenogorskin sotilaslentokenttä on noin 20 kilometrin päässä ydinasevarastosta ja tuolle kentälle on sijoitettu mm. Kuolan Tupolev Tu-22 -pommittajat, jotka voidaan ladata ydinasein. Noita Tupolev-pommittajiin liitettäviä ydinaseita on käsitelty tarkemmin blogikirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Yhdysvaltojen ydinaseet luovat turvaa myös Suomelle</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250709-yhdysvaltojen-ydinaseet-luovat-turvaa-myos-suomelle"><u>US-Blogi 9.2.2017</u></a>). Pommittajien ydinaseita lienee varastoitu juuri tuonne Bolšoe Ramozeron varastoon.</p><p>Zapadnaja Litsan ydinasevarasto on esitetty kuvassa 6. Varasto on louhittu kallioon ja maanpäälliset osat ovat varsin huomaamattomia. Jos ei tiedä, että maan alla kallioon louhittuna on ydinasevarasto, ei sitä voi pelkästään satelliittikuvista päätellä ilman ennakkotietoa. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto palvelee alussatamia, jotka on esitetty kuvassa 7. Kuvanottohetkellä satamalaitureissa on neljä sukellusvenettä, joista yksi on tunnistettava ja on Oscar II -luokan sukellusvene (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_949%D0%90_%C2%AB%D0%90%D0%BD%D1%82%D0%B5%D0%B9%C2%BB"><u>Антей</u></a>,&nbsp; <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-608.html"><u>проект 949А</u></a>).</p><p>Štšukozero ja Okolnaja Guba ovat vierekkäisiä varastoalueita Severomorskin vierellä. Kahden erillisen varastoalueet - etenkin Štšukozero - ovat laajoja ja ne on esitetty kuvassa 8 ja 9. Štšukozeron ja Okolnaja Guban keskinäinen välimatka on vain pari kilometriä ja ovat käytännössä liitettyjä. Štšukozero varastoalue on laajin rakenteilla olevista.</p><p>Štšukozeron ja Okolnaja Guban varastoalueet palvelevat Severomorskin satamalaiturien sukellusveneitä ja pinta-aluksia kuvan 10 mukaisesti. Kuvanottohetkellä satamassa on vain yksi sukellusvene. Kuvassa 11 on esitetty Okolnaja Guban varastoalueella taivasalla olevia ohjuksia - ilmatorjuntaohjuksia sekä muita konventionaalisia ohjuksia -, joita Venäjällä on tapana pinota kuin halkoja taivasalle.</p><p>Itse ydinohjukset ovat kallion sisällä luolissa, joiden kaksi suuaukkoa on kuvan 8 oikeassa alakulmassa (punaiset nuolet). Kallioon johtavia suuaukkoja on useita. Kalliovarastoaukoista ohjusten uuteen tai uudistettuun lastauslaituriin on alle kilometrin matka (<a href="https://www.google.com/maps/place/Severomorsk,+Murmanskaja,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@69.0921815,33.4544127,355m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4436f7300f737f57:0x7af5b1e43f5c7b03!8m2!3d69.0655058!4d33.4092689"><u>Google-map-11</u></a>). Todennäköisesti 11-12 metriä pitkät ja raskaat Bulava-ohjukset nostetaan kallioluolista kuvassa 8 esitettyjen lastaustaskujen kautta, mihin viittaa alueen aitajärjestelmät vartiotorneineen tai -mastoineen.</p><p>Gadžijevon ydinasevarastoja on esitetty kuvassa 12. Kuvassa osa asevarastoista on valmiita, osa rakennustyön alla. Kuvassa on 13 on esitetty yksittäinen kaksi valmistunutta varastoa. The Barants Observer -sivuston mukaan betoniseinien paksuus on suuruusluokaltaan noin yhden metrin luokkaa, varaston kattopintaan ulottuva maavalli suojaa maanpäällisiä osia. Rakentamistapa viittaa konventionaalisinten aseiden ammus- ja ohjusvarastoissa maavalleineen. Alue on aidattu kuten edellä mainitut muut alueet.</p><p>Kuvassa 14 on esitetty sisäänkäynnit kallioluoliin, joissa ydinaseet säilytetään. Sisäänkäynnit kallioluoliin aidataan aina erikseen. Kuvassa 15 on esitetty Gadžijevon alussatamat, joita varastoalue palvelee. Kuvanottohetkellä satamalaitureissa on seitsemän sukellusvenettä.&nbsp; Varastoista satamalaitureihin ja ohjusten lastauslaituriin on noin kilometrin matka (<a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;02.5%22N+33%C2%B021&#039;26.5%22E/@69.2610022,33.3414261,238m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200906!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2506881!4d33.3573664?hl=fi"><u>Google-map-12</u></a>).</p><p>Kuvassa 16 on esitetty, miten ydinaseita sisältävät alueet on aidattu nyt uusilla rakenteilla olevilla alueilla. Aitaus ei vaikuta meistä kummoiselta, mutta on muistettava, mistä sotilasalueesta on kokonaisuudessaan kysymys. Uusissa alueissa aitaus käsittää 2-3 erillistä aitaa välialueineen ja lisäksi aitavyöhykkeeseen liittyvän maastomuotoilun. Ydinasevarastojen suuaukot on erotettu muusta varastoalueesta erillisellä aitarakennelmalla. Vartiotorneja tai -mastoja on käytetty siellä, missä on sisäänmenot ydinaseita sisältäviin varastoihin. Kuvan 17 vartiotornit tai -mastot ovat Okolnaja Guban varastoalueelta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjällä ohjusmuotoiset sukellusveneisiin, pinta-aluksiin, pommittajien risteilyohjuksiin tai maavoimien pyörällä liikkuviin ohjausjärjestelmien ohjuksiin modifioidut ydinaseet eivät ole varastoituna niin kuin me lännessä uskomme tai näemme ydinaseita säilytettävän. Varastot voivat sijaita hyvinkin lähellä asutusta. Useimmat varastot ovat laajoja ja niiden alueille on varastoitu myös konventionaalista aseistusta, etenkin ohjuksia. Itse ydinaseet on aina kuitenkin sijoitettu louhittuihin kallioluoliin.</p><p>Nyt uusissa vuonna 2013 aloitetussa rakentamisessa varastoalueet on erotettu ympäristöstä kahdella tai kolmella erillisellä aitarakennelmalla ja siihen liittyvällä maastomuokkauksella, mutta käynti ydinaseiden kallioluolaan on vielä eristetty erikseen vastaavalla aitarakennelmalla. Kallioluolan suuaukon aitarakennelmaan on liitetty vartiotorneja tai -mastoja.</p><p>Lähtökohta: uusien ydinaseita sisältävien maanalaisten varastojen aitarakennelmat on Venäjällä varustettu vartiotorneilla tai -mastoilla, konventionaalisia aseita sisältävien varastojen ei.</p><p>Kuolan niemimaa on yksi tapaus Suomen ja Norjan rajassa kiinni olevana ydinasevarastona, mutta Suomelle ja Baltian maille toinen tapaus on Laukaa tai Ylä-Laukaa, venäläisittäin Луга. Laukaan tapaus on mielenkiintoinen.</p><p>Kirjoitin Venäjän Laukaaseen rakentamista uusista maanalaista asevarastoita blogikirjoituksen keväällä otsikolla &rdquo;<em>Venäjän lähialueittemme Iskander-ohjustukikohdat esittelyssä</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253274-venajan-lahialueittemme-iskander-ohjustukikohdat-esittelyssa"><u>US-blogi 3.4.2018</u></a>).</p><p>Kirjoituksessa käsiteltiin massiivisia maanalaisia varastorakennelmia, jotka Venäjä rakensi Laukaaseen samaan aikaan kuin Kuolan uusia ydinasevarastoja aloitettiin rakentaa muutama vuosi sitten. Varastot liittyvät osaltaan Iskander-ohjuksiin, mutta kysymys kuuluu, onko 20 hehtaarin varastoissa myös Iskander-ohjusten ydinkärkiä? Alueen koordinaattipiste on <strong>58&deg;44&#39;40.8&quot;N 29&deg;47&#39;35.8&quot;E</strong> (<strong>58.744663, 29.793264</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/58%C2%B044&#039;40.8%22N+29%C2%B047&#039;35.8%22E/@58.7446658,29.7910753,604m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x46be372b4e93debb:0xd62f08a1e98411ac!2zWWzDpC1MYXVrYWEsIExlbmluZ3JhZGluIGFsdWUsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d58.740819!4d29.8505903!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d58.7446626!4d29.793264?hl=fi"><u>Google-map-13</u></a>.</p><p>Kysymykseen ei ole vielä varmaa ja varmennettua vastausta kuten Kuolan osalta, mutta vahvistamattomien tietojen perusteella Venäjä säilöö ydinkärkiä myös Laukaassa. Väitän siis, että Laukaaseen on sijoitettu Iskander-ohjusten ydinkärkiä. 58&deg;44&#39;40.8&quot;N 29&deg;47&#39;35.8&quot;E-karttapisteessä rakentamisen periaatteet ovat samat kuin Kuolan uusissa ydinasevarastoissa. Venäjä ei aseta vartiotorneja tai -mastoja kuin ydinaseita sisältäviin varastoalueisiin.</p><p>Iskander-ohjusten ydinkärjet ovat sellaisia, joilla Venäjä voisi vakavasti uhata Suomea, joka ei ole ydinasesuojan alla vastaavasti kuin Baltian maat. Suomi ei tällä hetkellä pysty vastamaan tuollaiseen uhkaan.</p><p>Laukaasta Iskander-ohjuspeitto yltää pitkälle Suomeen. Etäisyys Suomen rajalle on lyhimmillään hieman päälle 200 kilometriä ja lentoaika voidaan laskea vielä minuuteissa.</p><p>Venäjä ei tarvitse Suomen Nato-jäsenyyttä uhatakseen Suomea ydinaseilla. Venäjä uhkaa jo nyt, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen. Arvioisin kuitenkin, että taktisesti ovela presidentti Vladimir Putin viestittänyt selvästi presidentti Sauli Niinistölle, että jos Suomi liittyy Natoon, Laukaan Iskander-ohjukset mahdollisine ydinkärkineen suunnataan myös Suomeen ikään kuin niitä ei jo olisi suunnattu. Tuo on saanut Niinistön pelokkaaksi, mikä on usein näkynyt hänen kasvoiltaan.</p><p>Jos joku ajattelee, ettei Venäjä voi uhata Suomea ydinaseilla vain Suomen ollessa Naton jäsenmaa, hän on täysin väärässä. Asia on juuri päinvastoin. Ydinasevalta käyttäytyy ydinasevaltaa vastaan toisin kuin ei-ydinasevaltaa vastaan. Nato-maat ovat siis Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian hallussa olevien ydinaseiden ydinasesuojan alla, Suomi ei ole.</p><p>Laukaan raskaasti eristetty varastoalue on esitetty kuvassa 18. Alueen perusteelliset rakennelmat ja suojaukset on esitetty kuvassa 19. Aitaus, maavallitus ja vartiotornit. Perusteellisemmat kuin Kuolan niemimaalla ymmärrettävistä syistä. Alue on nimittäin kiinni Laukaan siviiliasutuksessa.</p><p>Kun Suomessa monet vannoutuneet pasifistit - kuten vaikkapa Erkki Tuomioja - puhuvat ydinaseista ja YK:n ydinasekieltosopimuksesta, miksi he eivät ole ollenkaan huolissaan Venäjän Suomen rajassa kiinni olevissa ydinaseista?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa monet ajattelevat, etteivät ydinaseet kosketa meitä. Ne ovat suurvalta-aseita, jotka koskevat vain suurvaltoja emmekä voi niihin juurikaan vaikuttaa.

Suomessa ei ole ydinaseita, joten tuskinpa tänne Venäjäkään ydinasein hyökkää, on monen mielipide. Ydinaseiden muodostama sotilaallinen pelote on Suomessa asia, josta ei parane keskustella. Sama poliittinen kulttuuri on myös Ruotsissa, muttei esimerkiksi Nato-maa Norjassa.

Tuo ydinaseisiin liittyvä edellä kuvattu ajatusmaailma on Suomen ja Ruotsin kohdalla väärä. Väitän, että se on täysin väärä kylmän sodan jälkeisessä nykymaailmassa. Suomi ja Ruotsi eivät ole eivätkä elä ydinaseettomassa lintukodossa.

Sotilasstrategissa Venäjä erottelee laajuuden suhteen kolme eri konfliktiryhmää. Nämä ryhmät ovat paikallinen konflikti, alueellinen konflikti ja laajamittainen konflikti. Venäjän sotilasstrategia jakautuu siis laajuuskäsityksessä kolmeen osaan.

Ydinaseet kuuluvat Venäjän jokaiseen kolmeen konfliktiryhmään, siis jo paikalliseen konfliktiin. Suomessa johtavana ajatusmallina on vielä vallalla Neuvostoliiton ja Naton harjoittama kylmänsodan aikainen konfliktimalli, jossa ydinaseet kuuluivat vain laajamittaiseen konfliktiin, maailmanlaajuiseen ydinsotaan, jota torjuttiin ydinaseiden kauhun tasapainolla.

Kauhun tasapainoa ei enää ole olemassa. Sitä ei ole haluttu enää olevan olemassa. Ennen kaikkea Venäjä ei ole sitä enää halunnut olevan olemassa.

Tuo vanhentuneesta ydinsota-ajatusmallista pitäisi Suomessa päästä eroon. Ajatusmalli vääristää Suomen sotilaallista varautumista. Myös Nato-maiden piirissä on maita, jotka katselevat ydinaseiden nykyaikaa vielä kylmän sodan aikaisin silmin.

Venäjän sotilasstrategissa ydinaseet kuuluvat siis todellakin kaikkeen kolmeen konfliktiryhmään: paikalliseen konfliktiin, alueelliseen konfliktiin ja laajamittaiseen konfliktiin.

Esimerkki paikallisesta konfliktista on Itä-Ukrainan sota ja Krimin niemimaan valloitus. En määrittele noita tapahtumia alueelliseksi sodaksi vaan paikalliseksi. Sen sijaan Syyrian sota on alueellinen sota. Venäjä luokittelee kyseiset konfliktit vastaavasti.

Kuinka sitten Venäjä käytti ydinaseitaan hyväkseen Itä-Ukrainan sodassa ja Krimin niemimaan valloituksessa? Eihän niitä ole käytetty!

Ydinaseiden päätehtävä sotilasstrategiassa on estää ja voittaa potentiaaliset viholliset käyttämättä ydinaseita. Ydinaseiden tehtävä on siis muodostaa uhkaa.

Krimin niemimaan valloituksessa Venäjä tiesi, että konventionaalisissa aseissa se ei pärjäisi Nato-maille eikä etenkään Yhdysvalloille.

Venäjä teki Natolle ja Nato-maille selväksi heti maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna 2014 Krimin valloituksen ollessa käynnissä, että Venäjä on tarvittaessa valmis käyttämään ydinaseita, jos Nato puuttuu asiaan.

Naton ulkoministerit kokoustivat sunnuntaina 2.3.2014 hammasta purren puoli päivää todetakseen, ettei Nato voi puuttua sotilaallisesti Krimin tilanteeseen. Venäjän A2/AD-strategia (anti-access and area denial) toimi täydellisesti teorian mukaan. Venään kykeni ydinaseuhkalla pitämään Naton konfliktin ulkopuolella.  Sotilaallisten toimien sijaan länsi iski Venäjää vastaan taloudellisilla toimilla, talouspakotteilla siis.

Venäjän ydinasestrategiassa ydinaseilla on myös rooli estää konfliktin laajeneminen sen alkuvaiheessa. Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita tai valmis uhkaamaan niiden käytöllä jo konfliktin alkuvaiheessa. On olemassa englanninkielinen termi “the escalate to de-escalate”. 

Kylmän sodan aikaan verrattuna Venäjä on laskenut ydinaseiden käytön mahdollisuuden konfliktissa alhaiselle tasolle. Tällä Venäjän harjoittamalla ydinasepolitiikalla on erityistä merkitystä maille, jotka eivät kuulu Euroopassa Natoon ja sitä kautta ydinasesuojan piiriin. Näitä maita ovat mm. Ukraina, Suomi ja Ruotsi.

Suomessa ja Ruotsissa on synnytetty harhakuvitelmaa, että tiivis yhteistyö konventionaalisissa aseissa Naton kanssa lisäisi maiden turvallisuutta. Lisää kyllä, mutta ei ratkaisevassa merkityksessä suhteessa Venäjän päätöskykyyn tehdä interventio ja ottaa vaikkapa Ahvenanmaa haltuun strategisena haitantekona.

Venäjän logiikka on siis: ”Otimme tämän pienen kaistaleen teiltä haltuumme ja jos yritätte vastarintaa tai vallata takaisin aluetta, olemme valmiit käyttämään ydinaseita teitä vastaan. Piste.

Venäjä vastustaa Suomen, Ruotsin ja Ukrainan Nato-jäsenyyttä henkeen ja vereen juuri sen takia, että maat pääsisivät Nato-jäsenyydellä ydinaseasesuojan alle. Tuo on se pohjimmainen peruskysymys Venäjälle maiden Nato-jäsenyyksissä. Toinen pohjimmainen peruskysymys Venäjälle Suomen Nato-jäsenyydessä on kuuluminen Yhdysvaltain johtamaan liittoutumaan ja yhteiseen sotilasjohtoon kollektiivisesti muiden Nato-maiden kanssa.

Ydinaseasesuojan alla olevalle maalle ei voi tehdä sitä, mitä suojan ulkopuolella olevalle maalle voi tehdä. Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä Nato-maita ja voidaan puhua jo 29+2-Natosta, Venäjä voi tehdä edelleen sekä Suomelle että Ruotsille ”Ukrainat”: Venäjä voi tehdä aseellisen konfliktin jommankumman tai molempien maiden alueelle ja viestittää Nato-maille selväksi, että jos Nato tulee väliin, Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita. Tuon tyyppisen Venäjän ilmoituksen jälkeen sotilaallinen auttamishalukkuus Suomea tai Ruotsia kohtaan olisi vähäistä. EU-puolustuksen perään haikailijoiden on syytä myös muistaa, ettei EU ole mikään ydinasevoima.

Ydinaseiden käytöllä presidentti Putin on pelotellut Suomen ja presidentti Niinistön henkihieveriin niin, ettei Suomi Niinistön johdolla edes harkitse Nato-jäsenyyttä tällä hetkellä. Ydinaseet ovat siis tehokkaita uhkausvälineitä.

Olen lukuisissa kirjoituksissa esittänyt, että Euroopan harmaan alueen maat ovat turvallisuusriskejä. Kolme keskeisintä turvallisuusriskimaata ovat Suomi, Ruotsi ja Ukraina, jotka ovat kiinni Venäjässä. Nämä maat eivät kykene vaikka kuinka suurella konventionaalisella aseiden määrällä estämään Venäjää luomaan paikallista konfliktia Itä-Ukrainan sotaa vastaavasti, jolloin Venäjä pääsisi uhkaamaan Naton auttavaa väliintuloa ydinaseilla.

Itä-Ukrainan sota toimii niin kuin Venäjä on sen suunnitellut toimivan: Nato ei puutu sotilaallisesti, kun Venäjä on tehnyt Natolle selväksi ydinaseiden käytön mahdollisuuden. Suomi ja Ruotsi eivät ole tosiasiallisesti Ukrainaa kummemmassa asemassa niin kauan kun ne eivät Naton ydinasesuojan alla. Tämän takia Venäjälle Naton täysjäsenyys on ratkaiseva tekijä, eivät Suomen ja Ruotsin solmimat poliittista tahtotilaa osoittavat puolustusyhteistyösopimukset Nato-maiden kanssa.

                                                                                 ****

Tässä blogikirjotuksessa jatko on tarkoitettu niille, joita sotilasasiat ja ennen kaikkea Venäjän sotilaalliset varustelutoimet kiinnostavat ammattinsa tai harrastuksensa puolesta.

Jatkokirjoitus liittyy ydinaseisiin ja Venäjän sotilaallisiin toimiin Pohjois-Atlantilla sekä arktisella alueella. Venäjä on nyt 2010-luvulla laajentanut voimakkaasti sotilaallisia toimia Pohjois-Atlantilla uudelleen kylmän sodan jälkeen. Venäjä on nyt 2010-luvulla aloittanut sotilaallisen varustautumisen myös arktisella alueella. Venäjä on kiihdyttänyt ydinasevarusteluaan.

Noilla Venäjän toimilla Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella on suuri merkitys myös Suomen turvallisuuteen. Paljon suurempi kuin Ukrainan tapahtumilla. Tämä pitäisi Suomessa ymmärtää. Ei olla vielä alkuunkaan ymmärretty. Uhkakuvia ei osata asettaa oikeaan tärkeysjärjestykseen. Höpötellään tosimielellä venäläisten kiinteistöostoista Turun saaristossa suurimpana mahdollisena uhkakuvana.

Norjassa, koko Skandinaviassa ja myös Suomen alueella 25.10.-23.11.2018 pidettävä Naton Trident Juncture 2018 (TRJE18) -suursotaharjoitus on osaltaan Naton vastaus Venäjälle sen pohjoisen varustelutoimissa, mutta vain osaltaan. Suomessa ja Ruotsissa ei ehkä ole osattu ajatella laajempaa kuviota, mihin harjoitus liittyy, ja hyvä niin. Jos Suomessa olisi kyetty hahmottamaan laajempi kuvio, tuskin olisimme lähteneet mukaan harjoitukseen.

Tämän blogikirjoituksen jatko on uuvuttavan pitkä ja melko yksityiskohtainen. Lukeminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, jotka eivät synny ilman todellisesta mielenkiintoa kirjoituksen käsittelemään asiaan. Näitä henkilöitä ei ole montakaan kymmentä Suomessa.

Jatkokirjoituksen yksi avainmäärite on bastion defense concept. Määritteelle ei ole suomenkielistä vastinetta. Kyse on merivoimien strategiasta. Kyse on Venäjän merivoimien strategiasta. Bastion-sanaa ei pidä sotkea Venäjän Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmään, joita Venäjä parhaillaan rakentaa rannikoilleen. Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmä voi olla osa ja yleensä onkin osa em. Venäjän merivoimien strategiaa.

Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmiä (К-300 Бастион) Venäjällä on kahta eri tyyppiä, joista K-300P Bastion-P (К-300П "Бастион-П") on liikuttelevia pyöräalustoja käyttävä ohjusjärjestelmä ja K-300S Bastion-S (К-300С "Бастион-С") ohjussiiloja käyttävä ohjusjärjestelmä.

Käytän jatkossa bastion defense concept -merivoimastrategiasta lyhennettä BDC-strategia, joka on täysin vain minun oma keksimä suomenkielinen määrite. Bastion on puolestaan alue, jolla valtio BDC-strategiaansa harjoittaa. Bastion-alue ei suinkaan koostu vain valtion - tässä tapauksessa Venäjän - aluevesistä vaan myös kansainvälisistä vesistä.

BDC-strategiassa kyse on alueella toimivan merivoiman pyrkimys hallita merialuetta täysin tai vähintään osittain. Hallintaan pyritään sotilaallisin keinoin pinta-aluksilla, sukellusveneillä, lentoaluksilla, sensoreilla, rannikkopuolustusjärjestelmillä jne.

Ulkopuolisten sotavoimien pääsy Bastion-alueelle pyritään estämään tarpeen vaatiessa ja niin päätettäessä kaikin mahdollisin ”laillisin” keinon tekemällä vastapuolen olo mahdollisemman hankalaksi häirinnällä ja muutoin. Kyse on siis siitä, kenellä on avaimet ja voimavarat merialueen hallintaan. Häirinnästä hyvä esimerkki on venäishävittäjien uhittelut Yhdysvaltojen sota-aluksia kohtaan Itämerellä ja Mustallamerellä.

Bastion-alue ja BDC-strategia merivoimiin liittyen sai alkunsa jo 1960-luvulla Neuvostoliiton toimista, joista enemmän seuraavassa luvussa.

Nyt 2010-luvulla Venäjän Pohjois-Atlantin ja Jäämeren Bastion-alueet on esitetty kuvassa 1 (lähde Norjan hallitus, Unified Effort, Norvegian security and defence policy 16.7.2015).

Kuvassa tummemmalla harmaalla alueella Venäjä pyrkii alueen täydelliseen sotilaalliseen kontrolliin (ambition to control) ja vaaleammalla harmaalla alueella Venäjällä on pyrkimys estää sotilaallinen pääsy alueelle tai alueella olo (ambition to denial). Vaaleampi harmaa alue on aluetta, jolla Venäjä pyrkisi tämän kirjoituksen ensimmäisessä luvussa jaotellusti laajassa alueellisessa konfliktissa tai laajamittaisessa konfliktissa estämään esimerkiksi yhteydet Pohjois-Amerikasta Skandinaviaan ja pohjoisen Eurooppaan.

Venäjä pyrkii aina - siis myös rauhan aikana - varmistamaan, että sen Muurmanskin alueelle sijoitut sukellusveneet pääsevät kulkemaan maailman merille vapaasti. Venäjä pyrkii pitämään merivoimillensa ja ilmavoimillensa Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta kulkuyhteyden aina Hollannin rannikolle saakka.

Tummempaan harmaan Bastion-alueeseen kuuluvat Norjan ja Suomen pohjoisimmat osat. Alueet, jotka tällä hetkellä ovat sotilaallisia tyhjiöitä. Norjalla ja Suomella ei ole alueella sotavoimaa käytännössä ollenkaan.

On huomattava, että esimerkiksi Skandinaviaa koskevan konfliktin Venäjä laskee alueelliseksi, ei laajamittaiseksi.

                                                                                 ****

Palataan historiassa lyhyesti ja pintapuolisesti 50 vuoden taakse 1960-luvun jälkipuolelle. Neuvostoliiton BDC-strategia ja Bastion-alue pohjoiseen syntyivät tuolloin.

Neuvostoliitto oli tehnyt poliittisen päätöksen, että Neuvostoliitosta pitää tulla merien suurvalta. Haaveena oli merivoimien ylivalta, joka käyttää laivastoa ja ennen kaikkea sukellusveneitä Neuvostoliiton maailmanlaajuisen strategian keskeisenä elementtinä.

Neuvostoliitto kehitti ja rakensi 1960-luvun jälkipuolella Naton koodaamana Yankee-luokan (Налим, проект 667A ja Навага, проект 667АУ) ja ensimmäiset Delta-luokan (Мурена, проект 667Б) strategiset ballistisilla ohjuksilla varustetut ohjussukellusveneet vastauksena Yhdysvaltain George Washington -luokan (SSBN-598) Polaris-ohjuksilla (UGM-27 Polaris) varustetuille sukellusveneille.

Kyseessä oli ensimmäisistä todellista Neuvostoliiton ydinkärjellisistä ballistista SLBM-ohjuksista ydinpelotteena. Yhdysvallat oli Polaris-ohjuksilla ollut muutaman vuoden Neuvostoliittoa edellä. Ensimmäinen Polaris otettiin käyttöön vuonna 1961.

Sotilaallisesti ratkaiseva sysäys Neuvostoliiton toiminnalle Delta-luokan 667B-sukellusveneprojektissa oli Polaris-ohjusten lisäksi Yhdysvaltojen rakentama SOSUS-sensorilinja (Sound Surveillance System) Grönlannin, Islannin Iso-Britannian välille (ns. GIUK-käytävä). Neuvostoliitto oli pitkään tietämätön hyvin salassa pidetystä sensorilinjasta, jonka alkuversion Yhdysvallat rakensi jo 1950-luvun alkupuolella.

Sensorilinjan avulla Yhdysvallat siis tiesi, milloin neuvostoliittolaissukellusveneet ylittivät GIUK-käytävän Atlantille. Neuvostoliiton uuden ballistisen R29-ydinohjuksen (Р-29) 7 700 kilometrin kantomatkan ansiosta sukellusveneet voivat jäädä Neuvostoliiton rannikkovesille Barentsin- ja Norjanmerille, joita Neuvostoliitto alkoi kehittää Bastion-alueiksi uudella merivoimien strategialla.

Murmanskin alueesta tuli Neuvostoliiton sotilaallisen meristrategian keskuspaikka. Murmanskin etuja olivat sukellusveneliikenteen mahdollistavat riittävän syvät kalliovuonot, joiden ansiosta sukellusvenesatamat voitiin rakentaa mantereen suojiin.

Yhdysvallat on nyt kylmän sodan jälkeen uudistamassa rapistuneita vedenalaisia sensoriverkkoja ja muuta vedenalaista sukellusveneiden havainnointikykyä huomioiden Venäjän uudelleen alkanut ja kasvava sotilaallinen aktiivisuus merten syvyyksissä (The Diplomat 4.11.2016). Ensimmäiset Natoa huolestuttaneet ”kaapeliyhteenotot” merten syvyyksissä ovat jo tapahtuneet (Independent 23.11.2017 ja Business Insider 24.12.2017).

Nato ei aluksi 1960-luvulla reagoinut Neuvostoliiton uuteen BDC-strategiaan. Asiaa ei otettu vakavasti. Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden poliittiset päättäjät eivät noteeranneet Neuvostoliiton luoman uuden uhkan merkittävyyttä Naton ammattisotilaiden huomautuksista huolimatta. Neuvostoliitto sai melko vapaasti varustaa Kuolan niemimaan ympäristön merialueita Bastion-alueeksi niin, että uudet strategiset ballistisilla ohjuksilla varustetut ohjussukellusveneet saivat varsin vapaan oleskelun hyvillä laukaisupaikoilla.

Skandinavian niemimaalla oli suuri merkitys läpi koko kylmän sodan vuosien ja etenkin kylmän sodan alkuaikoina, koska Yhdysvaltain ydinasein varustetut pommittajat kulkivat ja oli suunniteltu kulkemaan Skandinavian niemimaan pohjoisosien yli Neuvostoliiton keskiosiin. Itse asiassa koneet saattoivat lentää - ja lensivätkin - myös Suomen Lapin yli.

Yhdysvallat oli sijoittanut lentotukialuksia Norjanmerelle ja Pohjanmerelle suojelemaan näitä ydinpommittajia. Skandinavian niemimaan suuri sotilaallinen merkitys Yhdysvalloille aina 1960-luvun alkupuolelle selviää hyvin myös jonkin aikaa sitten avautuneen CIA-arkiston monesta Skandinaviaa koskevasta dokumentista (CIA Library). Olen käsitellyt joitain Ruotsia ja Suomea koskevia CIA-dokumentteja kirjoituksessa otsikolla ”CIA-asiakirja: Yhdysvallat pelkäsi Suomen luisuvan itäblokin satelliitiksi” (US-blogi 23.5.2017).

Ajan myötä pitkäkantoiset ballistiset ydinohjukset korvasivat ydinpommittajalennot ja Skandinavian merkitys väheni, mutta oli edelleen vahvana läpi koko kylmän sodan. Ruotsi oli liitetty Yhdysvaltain johtamaan Nato-rintamaan turvamaan Norjan ja Tanskan selustaa. Kautta koko kylmän sodan ajan Yhdysvaltain keskeinen huoli Pohjolassa oli Neuvostoliiton maainterventio Suomen ja Ruotsin Lapin läpi aina Skandinavian niemimaan eteläkärkeen saakka.

Eurooppalainen Nato heräsi hitaasti Neuvostoliiton muodostamaan uuteen mereltä puhaltavaan uhkaan. Mielessä ensisijaisena uhkana oli Neuvostoliiton panssarivyörytys läpi Keski-Euroopan. 1960-luvun puolivälissä Naton neuvoa antavissa ryhmässä (Atlantic Policy Advisory Group, APAG) määriteltiin Naton pohjoiselle sivustalle (the northern flank) - siis Skandinavialle - kolme sotilaallista tarkoitusta:

  • ehkäistä ja kontrolloida Neuvostoliiton laivaston pääsyä pohjoisesta lauhkeille vesille

  • toimia perustana vastatoimille ja vastahyökkäykselle mukaan lukien sukellusvenetorjunta

  • toimia sijaintinsa puolesta havaitsijana ja varoittajana Neuvostoliiton mahdollisista hyökkäystoimista

Nato ei kuitenkaan reagoinut poliittisella tasolla vielä vuosiin Neuvostoliiton ballistisilla ohjuksilla varustettuihin ohjussukellusveneisiin. Muutos Natossa tapahtui vasta vuonna 1967, kun Neuvostoliitolla oli jo ensimmäiset Yankee-luokan sukellusveneet valmistumassa (К-137 "Ленинец" 6.11.1967).  No, noistakin ajoista Nato pääsi ryvettymättä yli.

Edellä kirjoitettu on huomioitava myös, kun Neuvostoliitto alkoi puhua 1960-luvulla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Neuvostoliitto sai taitavasti Suomen ja Kekkosen ydinaseriisunnan agitaattoriksi, vaikka Suomessa oli tuolloin myös käsityksiä, että tuolla tavoin toimiessaan Suomi kykeni välttämään YYA-sopimuksen konsultaatiot. Nuo käsitykset olivat vääriä eivätkä kestä yksityiskohtaisempaa tarkastelua.

Murmanskin alueen sotilaallisen merkityksen kasvaessa, Neuvostoliiton mielenkiinto myös Suomen Lappia kohtaan vahvistui 1960-luvun jälkipuolella: ”Kekkonen tarjosi suuria osia Lapista Neuvostoliitolle” (Yle 13.9.2017).

Lapin menetys olisi ollut Suomen sotilaalliselle turvallisuudelle katastrofaalinen.

Puhuttaessa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä, kyse Neuvostoliitolle oli osaltaan - ja suurelta osaltaan - Murmanskin alueesta, joka oli saanut uusien sukellusveneiden ja ballististen ydinohjusten myötä uuden merkityksen.

Osaltaan kyse oli myös Norjasta, jonka kalliouumeniin varastoitiin runsaasti asevarustusta mukaan lukien ohjuksia. Kyseiset ohjukset olivat varustettavassa myös ydinkärjillä. Neuvostoliittoa ärsytti 1960-luvulla Bodøn kallioluoliin varastoidut yhdysvaltalaiset lyhyen kantaman MGR-1 Honest John -ohjukset, jotka olivat varustettavissa pienillä ydinlatauksilla (NRK, Anlegg 96, 15.2.2015). Neuvostoliito ei kokenut Murmanskin aluetta turvatuksi ja ydinaseeton Pohjola oli yksi toimintaväline.

                                                                                 ****

NATO will need to respond effectively to Russia's return to the North Atlantic

Vapaasti suomennettuna:

Naton on reagoitava tehokkaasti Venäjän paluuseen Pohjois-Atlantille

Oheinen oli otsikko The Royal United Services Institute (RUSI) -tutkimuslaitoksen sivuilla maaliskuussa 2017 (RUSI 6.3.2017). Kirjoitus hyvä ja kannattaa käydä lukemassa (kirjoitus ei kuitenkaan ole vapaasti luettavissa).

Nato on nyt vähän samassa tilanteessa kuin 1960-luvulla pohjoisen sivustan suhteen. Venäjän toimet pohjoisessa ja arktisella alueella ovat huolestuttavia kuten 1960-luvulla.

Mittavien varustelutoimien lisäksi Venäjä on tehnyt provokatiivisia sotilaallisia toimia erityisesti Norjaa vastaan, jotka ovat saaneet myös Yhdysvalat huolestumaan.

Russian submarines are prowling the Atlantic, testing our defences, confronting our command of the seas, and preparing the complex underwater battlespace to give them an edge in any future conflict.” (U.S. Naval Institute 6-2016).

Noin varoitti Venäjästä Yhdysvaltain laivaston Välimerellä olevan 6. laivaston entinen komentaja James G. Foggo III. Vapaasti suomennettuna: ”Venäjän sukellusveneet hiiviskelevät Atlantilla, testaavat puolustustamme, uhmaavat merten määräysvaltaa ja valmistelevat monimutkaista vedenalaista taistelutilaa antamaan heille selkänojaa tulevissa konflikteissa."

Kirjoitus kannattaa käydä lukemassa, jotta saa käsitystä Venäjän sukellusvenetoiminnalla kasvattamasta uhkasta.

Russia has quietly but significantly increased its submarine presence throughout the North Atlantic, leading to a return of Cold War levels of tension.” (Business Insider 3.2.2016).

Noin varoitti Venäjästä Naton vara-amiraali Clive Johnstone. Vapaasti suomennettuna: ”Venäjä on hiljaisesti, mutta merkittävästi lisännyt sukellusvenetoimintaa koko Pohjois-Atlantin alueella, minkä seurauksena sotilaallinen jännitys on noussut kylmän sodan tasolle.

There is now more reported activity from Russian submarines than we've seen since the days of the Cold War” (Business Insider 11.2.2016).

Noin varoitti Venäjästä puolestaan Naton amiraali Jeremy Bender. Vapaasti suomennettuna: ”Venäjän sukellusveneiden toimista on raportoitu enemmän kuin kylmän sodan aikaan.

Muutama esimerkki lehtiotsikkoina Venäjän Bastion-alueella tai Norjaa vastaan tekemistä sotilaallisista toimista viime aikoina pohjoisilla merillä:

Russian forces exercised attack on Svalbard” (vapaasti suomennettuna: ”Venäläiset sotavoimat harjoittelivat hyökkäystä Huippuvuorille”) (AldriMer.no 18.10.2017).

Russland: Svalbard kan utløse krig” (vapaasti suomennettuna: ”Venäjä: Huippuvuoret voi laukaista sodan”) (AldriMer.no 4.10.2017).

Norway says Russia's mock attack on Vardø radar troubles stability in the north” (vapaasti suomennettuna: ”Norja sanoo, että Venäjän hyökkäysharjoitus Vardøn tutkaa vastaan järkyttää pohjoisen alueen vakautta”) (The Barents Observer 13.3.2018).

Russian submarines are prowling around vital undersea cables. It’s making NATO nervous.” (vapaasti suomennettuna: “Venäläiset sukellusveneet hiiviskelevät tärkeiden merenalaisten kaapeleiden ympärillä. Se tekee Naton hermostuneeksi.”) (The Washington Post 2.12.2017).

RAF jets scramble to intercept Russian bombers over North Sea as Nato reports dozens of planes in European airspace” (vapaasti suomennettuna: ”RAF-hävittäjät kiirehtivät pysäyttämään Venäjän pommikoneita Pohjanmeren yllä, kun Nato raportoi kymmeniä [venäläisiä] lentokoneita Euroopan ilmatilassa”) (Daily Mail 30.10.2014).

Russian military instructors plan to land on Svalbard” (vapaasti suomennettuna: ”Venäjän sotilaskouluttajat suunnittelivat maihinlaskeutumista Huippuvuorille”) (The Barents Observer 7.4.2016).

Former defense chief sees a serious Russian threat against Norway’s Finnmark region” (vapaasti suomennettuna: ”Entinen puolustusjohtaja näkee Venäjän vakavan uhkan Norjan Finnmarkin alueelle”) (The Barents Observer 19.9.2018). 

Vastaavia otsikkoja löytyy viime vuosilta pilvin pimein.

Kuvassa 2 on esitetty venäläisen Tupolev Tu-16 strategisen yliäänipommittajan tavanomainen lento Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta Norjan rannikkoa myötäillen Venäjän Bastion-alueelta aina Hollannin rannikolle saakka. Kyseinen kuvassa 2 esitetty lento tapahtui 15.1.2018.

Tupolev Tu-16 -pommittajien nimetty kotilentokenttä on Murmanskin Olenogorskissa 68°09'08.8"N 33°27'35.6"E (68.152440, 33.459882), Google-map-1,  joka on myös mm Kuolan niemimaalle sijoitettujen Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä. Olenogorskin sotilaslentokentän ydinasevarasto noin 20 kilometrin päässä oleva Bolšoe Ramozeron ydinasevarasto, josta enemmän seuraavissa luvuissa. Merivoimien hallussa oleva Olenogorskin lentokenttä on nimenomaan tarkoitettu raskaille pommittajille jo kylmän sodan ajoista lähtien, koska sen kiitorata on edelleen Kuolan niemimaan lentokentistä pisin, 3,5 kilometriä.

Jos pommittajat varustetaan ydinasein, uusien varastojen valmistuttua lastaus voi tapahtua myös Severomorsk-1-lentotukikohdasta (Североморск-1), 69°01'52.1"N 33°25'18.6"E (69.031134, 33.421832), Google-map-2.  Kyseiseen kenttään liittyvä Okolnaja Guban uusi ydinasevarasto on muutaman kilometrin päässä. Okolnaja Guba on puolestaan kiinni Štšukozeron asevarastoalueessa.

Merivoimien hallinnoimaan Severomorsk-1-lentotukikohtaan liittyvät ydinasevarastot ovat samoja kuin sukellusveneille ja niistä enemmän seuraavissa luvuissa. Kuvaan 2 merkityn pommittajalennon lähtökenttä oli tällä kertaa Severomorsk-1. Severomorskissa on yhteensä kolme sotilaslentokenttää (Severomorsk-1, Severomorsk-2 ja Severomorsk-3).

Vuoden 2017 syksyllä Venäjän Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä Venäjän suorittama hyökkäysharjoitus demilitarisoidulle Huippuvuorille oli kylmää suihkua Norjalle. Se oli kylmää suihkua myös koko arktisen alueen sotilaalliselle vakaudelle.

Yhdysvallat ja Norja ovat jo osaltaan reagoineet Venäjän kasvavaan sotilaalliseen uhkaan Pohjois-Atlantilla. Osa toimista on saatettu julkisuuteen, muttei kaikkea:

Hundreds of U.S. Marines land in Norway, irking Russia” (vapaasti suomennettuna: “Sadat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat laskeutuivat Norjaan harmittaen Venäjää”) (Reuters 16.1.2017).

U.S. military returns to Iceland” (vapaasti suomennettuna: “Yhdysvaltain sotavoima palaa Islantiin”) (The Barents Observer 10.2.2016).

Norway has ordered five Boeing P-8A Poseidon” (vapaasti suomennettuna: “Norja tilasi viisi Boeing P-8A Poseidon -tiedustelukonetta) (Regjeringen 4.4.2017).

Norjalle uusi huippututka vahtimaan Venäjän liikkeitä” (Yle 31.3.2016). Norja ja Nato saivat tutkauusinnan päätökseen Vardøssa tämän vuoden alkupuolella (NRK Finnmark 13.2.2018) ja Venäjä simuloi hyökkäystä tuliterää tutkaa vastaan tutkan tuhoamiseksi heti sen valmistumisen jälkeen (The Barents Observer 13.3.2018). Venäjä lienee maalittanut myös Suomen puolella Lapissa olevat kiinteät kaukovalvontatutkat.

Kun arvioidaan Venäjän muodostamaa kasvavaa uhkaa pohjoisessa ja arktisella alueella, kyse on ensiksi ydinaseista, toiseksi ydinaseista ja kolmanneksi ydinaseista.

Venäjä kasvattaa ydinasearsenaalia voimalla. Uuden START-sopimuksen mukaan sekä Yhdysvaltojen että Venäjän olisi pitänyt rajoittaa käyttöön otettujen strategisten ydinkärkien määrää 1550:een 5.2.2018 mennessä. Vuodesta 2015 Venäjä on lisännyt käyttöönotettujen ydinkärkien lukumäärää. Keväällä 2017 lukumäärä oli jo 215 ydinkärkeä START-sopimuksen enimmäisrajan yläpuolella. Venäjä on kasvattanut ja kasvattaa edelleen ydinaseistustaan erityisesti Kuolan niemimaalla.

Venäjän muuttuneen ydinasekäyttäytymisen seurauksena myös Yhdysvallat on muuttanut ydinasestrategiaansa. Uusi strategia satasivuisena asiakirjana julkaistiin viime helmikuussa (Nuclear Posture Review 2018). Strategiassa erityisesti pienellä latauksella varustettujen taktisten ydinaseiden käyttö on määritelty uudelleen ja käyttökynnystä on alennettu.

Kohtalokasta ovat Venäjän täysin hallinnassa olevat merialueet Bastion-alueena, jotka on esitetty kuvassa 1 tummempana harmaana sekä myös Venäjän osittain hallinnassa olevat alueet, jotka on merkitty kuvassa 1 vaaleampana harmaana. Näillä alueilla Venäjän sukellusveneillä on melko vapaa oleskelu lyhyellä iskuetäisyydellä Keski-Euroopan kaupungeista.

Seuraavissa luvuissa käsittelen melko yksityiskohtaisesti Venäjän Murmanskin alueella olevat kaikki Pohjoisen laivaston ydinasevarastot mukaan lukien uudet ja vielä rakenteilla olevat varastot.

                                                                                 ****

Venäjän Pohjoisen laivaston käytössä on kaksi kolmasosaa Venäjän merialueen ydinaseista, loput ovat Tyynenmeren laivastossa.

Venäjän pohjoinen laivasto kokonaisuudessaan vuoden 2018 alun tilanteen mukaan sisältäen pinta-alukset ja sukellusveneet sekä myös joukko-osastot on luetteloitu blogikirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle”. Yksityiskohtaiset luettelot ovat kirjoituksen lopun ”Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot” -väliotsikon alla (US-blogi 15.1.2018).

Läntisten tietolähteiden mukaan Venäjällä on Kuolan niemimaalla viisi paikkaa, jonne se on varastoinut ydinohjuksia Pohjoisen laivaston (Северного Флота, Сф ВМФ России) käyttöön. Monelle alueelle on varastoitu myös mm. konventionaalisia ohjuksia.

Joissakin lähteisissä on nimetty vain neljä paikkaa, mutta tällöin vierekkäiset Okolnaja Guba ja Štšukozero on käsitelty yhtenä varastointipaikkana, joka on sinänsä oikein, koska vain toiseen paikkaan liittyy kallioon louhittu ydinaseluola.

Vanha kylmän sodan aikaan suljettuna sotilaskaupunkina tunnettu Zaozjorsk (Заозёрск, Zaozyorsk) on ollut myös vanha ydinaseiden säilytyspaikka 1960-luvulta lähtien, mutta ei tiettävästi enää muutoin kuin alueella sijaitsevan Zapadnaja Litsan suhteen. Zaozjorsk tunnetaan historiassa myös nimellä Severomorsk-7 (Североморск-7) ja Murmansk-150 (Мурманск-150). Monet Kuolan niemimaan ydinasesäilytyspaikat tunnetaan myös muilla nimillä, joten karttakoordinaatit ovat ratkaisevia.

Nuo viisi paikkaa ovat:

  • Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhiyevo), 69°15'02.5"N 33°21'26.5"E (69.250688, 33.357366), Google-map-3

  • Okolnaja Guba (Окольанья Губа, Okolnaya Bay), 69°05'29.5"N 33°29'44.7"E (69.091535, 33.495739), Google-map-4

  • Štšukozero (Шукозеро, Shcukozero), 69°06'58.8"N 33°31'29.0"E (69.116342, 33.524709), Google-map-5
  • Bolšoe Ramozero (Большое Рамозеро, Bolshoya Ramozero), 68°14'34.8"N 33°52'01.6"E (68.243008, 33.867102), Google-map-6A sekä 68°15'30.1"N 33°50'36.6"E (68.258363, 33.843499), Google-map-6B
  • Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Nerpicha), 69°25'25.6"N 32°21'30.1"E (69.423781, 32.35835), Google-map-7

Oheisten paikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 3.

Tarkasti ottaen englanninkielinen nimi Nerpicha (Западная Лица Zapadnaja Litsa, Google-map-7), käsitti itse asiassa kaikkiaan viisi  eri meritukikohtaa, jotka ovat varsinainen Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Zapadnaya Litsa, Google-map-7A), Vidjajevo (Видяево, Vidyayevo, Google-map-7B), Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhievo, Google-map-7C), Severomorsk (Североморск, Severomorsk, Google-map-7D) ja Gremiha (Гремиха, Gremikha, entinen Йоканьга, Jokanga, Google-map-7E).

Nimet ovat hankalia, koska ne ovat muuttuneet historian saatossa ja samoilla paikoilla voi olla monta eri nimeä. Kylmän sodan aikaan suljetuilla sotilaskaupungeilla oli vielä omat nimensä.  Kaupunkipiirikunnan ja kaupungin samannimisyys osaltaan voi aiheuttaa myös sekaannusta.

Nerpicha on tässä yhteydessä yhtä kuin suomenkielinen Zapadnaja Litsa (Западная Лица), koska ydinohjusvarasto on siellä 69°25'25.6"N 32°21'30.1"E -karttapisteessä ja koska tukikohta on Venäjän Pohjoisen laivaston tärkein sukellusvenetukikohta Zaozjerskin (Заозёрск, 69°24'15.5"N 32°26'59.6"E, 69.4043, 32.4499, Google-map-8) vanhan suljettuna sotilasalueena tunnetun kaupunkipiirikunnan alueella. Западная Лица -tukihohdan sukelluvenesatamien kooodinaatit ovat 69°26'14.6"N 32°25'17.0"E (69.437386, 32.421389), Google-map-9  ja 69°26'02.1"N 32°21'36.1"E (69.433927, 32.360019), Google-map-10. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto oli olemassa kylmän sodan aikaan Bolšoe Ramozeroa vastaavasti. Vanhan sotilaskaupunki Zaozjorskin alueella ydinaseet ovat siis tällä hetkellä Zapadnaja Litsassa.

Bolšoe Ramozero on puolestaan ainoa sisämaan ydinasevarastopaikka ja oli olemassa jo kylmän sodan aikaan. Paikka koostuu kahdesta erillisestä alueesta 6A- ja 6B-karttalinkkien mukaisesti, joissa toisessa (68°15'30.1"N 33°50'36.6"E) on kaksi erillistä sisäänkäyntiä maan alle ympäristöstä eristetyn alueen päissä. Kallion sisällä Bolšoe Ramozero lienee yhtenäinen ydinaseiden säilytyspaikka.

Bolšoe Ramozero palvelee lähinnä Olenogorskin sotilaslentokenttää ja siellä olevia Tupolev-pommittajia, jotka kiertelevät Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta aina Keski-Euroopan porteilla. Lentävästä pommittajasta ei voi päätellä, onko sen risteilyohjukset varustettu konventionaalisilla kärjillä vai ydinkärjillä. Sotilastiedustelun on tehtävä analyysi mahdollista pommittajan ydinaseista satelliittitietojen pohjalta jo lähtökentällä, kun pommittajaa lastataan.

Gadžijevo on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 100 kilometrin päässä Norjan rajasta. Okolnaja Guba on noin 175 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 105 kilometrin päässä Norjan rajasta. Štšukozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 110 kilometrin päässä Norjan rajasta. Bolšoe Ramozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 170 kilometrin päässä Norjan rajasta. Zapadnaja Litsa on noin 115 kilometrin päässä Suomen rajasta ja vain noin 55 kilometrin päässä Norjan rajasta.

Venäjän myös uudet sukellusveneiden ydinasevarastot ovat kiinni Suomen ja Norjan rajoissa. Kun puhutaan ydinaseista, reilu sata kilometriä on lyhyt matka. Suomen ja Norjan sekä myös Ruotsin on syytä olla huolissaan huomioiden Venäjän uudet linjaukset ydinaseiden käytössä. Valtiorajaan liittyvät ydinasevarastot ovat aina sotilaallinen turvallisuusriski naapurivaltioille. Ihan aina.

Varastoja Kuolan niemimaalla on aina ollut kylmän sodan ajoista alkaen, mutta nyt Venäjä lisää merellä käytettäviä ydinaseita varastoiden niitä yhä enemmän Kuolan niemimaalle. Varastoalueilla on satelliittikuvien perustella säilötty runsaasti myös konventionaalista ohjusvarustusta. Laajat varastoalueet ovat monikäyttöisiä, mihin viittaavat monet valitut rakenneratkaisut sekä kulkuyhteysratkaisut.

                                                                                 ****

Venäjällä on meneillään vuonna 2010 alkanut asejärjestelmien kehittämisohjelma. Ohjelma on latinallisin kirjaimin lyhenteenä GPV-2020 (Государственная программа вооружений, ГПВ-2020).

Laivastossa ohjelman kärkihanke on ballistisilla ydinohjuksilla varustettujen Borei-luokan (Борей, проект 955) ydinsukellusveneiden kehittäminen. Kyse on neljännen sukupolven ballististen ohjussukellusveneiden luokasta. Kahdeksasta suunnitellusta uudesta Borei-luokan veneestä on valmiina kolme ja viisi rakenteilla. Kahdeksasta ydinsukellusveneestä viisi tulee Tyynenmeren laivastolle ja kolme Pohjoiselle laivastolle.

Kolmen uuden Borei-luokan ydinsukellusveneen kotisatama on Gadžijevo. Joissakin lähteissä Okolnaja Guba nimettynä kotisatamaksi on väärä tieto, mutta ydinsukellusveneet voivat käyttää myös Okolnaja Gubaa satamanaan. Gadžijevossa tulevat olemaan kaikki kolme vuosina 2012-14 valmistuneet alukset: К-535 Юрий Долгорукий (aikaisempi nimi К-535 Санкт-Петербург), К-550 Александр Невский ja К-551 Владимир Мономах (Russian ships.info). Alusten tämän hetken todellisesta operatiivisesta käytöstä ei ole varmuutta, mutta luotettavana pidetyn Russian ships -sivuston mukaan Aleksander Nevskin (К-550 Александр Невский) ja Vladimir Monomahin (К-551 Владимир Мономах) käyttöönotto olisi tapahtunut jo 23.12.2013 ja 10.12.2014.

Borei-luokan ydinsukellusveneen tärkein ydinase on Bulava-ohjukset (Д-30 / Р-30 / 3М-30 Булава). Ohjus on järeä 16 tonnia painava ja 11,5 metriä pitkä ballistinen ydinohjus 9 500 kilometrin kantomatkalla. Izvestijan mukaan Kuolan niemimaalle tullaan varastoimaan yhteensä 200 Bulava-ohjusta (Известия 11.12.2013). Jo valmistuneet kolme sukellusvenettä voivat kantaa kerrallaan 16 ohjusta, uudet sukellusveneet 20 ohjusta. Ydinkärkiä 16 ohjuksessa on yhteensä 96 kappaletta. 200 ohjuksessa on siis yhteensä 1200 ydinkärkeä. Tuhovoimaa löytyy.

Raskaiden ja pitkien ohjusten siirto sukellusveneisiin edellyttävät sukellusvenesatamissa kunnon nostureita, joita Venäjä on nyt rakentanut tai uudistanut. Uusia tai uusittuja raskaalla nosturilla varustettuja satamalaitureita on Severomorskin vierellä Zapadnaja Litsan ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä 69°05'32.1"N 33°27'17.2"E (69.092262, 33.454783), Google-map-11 ja Gadžijevon ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä 69°15'39.3"N 33°20'32.6"E (69.260916, 33.342386), Google-map-12.  Google-map-12:ssa on juuri sukellusvene nosturin alla satelliittikuvan ottohetkellä. Sukellusveneen ohjuslaukaisusolujen (”cell”) 16 säiliötä (”canister”) ovat nähtävissä. Kuvan sukellusveneessä on siis 16 ohjuslaukaisuputkea.

Toinen ballistisilla ydinohjuksilla varustettu ydinsukellusvenetyyppi, jonka kotisatamana on niin ikään Gadžijevo, on Tula tai Delta-IV Naton koodaamana (К-114 Тула, проект 667БДРМ). Tula-luokan sukellusveneet ovat vanhoja, malli on kehitetty jo 1970-luvulla. Pohjoisella laivastolla on yhteensä kahdeksan Tula-luokan sukellusvenettä.

Gadžijevossa toimii 31. sukellusvenedivisioona (31-я дивизия подводных лодок), jonka edellä mainitut alukset on tarkemmin luetteloitu kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle”, kirjoituksen lopun ”Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot” -väliotsikon alla (US-blogi 15.1.2018).

                                                                                 ****

Pohjoisen laivaston viisi ydinasevarastoa ovat siis Gadžijevossa, Okolnaja Gubassa, Štšukozerossa, Bolšoe Ramozerossa ja Zapadnaja Litsassa. Tai oikeastaan neljä, jos Okolnaja Guba ja Štšukozero käsitetään yhdeksi varastopaikaksi.

Tarkastellaan aluksi vanhempia Bolšoe Ramozeron ja Zapadnaja Litsan varastoja sen jälkeen tarkemmin kahta tai kolmea uusinta juuri valmistunutta tai valmistumassa olevaa varastoaluetta, jotka ovat Gadžijevo sekä Okolnaja Guba ja Štšukozero.

Bolšoe Ramozerossa oleva vanhempi ydinasevarasto on esitetty kuvassa 4. Itseasiassa ydinasevarasto - tai paremminkin sen maanpäälliset osat - on kahdella erillisellä alueella ja suurempi alue on pitkulainen päissä olevilla käynneillä. Kuvassa 5 on esitetty yksi maanpäällinen osa kolmesta sekä rakennelmat, miten alue on erotettu ympäristöstä. Laajempi alue on erotettu maamuotoilulla ja kahdella korkealla aidalla, itse yhteys ydinaseluolaan maan alle on myös erottu muusta alueesta aitauksella.

On muistettava, että koko alue on avonaista sotilasaluetta. Jos ei erikseen tiedä, että maan alla on ydinasevarasto, ei sitä voi pelkästään satelliittikuvista päätellä ilman ennakkotietoa.

Olenogorskin sotilaslentokenttä on noin 20 kilometrin päässä ydinasevarastosta ja tuolle kentälle on sijoitettu mm. Kuolan Tupolev Tu-22 -pommittajat, jotka voidaan ladata ydinasein. Noita Tupolev-pommittajiin liitettäviä ydinaseita on käsitelty tarkemmin blogikirjoituksessa otsikolla ”Yhdysvaltojen ydinaseet luovat turvaa myös Suomelle” (US-Blogi 9.2.2017). Pommittajien ydinaseita lienee varastoitu juuri tuonne Bolšoe Ramozeron varastoon.

Zapadnaja Litsan ydinasevarasto on esitetty kuvassa 6. Varasto on louhittu kallioon ja maanpäälliset osat ovat varsin huomaamattomia. Jos ei tiedä, että maan alla kallioon louhittuna on ydinasevarasto, ei sitä voi pelkästään satelliittikuvista päätellä ilman ennakkotietoa. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto palvelee alussatamia, jotka on esitetty kuvassa 7. Kuvanottohetkellä satamalaitureissa on neljä sukellusvenettä, joista yksi on tunnistettava ja on Oscar II -luokan sukellusvene (Антейпроект 949А).

Štšukozero ja Okolnaja Guba ovat vierekkäisiä varastoalueita Severomorskin vierellä. Kahden erillisen varastoalueet - etenkin Štšukozero - ovat laajoja ja ne on esitetty kuvassa 8 ja 9. Štšukozeron ja Okolnaja Guban keskinäinen välimatka on vain pari kilometriä ja ovat käytännössä liitettyjä. Štšukozero varastoalue on laajin rakenteilla olevista.

Štšukozeron ja Okolnaja Guban varastoalueet palvelevat Severomorskin satamalaiturien sukellusveneitä ja pinta-aluksia kuvan 10 mukaisesti. Kuvanottohetkellä satamassa on vain yksi sukellusvene. Kuvassa 11 on esitetty Okolnaja Guban varastoalueella taivasalla olevia ohjuksia - ilmatorjuntaohjuksia sekä muita konventionaalisia ohjuksia -, joita Venäjällä on tapana pinota kuin halkoja taivasalle.

Itse ydinohjukset ovat kallion sisällä luolissa, joiden kaksi suuaukkoa on kuvan 8 oikeassa alakulmassa (punaiset nuolet). Kallioon johtavia suuaukkoja on useita. Kalliovarastoaukoista ohjusten uuteen tai uudistettuun lastauslaituriin on alle kilometrin matka (Google-map-11). Todennäköisesti 11-12 metriä pitkät ja raskaat Bulava-ohjukset nostetaan kallioluolista kuvassa 8 esitettyjen lastaustaskujen kautta, mihin viittaa alueen aitajärjestelmät vartiotorneineen tai -mastoineen.

Gadžijevon ydinasevarastoja on esitetty kuvassa 12. Kuvassa osa asevarastoista on valmiita, osa rakennustyön alla. Kuvassa on 13 on esitetty yksittäinen kaksi valmistunutta varastoa. The Barants Observer -sivuston mukaan betoniseinien paksuus on suuruusluokaltaan noin yhden metrin luokkaa, varaston kattopintaan ulottuva maavalli suojaa maanpäällisiä osia. Rakentamistapa viittaa konventionaalisinten aseiden ammus- ja ohjusvarastoissa maavalleineen. Alue on aidattu kuten edellä mainitut muut alueet.

Kuvassa 14 on esitetty sisäänkäynnit kallioluoliin, joissa ydinaseet säilytetään. Sisäänkäynnit kallioluoliin aidataan aina erikseen. Kuvassa 15 on esitetty Gadžijevon alussatamat, joita varastoalue palvelee. Kuvanottohetkellä satamalaitureissa on seitsemän sukellusvenettä.  Varastoista satamalaitureihin ja ohjusten lastauslaituriin on noin kilometrin matka (Google-map-12).

Kuvassa 16 on esitetty, miten ydinaseita sisältävät alueet on aidattu nyt uusilla rakenteilla olevilla alueilla. Aitaus ei vaikuta meistä kummoiselta, mutta on muistettava, mistä sotilasalueesta on kokonaisuudessaan kysymys. Uusissa alueissa aitaus käsittää 2-3 erillistä aitaa välialueineen ja lisäksi aitavyöhykkeeseen liittyvän maastomuotoilun. Ydinasevarastojen suuaukot on erotettu muusta varastoalueesta erillisellä aitarakennelmalla. Vartiotorneja tai -mastoja on käytetty siellä, missä on sisäänmenot ydinaseita sisältäviin varastoihin. Kuvan 17 vartiotornit tai -mastot ovat Okolnaja Guban varastoalueelta.

                                                                                 ****

Venäjällä ohjusmuotoiset sukellusveneisiin, pinta-aluksiin, pommittajien risteilyohjuksiin tai maavoimien pyörällä liikkuviin ohjausjärjestelmien ohjuksiin modifioidut ydinaseet eivät ole varastoituna niin kuin me lännessä uskomme tai näemme ydinaseita säilytettävän. Varastot voivat sijaita hyvinkin lähellä asutusta. Useimmat varastot ovat laajoja ja niiden alueille on varastoitu myös konventionaalista aseistusta, etenkin ohjuksia. Itse ydinaseet on aina kuitenkin sijoitettu louhittuihin kallioluoliin.

Nyt uusissa vuonna 2013 aloitetussa rakentamisessa varastoalueet on erotettu ympäristöstä kahdella tai kolmella erillisellä aitarakennelmalla ja siihen liittyvällä maastomuokkauksella, mutta käynti ydinaseiden kallioluolaan on vielä eristetty erikseen vastaavalla aitarakennelmalla. Kallioluolan suuaukon aitarakennelmaan on liitetty vartiotorneja tai -mastoja.

Lähtökohta: uusien ydinaseita sisältävien maanalaisten varastojen aitarakennelmat on Venäjällä varustettu vartiotorneilla tai -mastoilla, konventionaalisia aseita sisältävien varastojen ei.

Kuolan niemimaa on yksi tapaus Suomen ja Norjan rajassa kiinni olevana ydinasevarastona, mutta Suomelle ja Baltian maille toinen tapaus on Laukaa tai Ylä-Laukaa, venäläisittäin Луга. Laukaan tapaus on mielenkiintoinen.

Kirjoitin Venäjän Laukaaseen rakentamista uusista maanalaista asevarastoita blogikirjoituksen keväällä otsikolla ”Venäjän lähialueittemme Iskander-ohjustukikohdat esittelyssä” (US-blogi 3.4.2018).

Kirjoituksessa käsiteltiin massiivisia maanalaisia varastorakennelmia, jotka Venäjä rakensi Laukaaseen samaan aikaan kuin Kuolan uusia ydinasevarastoja aloitettiin rakentaa muutama vuosi sitten. Varastot liittyvät osaltaan Iskander-ohjuksiin, mutta kysymys kuuluu, onko 20 hehtaarin varastoissa myös Iskander-ohjusten ydinkärkiä? Alueen koordinaattipiste on 58°44'40.8"N 29°47'35.8"E (58.744663, 29.793264), Google-map-13.

Kysymykseen ei ole vielä varmaa ja varmennettua vastausta kuten Kuolan osalta, mutta vahvistamattomien tietojen perusteella Venäjä säilöö ydinkärkiä myös Laukaassa. Väitän siis, että Laukaaseen on sijoitettu Iskander-ohjusten ydinkärkiä. 58°44'40.8"N 29°47'35.8"E-karttapisteessä rakentamisen periaatteet ovat samat kuin Kuolan uusissa ydinasevarastoissa. Venäjä ei aseta vartiotorneja tai -mastoja kuin ydinaseita sisältäviin varastoalueisiin.

Iskander-ohjusten ydinkärjet ovat sellaisia, joilla Venäjä voisi vakavasti uhata Suomea, joka ei ole ydinasesuojan alla vastaavasti kuin Baltian maat. Suomi ei tällä hetkellä pysty vastamaan tuollaiseen uhkaan.

Laukaasta Iskander-ohjuspeitto yltää pitkälle Suomeen. Etäisyys Suomen rajalle on lyhimmillään hieman päälle 200 kilometriä ja lentoaika voidaan laskea vielä minuuteissa.

Venäjä ei tarvitse Suomen Nato-jäsenyyttä uhatakseen Suomea ydinaseilla. Venäjä uhkaa jo nyt, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen. Arvioisin kuitenkin, että taktisesti ovela presidentti Vladimir Putin viestittänyt selvästi presidentti Sauli Niinistölle, että jos Suomi liittyy Natoon, Laukaan Iskander-ohjukset mahdollisine ydinkärkineen suunnataan myös Suomeen ikään kuin niitä ei jo olisi suunnattu. Tuo on saanut Niinistön pelokkaaksi, mikä on usein näkynyt hänen kasvoiltaan.

Jos joku ajattelee, ettei Venäjä voi uhata Suomea ydinaseilla vain Suomen ollessa Naton jäsenmaa, hän on täysin väärässä. Asia on juuri päinvastoin. Ydinasevalta käyttäytyy ydinasevaltaa vastaan toisin kuin ei-ydinasevaltaa vastaan. Nato-maat ovat siis Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian hallussa olevien ydinaseiden ydinasesuojan alla, Suomi ei ole.

Laukaan raskaasti eristetty varastoalue on esitetty kuvassa 18. Alueen perusteelliset rakennelmat ja suojaukset on esitetty kuvassa 19. Aitaus, maavallitus ja vartiotornit. Perusteellisemmat kuin Kuolan niemimaalla ymmärrettävistä syistä. Alue on nimittäin kiinni Laukaan siviiliasutuksessa.

Kun Suomessa monet vannoutuneet pasifistit - kuten vaikkapa Erkki Tuomioja - puhuvat ydinaseista ja YK:n ydinasekieltosopimuksesta, miksi he eivät ole ollenkaan huolissaan Venäjän Suomen rajassa kiinni olevissa ydinaseista?

]]>
24 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan#comments Iskander -ohjukset Nato Turpo Venäjän uhka Ydinaseet Thu, 11 Oct 2018 12:25:48 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan